Helmikuun helmet 2017 *syyskuu-marraskuussa*

Mulla tällä viikolla neuvola. ja ultra vasta lokakuun puolessa välissä. Ei millään jaksaisi odottaa. Mäkään en siis liikkeitä tunne päivittäin. Silloin tällöin vain. Ja dopplerilla kuunnellessa huomaa kun pieni liikkuu toiseen paikkaan. Samalla sen tuntee kun keskittyy <3 eilen alkoi jo viikko 15!
Toivon kovin et sitten rakenneultrassa selviää tuleeko tyttö vai poika. Sitten alan ostelee vaatteita ja tavaroita mulla edelleen olo että tulis poika <3

 

Kiitos uudesta pinosta!

Toivottavasti kaikilla kaikki hyvin ja masut alkaa kaikilla kohta pyöristyä.

Ru olisi 2vkoa ja 2pvää. Koska utelias olen niin kysyn kumpi on.
Mitään hankintoja ei olla tehty. Eikä vielä tehdä.
Liikkeitä tuntunut silloin tällöin mutta jostain syystä eilen illalla tuuppi monta kertaa niin että tunsin. Ihanaa..iltavirkku vaavi.. mieskin innostui kokeilemaan jos hänkin jo tuntisi mutta on vielä niin pikkuruinen.

Ihanaa ja lämmintä syksyä kaikille!

Theran ja vaavi 17+2

 

Kerttu89 toisaalta sulla sit vähä lyhenee se aika rakenneultrasta vauvan syntymään. Oon kauhistellu, et vauvan näkee lokakuun jälkeen sitten vasta synnytyssalissa! Kauheen pitkä aika näkemättä pikkusta.

Mulla on ollu poikaolo koko raskauden, mut viimeisten viikkojen aikana oon miettiny, et mitä jos se onkin tytsy. Molemmat yhtä rakastettuja ehdottomasti.

 

Jopa vaihtelee nuo rakenneultrienkin ajat eri paikoissa. Itselläni on rv 21 tuo ultra. Nyt alkoi vähän kiinnostaan, että pitäisikö kysyä sukupuolta, kun moni aikoo niin tehdä. Äh, en tiiä...Olisiko sittenkin kivempi yllättyä

Mua jännittää ens viikon neuvola. Kuinkahan paljon mahtaa olla painoa tullut viime kerrasta... Ruoka on maistunut ihan tosi hyvin, kun oon päässyt taas lenkkeileen. Tuntuu vaan, että kaikki mikä menee suusta alas niin stoppaa tuohon vatsalle/reisiin Turvotusta on jonkin verran edelleen, mutta aika paljon taitaa olla muutakin

Nyt syömään ja kuskaamaan muksua treeneihin

Boomkaa ja papunen 15+3

 

Neuvolassa käyty. Kaikki kunnossa ja seuraava käynti onkin sitten rakenneultra ja pelkopoli lokakuussa. Neuvolaan matka käy vasta marraskuussa Kelan asioiden tiimoilta.

Sukupuolta kysytään rakenneultrassa, mutta jos on jalat visusti ristissä, jää yllätykseksi. Ei se yllättyminenkään pahasta ole, vaikka uteliaana olisi mukava tietää etukäteen.

 

Teillä on jo pian joillain rakenneultra!! Mä varailin jo puhelimitse sitä aikaa täälä Sveitsissä mun Suomen loman takia ja yllätyin kun ne sanoi, että rakenneultraan tarvii tulla vasta marraskuun alussa. Mulla ois sillon jo 24 raskausviikko... Sit ku koitin kysellä et miks vasta sillon (oon Suomessa lokakuun puolessa välissä rv20-21) niin kuulemma ihan normi täällä et vasta tuolloin. Kauheen pitkään joutuu ootteleen vielä

Mä olen menossa Suomeen syys-lokakuun vaihteessa ja sain rakenneultran viikolle 20.

 

Meillä on rakenneultra viikolla 21 (eli 20+). Luulenpa, että kysytään sukupuolta, mutta ei se haittaa jos jääkin arvoitukseksi. Kaikki tarvikkeet on esikoiselta jäljellä ja vaikka onkin poika, niin kaikki varmasti käy uudelle tulokkaalle sukupuolesta riippumatta. Nimikin päätettiin esikoiselle vasta hänen syntymänsä jälkeen. Toki vaihtoehtoja oli jo, mutta ei hän näyttänyt miltään niistä

Tänä aamuna kuuntelin pitkästä aikaa dopplerilla ja oli kyllä tosi hankalaa saada häntä "kiinni" Viuh vaan kuului aina kun hän pakeni alta pois. Lopulta sain nopsaa sykkeen kuulumaan ja lopetin siihen.

 

Helmikuisilla taitaa olla jo se kuuluisa seesteinen keskiraskaus meneillään, kun keskustelukin on rauhoittunut. Miulla on huomenna ylimääräinen neuvola. Luulen, että painoa on vihdoin tullut vähän lisää. Ainakin maha on pulpahtanut selvästi enemmän esille. Edellisestä oksennuksesta on kulunut jo yli 1,5 vrk ja elättelen toiveita, että pahoinvointi olisi vihdoin takana päin.
Mie kovasti ajattelin, ettei meille pinnasänkyä osteta ennen kesää, mutta tuli niin kaunis harvinaisuus vastaan, että hormonipäissäni mie sorruin ostamaan senkin. Nyt meiltä ei puutu kuin hygieniatarvikkeet, pullot ja rintapumppu.
Vintiö riehuu välillä niin kovin tuolla mahassa, että oikein kipeää tekee. Selviä potkuja tuntuu harvakseltaan, mutta sellainen möyriminen on kovin tuttua.

Piinamiina ja Pulla 18+2

 

Joo tosiaan seesteisemmältä tuntuu kyllä täälläkin nyt odotus kun viikkoja 18+2. On hauskaa kun massu alkaa pyöristyä ja rakenneultra lähenee. Meillä se on 28. päivä, eli ei enää kovin kauaa tarvi odottaa. Esikoisesta emme tienneeet sukupuolta, mutta poikaa uumoiltiin koko raskaus ja synnärillekin pakkasimme siniset vaatteet. Ja poikahan sieltä tulikin . Loppuraskaudessa muistan kuitenkin että välillä iski hirveä epätoivo siitä että kumpi siellä onkaan.. Lisäksi vauva ultrattiin kahdesti loppuraskaudessa ja molemmilla kerroilla sukupuolen kysyminen unohtui Tästä ajattelimme että otamme selvää kyllä, tai pyydämme ultraajaa kirjoittamaan sukupuolen paperille, jonka laitamme kirjekuoreen ja avaamme sitten jos siltä tuntuu. Tietysti jos kätilö on kärtyisen oloinen niin jääköön sekin sitten välistä

Kummeista ja nimistä emme ole puhuneet,emmekä varmaan puhukaan mitään ennen lapsen syntymää. On jotenkin helpompi ajatella asiaa sitten kun vauva on maailmassa. Joku puhui tulevasta joulusta ja minuäkin olen täällä jo katsellut joulukoristeita netistä sun muuta tilpehöörää. Ainakin lahjat olisi kiva hankkia kerrankin ajoissa.

Neuvolat on kyllä harvassa, viimeksi oli elokuussa ja seuraava neuvola onkin lokakuun alussa josta saakin sitten kela todistukset. Miten muilla, onko neuvoloita kuinka? Varmaan loppua kohden ainakin alkavat tihentämään niinkuin normaalistikin? Viime raskaudessa minulla tuli melko lopussa myrkytys, mutta poika sinnitteli masussa ja syntyi laskettuna päivänä. Onko muilla täällä ollut myrkytystä tai muuta komplikaatiota?

Hyvää jatkuvaa odotusta kaikille!

 

Mua kiinnostaa vauvan sukupuoli lähinnä hankintojen takia. Tytölle mulla on kaappi pullollaan vaatteita valmiina mutta pojalle joutuu ostamaan paljon. Ja onhan se vauvan tuloon valmistautuessa ihan kiva tietää laitteleeko tytölle vai pojalle Mua ärsyttää ihan valtavasti ihmiset, jotka tokaisee että "eikö se oo sama kumpi tulee" kun vanhemmat pohtii ja jännittelee ultraa sen takia... No tottakai se on ihan sama! Inhottavia tyyppejä jotka ei ymmärrä uteliaisuuden pointtia

Täällä alkaa tuntua olo taas väsyneeltä, epäilen että hb on laskussa. .. Monivitamiinia syön missä on myös rauta mukana, mut kattoopa tässä pitääkö alkaa napsia lisärautaa. Ja sitten tämä aikaisemmista raskauksistakin tuttu vaiva eli närästys alkaa taas näköjään ilmaantua ei onneksi kovin pahana eikä jatkuvana vielä mutta kokemuksesta voin sanoa että kärsimystä on tulossa

Mies oli kertonut äidilleen että vauva on tulossa ja reaktio oli ollut just sitä mitä osasin odottaa, eli hyvin teennäinen "no sehän on kiva" -kommentti ja enenpää ei asiasta puhuta. Anoppi kävi kylässä eilen eikä kysyny yhtään mitään raskauden etenemisestä tai mistään muustakaan, minä ja anoppi ei toisillemme juuri puhuta muutenkaan kuin ne "pakolliset" ... Kuopus nukkui päikkäreitä koko vierailun ajan eikä mummi kysellyt hänenkään kuulumisia. Tosi paska maku jäi taas anopin käynnistä.

 

Voi ei, tsemppiä haasu sulle tuohon tilanteeseen.
Mun äiti on samanlainen (etäinen/kylmähkö), mutta oon jo niin tottunut siihen, että mulle on ihan sama. Siksi en oo tästä hänelle mitään maininnut.
Anoppi on sitten ihan eri maata. Hieman ehkä yli-innokas...kun saa tästä raskaudesta tietää, niin kyselee kaiken mahdollisesta vuodoista ja eritteistä lähtien ihan synnytyssuunnitelmaan asti. Eihän siinä muuten, mutta kyselee niitä yhtäkkiä vaikka kesken kahvipöydän (oon koittanut itse säästää lapsia verisimmiltä yksityiskohdilta)

varrtTi: ei varsinaista komplikaatiota, mutta istukan ennenaikainen irtoamisepäily oli viimeisimmässä raskaudessa verenvuodon vuoksi. Viikkoja oli onneksi jo hyvät 38, joten sänkylevon sijaan laitettiin synnytys käyntiin oksitosiinin voimin. Jälkeisten tutkimisessa selvisi, että istukka olisi hyvin voinut irrota rasituksessa (kävelyllä, siivouksessa, tms.), joten olin enemmän kuin tyytyväinen käynnistyspäätökseen.

Tänään oli taas pitkä työpäivä. Kuudelta lähdin töihin, kolmelta pääsin kotiin ja työkuvioihin uudestaan vielä puoli kuudesta yhdeksään. Kuopus osoitti ihan selvästi mieltä äidin pitkästä päivästä ja itselle tulikin paha mieli, kun hyvä että häntä ehti tänään näkemään
Onneksi kohta on viikonloppu ja vieläpä synttärit tiedossa, niin pääsee lapset leikkimään

Flunssa koettaa tulla tännekin (uudelleen). Koululla on liikkeellä angiinaa ja hoitolapset alkaa olla taas aika räkäisiä. Oma kurkku on karhea ja limakalvoja kutittaa hillittömästä. Eikös se niin mene, että hyvä työntekijä sairastaa viikonloppuna?!

Boomkaa ja papunen 15+4

 

varttTí: me itseasiassa yritettiin tuota lappujuttua ensin esikoisen rakenneultrassa. Mutta vaikka kätilö oli mukava, niin hän sanoi, että ei ole tapana. Otettiin sit tieto vastaan ihan suullisesti. Syy siihen miksi tällaista lappujuttua osattiin edes miettiä, oli että miehen työkaverille oli kätilö suostunut kirjoittamaan sen lapulle.

Haa, nyt tuli mieleen loistoidea. Meillä kaikilla helmikuisilla on rakenneultrat nyt tässä ennen joulua, niin olispa aikamoinen joululahja tai ohjelmanumero, jos kirjeen, jossa tieto sukupuolesta olisi avattaisiin jouluna Siinäpä jollekin idistä!

 

Neuvolassa käyty ja seuraava neuvola onkin sitten lokakuun lopulla ja silloin tehdään kelapaperit jännittävää. Ultra on sitten sitä ennen.

Nyt on rauhoittunut oksentelu. Ihana olo on vallannut minut kokonaan. Vauvan liikkeet tunnen selvästi. Viime yönä ja tänään päivällä on tuntunut hyvin. Nyttenkin tuntuu kun makaan sängyssä. Ihanaa <3 on se vaan niin ihmeellistä ja kaunista. Aloin itkemäänkin sen takia <3

Olen ihan umpirakastunut myös mieheen. Tottakai olen aina ollut mutta nyt olen ihan kuin joskus alkuaikoina vaikka toisaalta yleensä siinä klo 22 aikaan kun alkaa väsyttämään niin alkaa myös kiukuttaa. Silloin mua ottaa päähän kaikki. Se mitä tv:stä tulee tai on tulematta. Se mitä mies sanoo tai mihin asentoon laittaa käden.

 

Hormonit!!!!! Ärsyttää niin paljon ja sitten hetken päästä itkettää. Ja sitten taas ärsyttää.

 

Heips kaikille! Pitkästä aikaa täällä. On ollut niin kiire koulujutttujen ja työn kanssa etten oo tännekään päässyt.

Vauvakuulumisia:

15.8 meillä oli eka ultra. Meiltä pääsi molemmilta miehen kans itku kun nähtiin Tirri ja kuultiin sydänäänet Ultrassa näytti kaikki olevan hyvin, ainoo että viikkoja olikin enemmän ja LA aikaistui päivämäärälle 12.2 eli viikkoja nyt täynnä 17+5. Outoa kyllä koska viikkojen mukaan hedelmöitys olisi tapahtunut 8.5. Olimme kuitenkin anopin luona 23.5 (vieraskirjassa merkintä tuosta) ja muistan hyvin että siellä ollessa oli menkat riesana. Noh, elämä on ihmeellistä. Parempi näin, saammepahan Tirrin oletettavasti nopeammin sylkkyyn <3

Eilen oli toinen neuvola ja jännitti hirmuisesti kun alettiin kuuntelemaan Tirrin sydänääniä että onko kaikki kunnossa. Hyvin kuului sydän ja liikkeet Sanoivat vaan että liikkuvainen kaveri. Ekassa ultrassa oli ihan paikoillaan mikä vähän huolestutti (joo olen vähän liian kova ressaamaan).

Tänään kävin eilisestä neuvolasta rohkaistuneena yhdellä kirpparilla kurkkaamassa vauvanvaatevalikoimaa ja löyty iso kassillinen hyväkuntoisia vaatteita parillakympillä Olivat kuulemma juuri samana päivänä tulleet että olin ekana apajilla. Facebookin kirppariryhmästä olen varannut jo aiemmin hoitopöydän ja sitterin kolmellakympillä, löyty naapurikaupungista hienot ja halvalla niin oli pakko hyödyntää. Isommat ja kalliimmat hankinnat aloitetaan sitten rakenneultran jälkeen.

Ensi perjantaina lääkärintarkastus ja rakenneultra 30.9, sitä jännitetään Mies on ollut aivan ihana, on täysillä mukana odotuksessa ja haluaa tulla kaikille neuvolakäynneille mukaan. Perheelle ja ystäville kerrottiin ekan ultran jälkeen ja kaikki odottavat vauvaa innolla.

Mukavia syyshetkiä kaikille odottelijoille <3

 

Piti viellä kysäistä että onko fb-ryhmä toiminnassa? Tulis helpommin siellä jupailtua

 

Hormonit!!!!! Ärsyttää niin paljon ja sitten hetken päästä itkettää. Ja sitten taas ärsyttää.

I feel you. Tekisi mieli tirvaista tuota ukkoa. Raivostuttavaa käytöstä.

 

Piti viellä kysäistä että onko fb-ryhmä toiminnassa? Tulis helpommin siellä jupailtua

Fb-ryhmä on olemassa, mutta se on suljettu kuun vaihteessa. Itse en ryhmässä ole mukana, mutta muistelen, että sopivat jo pidemmän aikaa sitten, että kunhan kaikilla on varhaisultra takana, eivät ota enää uusia mukaan.

Täällä on tosiaan keskustelu hiljentynyt. Veikkaan tuon fb-ryhmän vaikuttavan asiaan jonkin verran. Aiemman odotuksen aikaan liityin myös fb-ryhmään ja silloin käytännössä keskustelu tyrehtyi kaksplussan puolella ennen odotuksen puoliväliä. Minun on kuitenkin helpompi kirjoitella tänne ja siksi en tällä kertaa halunnut liittyä fb-ryhmään mukaan. Toivottavasti täällä jaksaa porukkaa käydä keskustelemassa, vaikka se seesteisempi vaihe tässä alkaakin olla käsillä.

Mammavaatteet on kaivettu varastosta ja voi että miten ihanaa onkaan sujahtaa housuihin, jotka eivät kiristä mistään! Ihanaa!!!!!

 

Fb-ryhmä on olemassa, mutta se on suljettu kuun vaihteessa. Itse en ryhmässä ole mukana, mutta muistelen, että sopivat jo pidemmän aikaa sitten, että kunhan kaikilla on varhaisultra takana, eivät ota enää uusia mukaan.

Täällä on tosiaan keskustelu hiljentynyt. Veikkaan tuon fb-ryhmän vaikuttavan asiaan jonkin verran. Aiemman odotuksen aikaan liityin myös fb-ryhmään ja silloin käytännössä keskustelu tyrehtyi kaksplussan puolella ennen odotuksen puoliväliä. Minun on kuitenkin helpompi kirjoitella tänne ja siksi en tällä kertaa halunnut liittyä fb-ryhmään mukaan. Toivottavasti täällä jaksaa porukkaa käydä keskustelemassa, vaikka se seesteisempi vaihe tässä alkaakin olla käsillä.

Mammavaatteet on kaivettu varastosta ja voi että miten ihanaa onkaan sujahtaa housuihin, jotka eivät kiristä mistään! Ihanaa!!!!!

Mie käyn täällä monta kertaa päivässä katsomassa onko uusia kirjoituksia tullut. Jotenkin tää oma elämä on nyt niin tasapaksua ja hormonien heittelemät mielialatkin on niin tuttua kauraa, etten saa niistä kirjoitettua. On kuitenkin kiva lukea, jos kaikilla ei olisi aivot yhtä sumuiset kuin itsellä.

 

I feel you. Tekisi mieli tirvaista tuota ukkoa. Raivostuttavaa käytöstä.

Eipä tuossa miun suuttumuksessa taaskaan ollut mitään oikeaa syytä. Ärsyttää vaan kaikki pikkuasiat ihan suunnattomasti, vaikka tuo mies osaakin olla hyvin mukana ja kivasti kiinnostunut ja itekin sen tajuaa jos rupeaa asiaa oikein ajattelemaan. Jotenkin sitä on vain niin tunteella käyvä tässä vaiheessa.

Mitenköhän ihmeessä nää aggressiot lapsen isää kohtaan voi olla mitenkään ihmislajin säilymisen kannalta hyvä juttu? Meillä ainakin ois ero tullut jo monesti, jos asia olisi pelkästään miusta kiinni. Ja luulisi olevan kuitenkin lapsen edun mukaista, että siitä olisi huolehtimassa molemmat vanhemmat.

 

Ihanaa kun on hyviä neuvolakuulumisia!

Omaa napaa: tänään nukuin päikkärit ekaa kertaan piiitkiin aikoihin. Tultiin lasten kanssa töistä sekä hoidosta viiden jälkeen kotiin. Välipalan jälkeen simahdin kuopuksen kanssa sänkyyn kolmeksi tunniksi Isommat oli kattoneet piirrettyjä ja havahduin kun tulivat kysymään iltapalaa. Pikailtapala lapsille ja hammaspesun kautta nukkumaan. Kuopus havahtui onneksi vain sen verran, että kävi tissillä ja jatkoi nukkumista. Vähän pöllähtänyt olo vieläkin; miten tässä nyt ite osais lähtee nukkumaan..

Meillä oli tänään 7 kihlajaispäivä naimisiin ei olla tosiaan vielä ehditty, mutta yhteistä taivalta nyt 14 vuotta takana. Mies toi kukkia äsken tullessaan töistä ja tietää kyllä, että se saa mut niiiin hyvälle tuulelle (Nyt ihan hävettää kun aamulla piuasin siitä, ettei laittanut mulle kahvia vaan itse piti keittää.)

Aiemmassa odotuksessa meillä oli aika aktiivinen keskusteluryhmä. Toki sielläkin tuli välillä hiljaisempaa (just tällaisina aikoina, kun oireet oli vähentyneet ja odotus oli ns. hyvällä mallilla). Sitten tuli taas paljon porinaa kun alkoi rakenneultrat, raskauden krempat vaivaamaan ja tulevan synnytyksen lähestyminen ja miettiminen. Ja ehtiihän sitä paremmin sitten kirjoittelemaan mikäli tulee sairaslomaa/alkaa äippälomat yms.

Mun oli pakko ostaa maksalaatikkoa alkuviikosta. Söin aika vähän, mutta tuli sellanen olo, että ihan must saada kuoripottuja ja maksalaatikkoa Onneksi mies veti lasten kanssa loput, niin ei jäänyt kummittelemaan jääkaappiin.

En oo koskaan ollut viini-ihmisiä (tulee joko paha olo/järkyttävä päänsärky), mutta alkon oluita ollaan miehen kanssa osteltu juhlapäivinä ruokajuomaksi. Nyt pitkästä aikaa tuli mieleen, että olisi ihana tehdä hyvää (ja aikaa vievää) ruokaa sekä hakea ruoalla kaveriksi joku kiva olut. Raskaana ollessa ei tietysti tuu alkoholia muuten juotua, mutta varmaan sen yhden lasillisen viimeistään jouluna juon, kun ehtii kunnolla laittamaan ruokaa Musta on ihana häärätä puoli päivää keittiössä ja sitten istua rauhassa alas nauttimaan ruoasta, tunnelmasta ja seurasta

Mies hipsi jo sänkyyn. Kai sitä pitää kipittää perässä, että jos hän jaksaisi hieman painella alaselkää (alkaa olemaan aika jumissa).

Boomkaa ja papunen 16+0

 

Mulla alkoi tänää 19. raskausviikko! Nyt huomaa, että vatsallaan nukkuminen tuntuu kummalliselta, mutta onnistuu kuitenkin vielä. Omat farkut mene vielä kevyesti päälle eli kunnon vauvamahaksi tätä ei voi missään nimessä vielä sanoa. Vähän toivon, että saisin rakenneultran jälkeen ensimmäisen vauvamahakuvan julkaistuksi facebookiin, mutta saas nähä, kasvaako siinä ajassa. Nyt näytän vaan hyvinsyöneeltä.

Mulla alkoi eilen reilun viikon mittanen loma töistä. Ihanaa vaan rentoutua.

Mä pyörin fb-ryhmässä ja täällä myös.

 

Minä liityin ensin fb ryhmään mutta se ei sitten ollutkaan yhtään mun juttu joten erosin ryhmästä. Täällä tykkään kirjotella Nyt tosiaan taitaa olla kaikilla niin seesteinen vaihe raskaudessa ettei oikein oo paljoa kirjoteltavaa. Varmasti taas loppua kohti keskustelu vilkastuu.

Täälläkin on mielialat heitelly nyt aikalailla ja juurikin se miehen käytös ärsyttää jotenki kokoajan, vaikka ei hän oo mitenkään huonosti edes käyttäytynyt. Oon onneksi saanu nieltyä kiukkuni enkä oo ukko kullalle turhia möykänny.

 

Mie heräsin taas vauvan potkuihin. Mitä kokeneemmat on mieltä, oppiiko tässä vielä nukkumaan vauvan nujuamisesta ja potkuista huolimatta? Onko sikiön rauhoittamiseen jotain konsteja? Tässä on pitkät 21 viikkoa + 5 vuotta edessä, jos yhtenäiset yöunet alkaa olla jo tässä.

 

Heipsan. Olen jo muutaman kuukauden seurannut palstaa ja ajattelin nyt liittyä seuraanne. Olen aiemmin kirjoitellut tuolla ivf/alkionsiirtopalstalla. Takana siis lapsettomuutta reilu 10 vuotta. Päästiin sit julkisen kautta hoitoihin ja suoraan ivf:ään ja pitkän kaavan mukaan. Kummassakaan ei siis mitään vikaa, diagnoosina määrittelemätön lapsettomuus. Mulla kuiten ikää 35 vuotta. Tuoresiirrosta ei siis plussaa, mut ensimmäisestä pakastealkionsiirrosta siis plussa ja matkassa on pysynyt. Olo on vieläkin onnesta sekaisin ja yritän pitää kaikki negatiiviset ajatukset poissa ja elää positiivisin mielin. Onhan tätä jo niin kauan odotettu!
Maha on hieman kasvanut ja liitoskivut on voimistuneet. Pahoinvointia mulla ei ollut ollenkaan, ainoastaan huono olo tuli silloin kun ruokailuväli kasvoi yli 3h. Muutamia herkistymisiä on ollut, kyyneliä on siis pitänyt turautella. Mitään hankintoja ei vielä ole tehty, ei oikein tiedä, milloin ja mistä aloittaisi. Rakenneultra on 13.10, viikkoja nyt siis 16+3.
Eli teza/ L.A 23.2 / LKS/ esimmäinen