*Helmikuun hurmaajat heinäkuussa*

Piiuli82: kuulosti niin tutulta tuo sinun kertomus lääkärien eriävistä mielipiteistä ja jopa saman lääkärin mielenmuutoksesta. Kappas vain, sama synnärihän meillä on. Mä pelkään kanssa että tämä seuraava on 5 kiloinen kun edellinen 4,800 ja ensimmäinenkin 4,400.

Mitä, onko sokerirasitus jossakin kahteen kertaan?

Onnea hyvien uutisten saajille ja tervetuloa uudet mukaan! :heart: :wave:

 

Alina78 näin täällä meillä :kieh: meillä tää kuopus meni käynnistyksee joka tapaukses 41+6 ku lauantaina ois tullu 42 täytee,et sama kait se ois oisko käynnistelty jo 4viikkoo aikasemmin,no nyt aion ainaki tapella sen käynnistyksen,jos tää näyttää kasvavan yhtä isoks tai jätän synnyttämättä kokonaa hienoa päästä historian kirjoihin ensimmäisenä,jolle se vaavi on sinne masuun jääny

sokerirasitus meillä ainaki kahteen kertaan ja ku shp on alina sulla sama ni voisin kuvitella et teilläkin on...

 

Minä täältä vaikenen hetkeksi, ei sitten saatu hyviä uutisia ultrasta Niskaturvotus lähes 3,8 joten ensi viikolla saadaan lapsivesipunktioaika ja sitten piina jatkuu. Mulla OLI jotenkin paha aavistus ja kun ovella tuli vastaan yksi käynnistystä odotteleva pari,niin ajattelin ettei me koskaan olla tuossa pisteessä. Olo on tosi kamala, mutta eipä auta kuin odotella. Hienoa Zuh, että teillä kaikki ok.
Raja-arvo muuten 2,4, jos joku sitä miettii..
LA myöskin aikaistui,vaikka katotaan nyt jatketaanko tätä, en tottapuhuen ole ollenkaan varma siitä nyt,mutta voihan se olla että mieli vielä muuttuu. LA nyt 26.1. vastasi viikkoja 12+2 joten kiire tuli seulonnan kanssa ja sen tulokset saadaan ens viikolla, kätilö kuitenkin jo sanoi että arvo on niin suuri että mennään riskirajan yli väkisinkin.

Petite

 

Petite: Olen pahoillani.

Zuh: La minulla on 26.2, toinen tulossa ja ikää siis se 28 vuotta. Luulen että mie olen tuossa jo mutta nimimerkki on vain menny hiukan erillailla.

 

Petite: Voi ei.. Nyt meni omakin hyvä päivä pipariksi.. Suuresti :hug: ja toivotaan että saatte ensi viikolla iloisia uutisia. Lupaan iloita omista uutisista huomenna, tänään myötäelän teidän perheen kanssa.

~Zuh

 

Petite :hug: Voimia paljon! Ollaan varmasti täällä hengessä mukana :hug:

 

Petite: :hug:

Tuo on kyllä just se "kohtalo" mitä eniten pelkään ultrassa.. toinen on se, ettei siellä enää ole elämää, vaikka varhaisultrassa onkin käyty.
Paras olisi kun ei yhtään kävisi netissä, eläisi vain jossain omissa kuvitelmissa että kyllä kaikki menee hyvin.. tietysti pudotus olisi aika korkealta sitten :/

 

Petite voimia ja :hug: toivottavasti saatte punktiosta hyviä uutisia.Nämä uutiset saa aina mielen matalaksi.
Meillä tuo raja-arvo on tasan 3,jännä miten se siinäkin voi vaihdella :/

 

Petite Voih... EI!!! :hug:
Toivotaan punktiosta hyviä uutisia :|
Mullakin jäänyt kaksi kaveria kiinni tuohon nt seulaan , LVpunktiosta molemille hyvät uutiset eli ei kromosomi häikkää ja terveinä syntyi tyttö ja poika, eipä paljon kyllä tässä tilanteessa varmasti sua auta. Ja kyllä varmaan tuo asia tulee varjostamaan koko raskausajan vaikka kaikki sujuisi hienosti loppuun asti :/
Voimia! pienelle :heart:

 

Petite, olipa kurjia uutisia. :'( Toivon, että tuo tieto olisi ollut teille vain väärä hälytys ja sitten punktiosta saatte hyviä uutisia. :hug: Voimia sinulle!

 

Petite :hug: :hug: :hug:

 

petite :hug: :hug: :hug: Tuota itsekin pelkään.....jotenkin onkin kokoajan tunne et tää ei mee hyvin et johonkin vielä napsahtaa....olen yrittänyt olla ajattelematta asiaa...

mutta noista arvoista....tuttavallani oli aikoinaan samoja luokkia arvo, tehtiin lapsivesipunktio ja tuli vastaus: turner vauva (tämä esiintyy vain tytöillä). Miettivät mitä tekevät ja päättivät jatkaa raskautta...siitä meni pari päivää kun saivat uuden soiton että mikä oli päätös. Kun kertoivat että raskaus jatkuu niin olivat sanoneet että nyt pahoittelevat tapahtunutta, mutta vastaus olikin ollut väärä. Kyseessä ei ollut turner eikä mikään, saivat terveen pojan. Turvotus oli johtunut kun laskettu aika oli laskettu aivan väärin.....tuosta onkin jäänyt itselle kammo et kauheaa jos joutuis punktioon jossa todettais jotain...voiko vastaukseeen luottaa? Tosin tuttavalleni olivat sanoneet ettei koskaan ole tälläistä ennen tapahtunut että harvinaisia yhteensattumia oli tapahtuma täynnä....

Mutta siis petite toivottavasti teilläkin väärä hälytys ja punktiossa selviäisi ettei ole mitään....
keva lapsista: kehitysvammaisuus ei tarkoita että perhe elämä olisi pilalla. Meillä yksi keva lapsi jonka kanssa ollut tosi raskasta ja vaikeaa, mutta myös ihanaa ja antoisaa. Hän on kasvattanut meitä kaikkia tosia paljon ja antanut erilaista näkökulmaa elämään. Mutta kehitysvammaisuutta ja sairauksia on niin erilaisia ja tasoisia. en tiedä miten jaksaisin vielä vaikeammin vammautuneen kanssa ja saman tasoisenkaan toisen lapsen kanssa....no ehkä sitä voimaa taas jostain saisi? Vaan vaikean valinnan eteen ei ketään toivoisi joutuvan....oikein paljon voima rutistuksia sinulle petite ja miehellesi myös (hänkin tarvitsee tukea)

 

Petite, en tiedä mitä sanoa. :'( Voimia teille! :hug:

 

Itse työskentelen kehitysvammaisten lasten parissa. He tosiaan ovat antaneet oman lisänsä elämääni ja kuten piipiäinen sanoi, tällaiset erityiset lapset jotenkin kasvattavat ihmistä. :heart: Mutta onhan tuo oma työ myös raskasta ja se työpäiväkin on vain sen 8 tuntia. Hankalina päivinä sitä tulee mietittyä, että miten kovilla erityislasten vanhemmat ovat ja heille tarvitsee kyllä nostaa hattua, kun jaksavat kasvattaa ja huolehtia lapsestaan.

 

Voi ei Petite! :hug: :hug: :hug: Olen täällä itsekin melkein kyynel silmässä. Ollaan samasta pinosta tultu tänne odottavien puolelle, niin tuntuu siltä, että sinun asiasi ovat sillä tavalla melko lähellä. Toivottavasti punktiosta tulee hyviä uutisia. Ja pahinta kaikista on kuitenkin epätietoisuus, eli hyvä, että punktio on pian tulossa ja saatte kuulla tilanteestanne enemmän. Valtavasti voimaa ja jaksamista sinulle ja miehellesi.

 

:hug: Petite :hug: Voimia ja jaksamista!!

Eipä tässä sen kummempia, jotenkin omat kuulumiset ei tunnu nyt niin tärkeiltä... :'( kun toiset saa ikäviä uutisia.... Jatkan tuonnempana lisää...

 

Voimia Petite.
:hug:

HelmiHaave 10+5 (11+6) ja ultra 21.7

 

Mutta varmasti Petitekin haluaa että jatkamme elämäämme. Tuli taas niin paha mieli kun vain huonoja juttuja esillä..

Tuskastuttaako muita tämä kuumuus? Meillä on töissä TOSI kuuma ja tuntuu koko ajan että kohta pyörtyy. Teepä sitten tässä töitä ja ole oikein kiinnostunut ihmisten asioista, huoh! Onneksi meidän oma talo on niin hyvin puitten varjossa että kotona voi jopa pitää pitkähihaista paitaa ja olo on hyvä! Eli klo neljää odotellessa että olo helpottaa Normaalisti olen se porukan vilukissa joka vetää pitkähihaista päälle kesälläkin, eihän tähän totu ikinä! Onneks kohta tulee syksy ja kylmyys

Kuumatuskainen Zuh & Naatti 11+6

 

¨zuh: jos mulle laitat tuonne listaan sen la:n 27.1

tänne ei ihmeitä.. masu turpoaa. jouduin nyt turvautuu äippäpöksyihin ekaa kertaa. kuvaa laittasin mut piuha hukassa millä saisin sen tähän koneelle sit.

nyt tuli aivan blakout.. mä en muista mistä oli puhetta..

röllis ja onni 12+1

 

Eniten täällä tosiaan ahdistaa tää helle! Lenkille metsään kaipailen mutta asteita on 27 niin ehkä se jää väliin tai sitten hyvin pikaiseksi kanttarellien tiirailuksi.

Alina ja 7+5 |O

 

Mä alan paljastua...eilen näin tuttavaani...alussa yritin vetää vatsaani sisään, mutta kun pysähtyi jututtamaan enemmän huomasin kuinka katsoi vatsaani ja sit kohta kysyi, onko teille tulossa taas vauva...ai kuinka niin taas?

Töissäkin kävin yks päivä niin yritin pitää vatsaani sisällä vaan silti se pollottaa....varmasti puheet sielläkin sit alkoi.....

piipiäinen 10+1

 

|O |O |O
Tänne ei sitten yhtään mitään uutta...ultraa odotellessa 27.7 (rv 12+5).... |O
En muista vastasinko äippäavustukseen, mutta me ei oteta tai otetaan rahana. Ostelen vaatteet kaupasta & kirpparilta.Niin tulee sitten mieleiset.
Synnytystä en osaa pelkää mulla takana 2 helppoa. Eihän sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu, synnytykset(niinkuin raskaudetkin) ovat niin erilaisia, mutta en siis ennakkoon osaa pelkää.
Mulla ei ole koskaan ollut sokerirasitusta, eikä nytkään ollut puhetta siitä. Tässä ja edellisessä bmi 20 ja ekassa 18. Sinäänsä jännä koska mun äitillä taas on ollut kaikissa raskauksissa raskaudenaikainen diabetes.....nooh onneks ei oo ollut mulla.
Mullakin viimepäivinä tuo masu ruvennut tursuamaan
Vois laitella kuvankin, jos jaksaisi ottaa...

Liikkeitä kovasti jo odottelen (ajoissa olen)...olisi niin kiva kun tietäisi/tuntisi että siellä se pörräilee..loppuaika onkin sitten IHAN ERI JUTTU!!!

Ootteko muuten käyny kurkkimassa maaliskuisia.... Siellä on aika paljon porukkaa jo, kohta on varmaan huhtikuisiakin...hui!

Helmis&kirsikka 11+1

 

Voi kun oli taas ikäviä uutisia... :hug:

Huomenna olisi täällä eka ultra. Kaiken kukkuraksi mies onnistui hommaamaan itselleen palaverin juuri sille ajalle, kun toiselle osapuolelle ei muu aika käynyt. Pikkasenpa sitten ottaa päähän. Onneksi tuon ns. anoppi lähtee mukaan. Saa kertoa siellä sitten miehen suvun taustat ym. Hieman kyllä jännittää, että mitä tuolta mahasta löytyy ja vastaako viikkoja.

Muuten täällä voidaan edelleen hyvin. Kertaakaan ei ole oksennus tullut, paha olo kylläkin aina välillä...Maha myös täällä alkanut kasvamaan ja pitäisi ruveta mammahousuja ostelemaan sillä tavalliset housut eivät enää tahdo mennä jalkaan

NuuNuu84 ja öhkömönkiäinen 9+4

 

Minua kyllä hieman pelottaa tuo sikainfluenssa. Minulla kun on tuo perussairaus, diabetes ja sitten vielä tämä raskaus, niin olen kyllä huolissani. :/ Mutta ei tuon takia kyllä yöunet mene.

Synnytyksestä minulla ei ole mitään ajatuksia. Eka raskaus päättyi käynnistysten jälkeen sektioon. Tiettyyn pisteeseen asti tiedän miltä supistukset tuntuvat ja jotain hajua on siitä kivusta, mutta loppupinnistyksestä ei ole mitään tietoa. Voisin jopa sanoa, että kyllä tuo synnytys hiukan jännittää. Mutta en minä synnytystä pelkää.

(.) Sain varattua niskaturvotusultran... <-- Olipa pitkä sana! :attn: Menen tuohon ultraan jo 27.7. Viikkoja on silloin 9 + 6.

 

Heips,
kiitos kaikille teille ihanille tsemppauksesta ja myötäelämisestä! *halitus* edelleen vailla hymiömerkkejä olen.. Tapasin tänään ystäväni ja hän jotenkin osasi niin kauniisti lohduttaa, että olo on taas paljon toiveikkaampi. Ostin jopa ihanat sairaalasta kotiutumisvaatteet vauvalle, ihan varmuuden vuoksi,toivottavasti ei tuo huonoa onnea :/

Minuakin tuo sikainflu vähän ahdistuttaa,kaiken muun lisäksi. Toisaalta me kaikki taidetaan täpärästi päästä siitä ekan kolmanneksen riskistä,jolloin ei kai voi edes rokottaa. En tiedä, toivon vain että kaikki menis hyvin senkin osalta, ettei siitä tulis tavisflunssia pahempaa odottaville.

Mulla taitaa pieniä liikkeitä tuntua nyt <3 vähän ristiriitaiset fiilikset,mutta toisaalta tuntuu että masuasukki viestittää, että älä äiti hätäile,hyvin täällä voidaan!

Huomenna töihin, kuukauden päästä oliskin mulla vasta kesäloma,joten sitä odotellessa.

Petite ja mimmi 12+3