Helmikuun helmet 2013 *helmikuu* meidän kuu!!

VEMPUKALLE tsemppiä!


Täällä taas muutama tunti poltellut, ja heräilin kuopuksen kanssa 5 korvilla niin eikös ne taas rauhotu.. eiks näitten pitäs liikkuessa voimistua ? Sängys ei pystyny enää olee ja kaikki toiminta lopahtaa ku nousee pystyyn.

No juu, pääasia et sain sentään 3-4 asti ihan kohtuullisesti nukuttua..
Tänään neuvolapäiväkin...

T:Neiti+Sissit 37+4

 

Meillä on nyt odotus ohi!
Ihana tyttäremme syntyi suunnitellusti sektiolla rv39+0 eilen 4.2.2013 klo13.08. Kokoa hänellä oli oletettua vähemmän 3320g ja 50cm <3 Leikkaus meni hyvin paitsi verta mulla meni joku reilu 1,5 litraa. Neiti on kyllä aivan täydellisen ihana...ollaan hyvin onnellisia koko perhe!!

Onnea myös muille nyyttinsä jo saaneille!!

Tiuhti ja Tipi 18h vanha

 

MrsR näinpä, kaikilla ei ole välttämättä edes mahdollista miehen tulla sinne sairaalaan. Osalla on tuo välimatkaongelma, toisella voi olla tärkeitä työjuttuja eikä kaikilla ole edes miestä kuvioissa mukana. Aika ikävää pötkötellä osastolla yksin sen takia, että joku neropatti on keksinyt mielestään loistavan ja hienon säännön. Suomessa on muutenkin menossa joku himputin kieltomania. Jos johonkin asiaan ei osata suhtautua tai ei jakseta edes miettiä asiaa kunnolla, niin paras vain kieltää se kaikilta.

Neiti-81 samaa on täälläkin supistusten kanssa ihmetelty parina yönä. Sängyssä ei vain siedä olla ollenkaan mutta ylös nouseminen saa koko homman joskus stoppaamaan... Välillä kyllä sitten taas voimistaa hetkellisesti ihan kivasti kun vähän liikkuu, mutta ihan jumalatonta ravia ei viitsi pistää menemään keskellä yötä kun kerrostalossa asutaan ja äänet luonnollisesti kuuluvat suoraan alakerran naapurille. Onneks on toi jumppapallo, sillä on välillä saanut tehtyä oloa mukavan siedettäväksi.


Viime yö meni 1g parasetamolin sekä viljapussin ansiosta rauhallisesti, sain jopa nukuttua kohtuullisen hyvät yöunet. Murphyn lain mukaan seuraavat yöt meneekin sitten taas ihan penkin alle, no ainakin sain edes yhdet riittävät unet. Onneksi on yleensä päivisin aikaa ottaa päikkärit, niillä pärjää jo pitkälle. Hyvää treeniähän tämä on tulevaisuuden kannalta, saattaa se vauvakin heräillä yöllä syömään kerran jos toisenkin jos nälkä yllättää kesken unien.

Tänään taidan mennä taas hieman kävelylle. Pitää muutenkin käydä kaupungilla hoitamassa muutama asia, ja sinne on just sopiva kävelymatka. Mielummin kävelen sen 1,5km mennen tullen kuin lähden raivaamaan auton päältä hirveää jääkerrosta pois. Kun on ihan kiva olo ainakin vielä ja ihan hyvää ulkoiluilmaa ovat ainakin lupailleet. Samalla pitäisi miettiä että mitä tässä taloudessa taas syödään lähipäivien aikana. Paria päivää pidemmälle kun ei viitsi edes miettiä koko asiaa ettei jää jääkaapin täydeltä ruokaa pilaantumaan kun lähtö koittaa.

Ai niin, pitääkin tehdä miehelle ostoslista niistä ruoka-aineista joiden odotan löytyvän jääkaapista kun kotiudun sairaalasta sitten joskus. Raskausaikana kun on ollut pari tuotetta mitä olen himoinnut mutten uskaltanut nauttia. Mm. rakastan maksaruokia yli kaiken, ja ihan maksapihviä en viitsinyt ruveta vetelemään vaikka maksamakkaraa uskallankin syödä satunnaisesti pieninä määrinä. Ja valkohomejuusto+voileipäkeksit...! Äh, ei pitäis ajatella edes tuota asiaa, tulee vain paha mieli ja hirveät himot taas

 

MrsR olin lukevinani tuolta aiemmin että olit laittanut noita ko. sairaalaan käytäntöjä vähän eritavalla kun itse muistin. Sen takia lähdin tarkistamaan asiaa. Mutta ehkä sit ymmärsin/luin kirjoittamasi väärin.
Joo, ehkä kukin tyylillään, mitäs se mulle kuuluu. Oma vika kun oon tällänen kilttityttö ja aion tällä neljännelläkin kerralla kunnioittaa sairaalan ohjeita! Hemmetin lyhyt aikahan se ihmisen elämässä on tuo sairaala-aika synnytyksen jälkeen (yleensä) onneksi.
No niin, nyt mä häviän tonne omieni joukkoon.....

Hei, Neidille suppareita! Taidetaan ollakin "vanhoja" tuttuja

 

Onnea Tiuhti83 ja kovat sempit Vempukalle!

Vierailuajoista Lks:ssä puoliso ja lapset saa vierailla 12-18 (joustetaan jos mies osallistuu hoitoon) ja mummot sekä mahdollinen tukihenkilö isän puuttuessa 16-18. Vierailupaikasta ei sanota mitään, mutta olikohan pikkuyllätys joka kirjoitti hyvin että ei kotonakaan oteta vieraita vastaan makuuhuoneen puolella. Eli varmaan aulassa mummojen vierailut. Mie en halua makkariin muita kuin miehen ja lapsen. Tuskin tulen osastollaolo aikana nukkumaan kun en osaa vieraassa paikassa ja olen rättipoikkiväsynytampiainen. Koitan saada imetyksen toimimaan edes jotenkin, se ressaa kun viimeksi ei onnistunut.. Esikoisen kanssa kävi mies ja mummot puolisoineen sängyn vieressä ja ärsytti huonekaverinki puolesta se miten toiset ei osaa olla rauhassa semmosessa paikassa. Ja sinne tultiin tupakilta haisten. Mutta toivottavasti päästään pian kotiin, tai pääsis eka edes synnyttämään asti!!!

(.) menee kovaksi koko ajan ja kestääkin kauemmin entä aiemmin, mutta ei satu niin eivät taida olla suppareita :/ Yöllä saa ravata vessassa mutta väliajat nukun. Ummetus alkanut helpottaan! Sitä toivoo että tuo tarkoittaisi jo jotain

Sisaruslahja tokaluokkalainen itse kovasti halusi super heroes aiheista legoa, joten sellaisen ostin ja se odottaa syntymän jälkeen. Tilasin myös Batman-satukirjan jossa esiintyy lapsen nimi ja meän muidenkin nimet Satukirja lapsen nimellä | . Ihan hauska muisto jää sitten tuosta.
Omaan nominationiini pitääkin muistaa hankkia uusi pala tätä juhlaa varten!

Muutaman tunnin päästä pääsee kokoarvioon!

Halibut 37+3

 

Piti sanoa vielä, Pikku yllätys, kun tuli mieleen kirjoituksestasi. Minä olen miettinyt pääni puhki sitä, että miten lapsen isä pääsisi synnytykseen mukaan. Vierailullehan pääsee tietysti hetkeksi isomman lapsen kanssa. Mun vanhemmat asuu yli 600 km päässä, sisarukset ulkomailla ja sellaisia kavereita ei ole, kuka voisi tulla katsomaan isompaa lasta silloin, kun synnytys alkaa. Päiväkodista pukkasivat lapsen pihalle, kun en ole enää vuorotöissä ja sain sovittua, että kun ilmoitan edellisen viikon tiistaina viimeistään, niin saan sektion ajaksi lapsen sinne hoitoon. Mutta kun ei nyt ole ilmeisimmin sektiota ja miten voin tietää edellisellä viikolla synnytyksen käynnistymishetken??? Lasten isän vanhemmat on kuolleet ja hänelläkään ei ole ketään, joka voisi auttaa. Mistä siis apua? Voiko esim. MLL:stä kutsua tunnin varoitusajalla? Eli täälllä on toisenlaiset ongelmat, jotka todellakin aiheuttavat stressiä - kolmevuotiasta kun ei voi ottaa sairaalaan mukaan... Että mitä ihmettä tekee, soittaa sosiaalitoimistoon... Muutenkin tässä pitää selvitä synnytyksen jälkeen sitten yksikseen, kun ei asuta lasten isän kanssa yksissä ja hän ei sitten tietenkään saa mitään isyysvapaita.

 

Onnea uusista vauvoista!! :flower: Lisään vielä, että PÄIVITYSPYYNNÖT PUNAISELLA!!!

Ja pakko sanoa vielä tuosta vierailurajoituksesta, että eiväthän ne hoitsut nyt hyvänen aika päästä keksi sääntöjä! Itse olen ollut sairaanhoitajana vuosia osastolla, jossa oli vastustuskyvyltään heikompia potilaita (vrt. vastasyntyneet), eikä sinnekään saanut jokainen tuoda omia vieraitaan miten mieli tekee. Eli vaikkei raskaus ja synnytys ole sairaus, niin vastasyntyneitä pitää suojella ja heidän äideilleen tulee antaa aikaa toipua ja oppia tuntemaan oma vauvansa osaston vierailurajoitusten puitteissa. Eli ei niitä mun mielestä kyllä terve ihminen lähde kyseenalaistamaan, tulee mieleen heti ne silloiset romanit, jotka sävelsi ja kaikki kyllä puhui niistä tosi pahasti ja oli tosi vittuuntuneita. Itse en sellaista mielipahaa kyllä alkais kenellekään hormonimyräkälle aiheuttaa. Toivottavasti jokaisella synnärillä on sellaiset hoitajat, että ei tule epäselvyyttä vierailijoista Ja jos isä ei pääse paikalle, niin monestihan lukee että muu tukihenkilö voi tulla. Jos se ei riitä, niin noh, kyse on parista päivästä. Tuskin siihen kukaan kuolee...

Ja sori avautuminen, ärsyttää vaan kun tiedän mikä tilanne osastoilla on, siellä on muutakin tekemistä kuin alkaa opettaa ihmisiä lukemaan ja noudattamaan ohjeita.

Ja imetyksestä muistan, että mulla saattoi vauva olla tunninkin putkeen tissillä alussa, olispa ollut kiva jos olis rampannut porukkaa vieruspedillä kokoajan kun mulla tissi paljaana

Ja nyt en enää tästä aiheesta avaudu. Hormonit vissiin aiheuttaa ärsytystä, tjtn... Sori jos jotain loukkasin, ei ollut tarkoitus.

(.) täällä tuli yöllä YKSI HARJOITUSSUPISTUS, WUHUU!!! :stick: Että tällaista. Lähdenpä tästä siivoamaan kämppää, jos jotain sais aikaiseksi. Tsemppiä supistusten kanssa, lähettäkää niitä tännekkin!

cannes ja piskuinen 38+4

 

Vierailuista sen verran vielä, että kyseessä on synnytys sairaala,
vaikka ensisynnyttäjä voikin kuvitella tietävänsä vastasyntyneistä yhtä sun toista, niin kyllä se kokmus sitten vasta opettaa mitä se on sen vastasyntyneen kanssa.
Siihen ei siskon tai kaverin lapset voi valmistaa. Uskallan kyllä väittää, että usemman lapsen äiti osaa paremmin arvioida miten sairaalassa aika kuluu, kuin vasta ensimmäistä synnyttämään menevä, kaikella rakkaudella tämä

Harvemmin terve vastasyntynyt omssa oloissaan hengaa siellä kopassa ensimmäisen vuorokauden jälkeen. Rinnallahan tuota tulee pitdettyä, ellei ole valohoidossa, tms, jolloin lasta herätellään syömään perin-kolmen tunnin välein.
Useimmiten äiti, myös sektion jälkeen, pitää lasta siinä sängyssä vieressä nykyään. Se muovisänky on lähinnä vauvan siirtelyä varten.

Synnytyssairaala on paikka, jossa ollaan hyvin haavoittuvassa mielentilassa, hormonit ja väsymys jyllää, synnytys on voinut olla hyvin rankka, käytävillä kuljetaan tissit maitoa valuen välillä.
Omassa huoneessa haluaan rauhaa ja lepoa. Aikaa tutustua uuteen vauvaan ja mahdollisuus nukkua, kun nukuttaa.

Sen lisäksi vastasyntyneet vauvat tarvitsevat tilan, jossa infektiot eivät jyllää. Tästäkin syystä kävijöiden määrää rajoitetaan. Mitä enemmän ihmisiä, sitä enemmän riskejä saada infektio. Näin se vain on.

Ja joku sanoi, ettei synnytys ole sairaus.
Ei ole, mutta kyllä sen jälkeen melko kipeä on. Voi olla alapää revennyt, tikeillä, taustalla sektio, joka on iso leikkaus.
Kuumetta, rinnat pingottaa, väsyttää, särkee ja jomottaa.



Itsehän en missään vaiheessa ole kommentoiinut siihen kuka saa vierailla muualla kuin huoneessa jossa äidit ovat.
Mutta kyllä sairaanhoito henkilöstöllä on perusteet näille rajoituksille, ei ne ole tuulesta temmattuja.

Ei ollutkaan alunperin puhe, kenenkään veljen vierailusta, jos oma mies on estynyt tulemaan, vaan siitä, että piti saada yksi jos toinenkin kaveri käymään, kun haluaa seurustella.
Ja puhetta siitä, että aikomus on valehdella henkilökunnalle, jne.
Sivu huomautuksena tähän, että sisaruksilla tosiaan tarkoitetaan sen vauvan sisaruksia, ei äidin. Tähän kommentoin.


Toisaalta on hyvä omata jokin keino selvityä kiperistä tilanteista, toisille se on huumori, toisille sarkasmi, kunhan muistaa käyttäytyä asiallisesti muita kohtaan, typeräksi haukkuminen ei mielestäni ole hyvää palstakäyttäytymistä.

Toivotaan kaikille oikein mukavia huonetovereita edelleen

Muoks* Edellinen teksti melko samalla ajatuksella, kuin omani, oli vaan auki tässä koneella samaan aikaan oma teksti, eli ei ole tarkoitus toistaa samaa

 

Tiuhti onnittelut vauvasta! :heart:Jos jaksat/ehdit, niin tule kertomaan tarkemmin! Tehtiinkö sulle sektio epäillyn suuren koon vuoksi? En nyt muista, jos olet jo aiemmin kertonut.

helmira kirjotit niin kauniisti siitä, mitä ne pari päivää siellä sairaalassa on Lisäisin vielä, että mulla ainakin on tullut sitä jälkivuotoa sen verran, että sen lisäksi, että ne sairaalan yöpaidat on edestä maidossa, niin takaa on veressä:ashamed: Ja mulla ainakin myös masu on ollu ihan kivan kokoinen vielä synnytettyäni. (Kun joku sanoi, että sektion jälkeen masukin on vielä iso, niin on se alatiesynnytyksenkin). Ja pakko vielä korjata tota aiempaa omaa tekstiä tuolla. Kun menin kaveriani sairaalaan moikkaamaan viime keväänä. Se oli siis tietenkin sovittu hänen kanssaan ja hänellä oli yhden hengen huone. Mutta en siis edelleenkään tiedä, mitkä vierailukäytännöt tuolla VAS:ssa on. Nettisivuiltahan sekin tietysti löytyisi.

Ja muumis ei kai sitä missään oo määrätty, kuka saa mihinkin ketjuun kirjoittaa! Että tervetuloa vaan kommentoimaan, jos asiaa on

kiikkalainen 39+2

(.) Yöllä heräsin närästykseen ja kävin juomassa maitoa. Ehkä mua myös supisti, kuten aamullakin. Mutta kun kävin kakkosasialla, ni eiköhän ne pirulaiset taas loppunu. Nyt katon Heartbeatin ja sit siivoomaan.

Synnytystuulia kaikille! Ehkä ihan loppukuulaiset ei vielä sitä halua, mut muille

 

Huomenta :wave:

Onnea taas vauvautuneille :flower: !! Enää ei pysy nimimerkit päässä kun vauvoja tulee niin tiuhaa tahtia ihanaa! Ja synnytyskertomuksia on ihan kiva lukea vaikka välillä niistä tuleekin kauhistunut olo. Silti odotan synnytystä aika innoissani ja on jotenkin lohduttavaa, että vaikka se tuskallista olsikin, niin se ei kestä ikuisuutta ja siitä saa kyllä aika ihanan palkinnon :heart:

Täällä on kovin kiivas keskustelu ollut sairaalassa vierailusta. Tosi hyvä, että asioista keskustellaan ja mielipiteitä vaihdellaan, koska ei sitä välttämättä aina osaa ajatella sitä tilannetta kun se on ihan uusi. Mutta täällä kun ollut aina niin ihana ilmapiiri, niin tehdään tästäkin aiheesta keskustelu niin, että ei loukata toisia eikä se ole tainnut tähän asti olla kenenkään tarkoituskaan. Itse en ole ikinä viettänyt sairaalassa yhtään yötä, eikä ole ollut läheisiäkään sillä lailla sairaalassa, että olisin käynyt katsomassa. Tai no miehen isä oli juuri reilun viikon keuhkokuumeen takia, mutta en viitsinyt sinne lähteä mukaan hakemaan mitään pöpöjä itselleni tähän loppuraskauteen. Mutta koska omaa kokemusta ei ole, niin nämä teidän kommentit vierailijoista ovat olleet arvokkaita. En halua ketään ärsyttää ja häiritä, ja oikeastaan vähän ( lue: aika paljon) pelkään sitä, että ei saada perhehuonetta ja joudun jonkun vieraan kanssa samaan huoneeseen. Epäilen, että olen synnytyksen jälkeen todella herkillä :ashamed: . Meillä kuitenkin vierailuajat menee ilman perhehuonetta niin, että isä saa olla niin paljon kuin haluaa ja muille on vain tunnin vierailuaika 18-19. Omasta mielestä ihan hyvä, että on vain tunnin. Aijotaan ilmoittaa vierailuaika ja huone vain omille vanhemmillemme ja sisaruksille ja sanoa kaikille, että mikään pakko ei ole sairaalaan tulla, kotiinkin kerkeää. Mutta tiedän, että tuoreet mummot ovat siellä heti klo 18 Jos saadaan perhehuone, niin isä on tietysti paikalla koko ajan ja muille on edelleen tuo vierailaika 18-19, mutta silloin siitä voidaan vähän joustaa. Kuitenkaan osastolla ei kulje vierailijoita kuin herken tuolloin illalla.
Säännöt on yleensä tehty jostain syystä ja niitä kyllä tulee noudattaa, mutta varmasti jos isä ei pysty olla paikalla, niin kun kysyy ja hoitajien kanssa keskustelee, niin eiköhän joku muu saa käydä pitämässä äidille seuraa vierailuaikana. Eihän niitä ohjeita kenenkään kiusaksi tehdä, ja aina on poikkeuksia joissa voidaan joustaa.
Toivotaan, että kaikilla olisi mahdollisimman hyvä olla sairaalassaoloaika, niin meillä kuin muillakin sairaalassa olevilla mitä se sitten kenellekkin tarkoittaa.

Meidän pieni oli kovasti hiljainen viikonloppuna ja ajattelin jo, että lähden äippäpolille näytille, että onko kaikki hyvin, mutta eilen alkoi taas sellainen möyriminen ja myllääminen, että huolen sai heittää nurkkaan :heart: mies oli sitä mieltä että vauva vain lepäsi kun oli viikonloppu

Menkkamaiset kivut jatkuu päivittäin ja harjoitussuppareita tulee runsaasti. Vatsa on ollut vähän löysällä ja valkovuoto lisääntynyt...mä niin odotan, että saisin vaavin jo syliin :heart: ja että saisi synnytyksen ja sairaalassa olemisen hoidettua pois.

Rauhallista tiistaita kaikille

Bumble & masukki 37+2 :heart:

 

Lämpimät onnittelut kaikille vauvautuneille! Synnytyskertomuksia minäkin tykkään lukea. Eipä nuo tähän mennessä tulleet nyt niin pahalta ole kuulostaneet.

Kiivasta keskustelua vierailuajoista .
Mäkin oon varmaan jotenkin kiltti tyttö (kuten muumiskin), että aion noudattaa (tylsiä) sairaalan ohjeita ihan täysin eli isä ja lapsen sisarukset miten vain, muut kello 18-19 . En tiedä, suosittelenko edes vanhempieni tuloa sairaalaan, koska heillä yli 200 km:n matka sinne ja tuo vierailuaika on tuo tunti... Mutta toisaalta en haluakaan varmaan sinne sairaalaan ketään muita kuin mieheni, jos oikeasti siellä menee vain se 2-3 päivää. Nopeastihan sitä ollaan taas kotona omissa vaatteissa omissa ympyröissä. Ehkä tahdon näin ensimmäisen saadessa rauhoittaa koko ajan siihen vauvaan, että kaikki lähtisi sitten pyörimään kivasti kotona. En rehellisesti ymmärrä, miten sukulaisille ei riittäisi tieto, että vauva on maailmassa ja he näkisivät sen sitten vaikka neljäntenä päivänä...?
Jos huoneessa on joku muu, mulle on ihan ok, jos tuon 18-19 ajan siinä vieressä hänellä vieraita on, kyllähän se 60 min nopeasti menee vaikka olis huone täynnä porukkaa .

Harkkasupistukset on mulla tihentyneet nyt parin viikon aikana huomattavasti ja vauva liikkuu jotenkin paljon enemmän, kun aikaisemmin. Eniten ärsyttää se, ettei esim. ulkoiluvaatteet mene oikein hyvin enää päälle eikä kohta kyllä mikään muukaan .

EH & MA 38+1

 

paljon onnea vauvaantuneille! :flower:

kiikkalainen tässä vassin sivuilta kopsattu =)
Puoliso ja vauvan sisarukset ovat tervetulleita vierailulle kello 7 – 22

Muut vieraat ovat tervetulleita kello 12 – 19.

Lupaa vierailulle kannattaa kuitenkin kysyä synnyttäjältä itseltään, sillä haluamme tarjota perheelle mahdollisuuden tutustua rauhassa uuteen perheenjäseneen.

Synnytys voi olla kovinkin voimia vievä kokemus, joten toivomme vierailijoiden huomioivan, että synnyttänyt äiti itse kokee olevansa riittävän toipunut synnytyksestä vierailijoita vastaanottaakseen.

Mikäli et koe itseäsi terveeksi tai esimerkiksi olet flunssainen, niin toivomme sinun ensin parantelevan itsesi terveeksi, ennen kuin tulet sairaalaan vierailulle.

*saikku* & perätila Justiina 37+0 POKS

 

kysymys: Jos ja kun me nimettöminä ja kasvottomina täällä vaihdamme mielipiteitä, niin miksi te pyytelette mielipiteitänne anteeksi ja varotte loukkaamasta ihmisiä? Ihminen loukkaantuu, yritätte sitten pyydellä sitä anteeksi tai ette, jos on loukkaantuakseen. Mutta enemmän mua ketuttaa tollanen anteeks-nyt-vaan-asenne. Sanokaa jos on asiaa, ja seiskää sen takana. Jos jollain tulee matkalla paha mieli, niin elämä on, get over it....
Mielensäpahoittajakansaa...yhyy.

 

Tiuhtille onnittelut pienokaisesta :flower:

Vierailuajoista on nyt ollu paljon keskustelua. Miulle sanottiin synnytysvalmennuksessa että PKKS:ssa saa osastolla vierailla ainoastaan isät ja lapsen sisarukset. Ei ollu ees mitään puhetta tukihenkilöstä tai muista vieraista. Tätä "sääntöä" perusteltiin sillä että varsinkin ensisynnyttäjät saa rauhan opetella imetystä ja vauvan hoitoa. Itehän meen synnyttämään tukihenkilön kanssa ja sanoinki neuvolassa siitä jo että se jäi vähän harmittamaan kun sinne ei pääse vierailemaan muut. Tää miun tukihenkilö on ollu aikasemminkin tukihenkilönä ja muisteli että viimeks kun oli niin ei ois enää päässy osastolle synnytyksen jälkeen. Ite meinasin että jos siellä sitten kuitenkin joku pääsee käymään niin en niitä pot.huoneeseen halua vaan näkisin vieraat enemmin päiväaulassa. Ja tällä en nyt halua pahottaa kenenkään mieltä jos joku semmosen kuvan tästä sai. Onhan se jo huomattu että jokaisessa sairaalassa ja jokaisella paikkakunnalla on omat ohjeistuksensa vähän kaiken kanssa.

( . ) En oo vieläkään ihan varma mutta eilen illalla miulla varmaan oli muutama supistus. Oon ehkä vähän kummallinen kun en oo vieläkään sisäistäny millasia niitten pitäis olla.

Doris ja Kössi 37+2

 

Kiitos saikku tiedosta! En siis rikkonut lakia silloin kaveriani moikatessa

Onkos neiti päässyt jo hommiin?

Onkohan mulla vähän tylsää kun koko ajan pitää puuhastelujen välissä täällä kävästä...

kiikkalainen 39+2 edelleen... Huomisaamuna olis jo kuopuskin syntynyt! Kai mä seuraavaks tähtään sitten laskettuun päivään

 

Onnea Tiuhti! :flower:

Ja Vempukalla on varmasti jännät paikat meneillään!

Mä olin salaa ihan varma, että synnytän tänään, kun on isäni syntymäpäivä, mutta ei! Ei mitään merkkiäkään moisesta tapahtumasta. Pitäkööt tunkkinsa!

Keltakukka 39+3

 

Doris87: et ole ainut joka ei ihan tiedä miltä supistukset tuntuu Minäkin aina vain arvelen olleen supistus kun oireet täsmää Mutta kaikki sanoo, että ne oppii viimeistään synnytyksessä tunnistamaan Joten ei huolta, kyllä ne meidänkin vauvat ulos tulee, vaikka ei supistuksia tiedettäiskään tulleen

Heidukka ja Mytty 37+6

 

Keltakukka äläs vielä sano, onhan tässä tätä päivämäärää jäljellä hyvinkin yhden synnytyksen verran

 

Synnytyskertomus: perjantaina 1.2. menimme suunnitellusti sektioon. Sektio meni hyvin, kesti kaikkinensa noin kaksi tuntia. Esivalmistelut puolisen tuntia, leikkaus puolisen tuntia ja loppuparsiminen noin 50 minuuttia. Alkuun paastosin edellisillasta, leikkausaamuna sain lasin mehua ja natriumsitraatin mahan sisältöä neutraloimaan. Ennen leikkausta laitettiin puudutteet, katetri ja kanyyli. Leikkaus ei tuntunut kuin muljumiselle, eikä verta juuri mennyt, kokonaismenetys 500 ml.

Leikkauksen jälkeen olin heräämössä pari tuntia, ja sain kipulääkettä ja sokeritipan suoneen. Koko ilta meni toipuessa, en päässyt sängystä ennen kuin seuraavana päivänä puoliltapäivin, jolloin hoitaja auttoi ylös sängystä ja otettiin pois katetri. Tippa poistettiin leikkausiltana. Haava on edelleen kipeä, ja rajoittaa todella paljon liikkumista ja vauvan nostelua. Miehelle iso kiitos, että hän auttaa vauvan hoidossa paljon. Sektion jälkeen kylvin hiessä koko päivän, vaikka vain makasin lakanan alla. Vauva piti ottaa rinnalle koko yöksi, vaikka totta puhuen olisin halunnut vain topipua rauhassa, kun en tosiaan oikein kyennyt edes kääntymään kyljeltä toiselle. En saanut omin avuin edes lasia yöpöydältä. Oikeaa ruokaa sain vasta lauantaina, perjantai leikkauksen jälkeen meni mehulla ja mehukeitolla. Koko perjantain kävi vähän väliä kurkkimassa kätilö jälkivuodon määrää, ja kohtua paineltiin. Kyllä siinä on aika paljaana ihmisten edessä, ja mieskin varmasti näki kaikenlaista "ällöttävää".

Vieraista sairaalassamme vierailuaika isille on vapaa, ja muille klo 18-19. Mielestäni erittäin hyvä. Itse perjantaina hikisenä toipilaana kiinni sängyssä, tipassa ja katetrissa ja vauva koko ajan tissillä en todellakaan olisi ollut iloinen kenenkään vieraista. Varmasti olisin juuri niin kiltti, että en kehtaisi kieltää, mutta epäkohteliasta mielestäni on edes kysyä ja asettaa toinen siihen asemaan, että onko mukava ja sallii vai ikävä niuho. Leikkaus (ja synnytyskin) on iso, ja siitä toipuminen ei oikeasti ole ihan helppo homma. Onneksi meillä oli vain yksi huonetoveri, erittäin mukava pariskunta, ja heidän lähdön jälkeen olimmekin keskenämme loppuajan. Jos joku tahtoo vieraita, niin sitä varten on mielestäni kohteliasta mennä vaikka sairaalan kahvioon tai aulaan vauvan sängyn kanssa. Noissa huoneissa kun väkisinkin saa aika hyvin tietää naapureidenkin tilanteen, ja ainakin meillä naapurin mies näki useinkin minut tissit paljaana vauva rinnalla. Ei se itseä haitannut, kun heillä oli sama tilanne, mutta muuten olisi kyllä harmittanut.

No, se siitä. Itse sektio meni siis todella hyvin, mutta en tätä todellakaan mukavyyssyistä suosittele kenellekään. Toki alateitse synnyttäessäkin voi sattua repeämiä, mutta aika harvoin kovin pahoja. Avuttomuus leikkauksen jälkeen on hirmuinen, ja toipuminen tosiaan jatkuu sen kuukauden ainakin. Vahvempia kipulääkkeitä tarvitsin kaksi päivää, nyt pärjää jo Panadol + Burana -yhdistelmällä. Tärkeintä kaikessa on lopulta loputulos, ja meillä onneksi vauva on aivan ihana pieni tyttö.:heart:

Nyt siis opetellaan kotona vauva-arkea, ja kärsitään kivistävistä nänneistä. Imettäminen tekee vielä aika kipeää, ja vauva viihtyy hyvin rinnalla. Onko jollain muuten vinkkejä, miten vauvan saisi nukkumaan omassa sängyssään? Tyttö ei nuku kuin minun vieressä yöllä, ja minä nukun pelottavan sikeästi. En herää inahduksiin, mies kyllä herää. Pelkään kamalasti litistäväni vauvan vielä vahingossa Tuntuisi niin paljon turvallisemmalta, kun pieni nukkuisi omassa boksissaan.

Pilkku_ ja tyttönen 5 vrk

 

Täällä innostuin aamulla!! Tuli 1 kivulias supistus!! Jes!

Muutama supistus tullut tänään. Sauna auttoi ilmeisesti kun tuli se 1 kivuliaskin :heart:

Kävin neuvolassa ja sf-mitta lähtenyt laskuun. Eli vaavi laskeutunut. 0,5cm laskenut viime torstaista. Ja painoa ompi tullut nyt 12kg. Ensi maanantaina vielä neuvolaan jos en ole synnyttänyt ja sitten laitetaan lähete tyksiin ja ensi ti tai ke käynnistetään sitten. Eli ainakin viikon päästä mulla on vauva :heart:

Mä oon niin huonontuulinen! Ärsyttää oikein kun olin omalle äidille puhelimessa todella törkeä koko ajan. Onneksi ymmärtää että välillä ottaa päähän.

Ei muuta nyt tähän hätään.

Bettis ja rakas 40+3 :heart:

 

Vierailut joo, siinäpä se eka syy miks mä en siellä sairaalassa viihdy. Mä haluan olla rauhassa, itkee ne hormooni itkuni ja kipeät tissivalitukseni ihan ittekseni. En halua olla " yleinen näyttelyesine" tai ajatella, et häiritseekö mun kyljen kääntö nyt jotakuta tai itse tulla häirityksi muiden vieraiden takia. Jos multa kysyttäs niin jokainen synnyttäjä sais olla omassa huoneessaan omien vieraidensa kanssa

Mut me ollaan jokainen erilaisia tässäkin kohtaa. Ihanaa, et MrsR oot niin fiksu, et kysyt siltä toiselta toivottavasti vaan vastaa sitten rehellisesti, eikä miellyttääkseen. Multa ei oo ikinä kysytty, enkä mä kyllä saisi sanottua ees, et sori en halua mutta se nyt onkin ihan oma moka.

Mä en huolinu sairaalaan ketään, kotio saa tulla sitten ihan mielinmäärin.

Hansuu no hei, ei se kasvottomuus anna mun mielestä oikeutta kenellekkään loukata toista. Käytöstavat ei oo pahitteeksi netissäkään..

Äiti maa & Alli 6vrk

 

Pilkku_ ikävä kuulla että sulla toipuminen on ollut noin paljon kivuliaampaa, mutta se on varmasti aika tapauskohtasta koska mä olin jo leikkausiltana omin jaloin vessassa ja 3. päivänä jo kotona enkä missään vaiheessa tarvinnut kovempia kipulääkkeitä... Nyt 10 päivää leikkauksesta eikä tunnu enää missään, ei ole tuntunut moneen päivään, siks onkin vaikea varoa rehkimästä ja nostelemasta kaikkea normaaliin tapaan kun olo on mitä normaalein. Eihän ne ekat päivät mukavilta tuntunut mutta en sanois että mun kohdalla ainakaan sektiosta toipuminen olis ollut mitenkään hankalaa, yllättävän nopeasti kivut hävis ja normaali toimintakyky palas.

 

Tulin lukemaan ja melkein lähdin saman tien pois... Harmittaa kun juttelu ei toimi asiallisella tavalla kaikkien osalta ... mutta näinhän se on "reaalimaailmassakin", että kaikki eivät ole oppineet esim. väittelemään sivistyneesti siis antaen vain asioiden riidellä, ei ihmisten... Että siinä minun kommettini asiaan=)

Heidukka ja Doris. Voinen luvata, että tekin tulette tietämään, mitä supistukset ovat. Muistan kuitenkin itse (siis lähes 18 vuoden taakse), että oli jollain tapaa jännittävää odottaa niitä ensi supistuksia, jotka tajuasi supistuksiksi...

Täällä on nykyisin niin paljon jänniä tilanteita, että täytyy käydä vähän väliä kurkkaamassa, onko uusia syntyneitä. Viime kirjoitteluni jälkeen heitä on useita, joten valtavan suuret onnittelut kaikille vauvan jo saaneille!

Jotenkin aivan erityisesti jännitän Neitin puolesta - kuten aiemmin kirjoittelin lähipiirissäni on kahdet pienet kaksoset ja niiden kautta olen usein ajatellut Neitiä...

(.) Mulla edelleen epävarma olo vauvan tarjonnasta. Terkka kyllä meinas, että ois oikeinpäin (äänet kuului navan alapuolelta). No, sitten ehkä oli itsekin vähän epävarma, kun sanoi kuuntelevansa vielä ylhäältäkin - ja mitä vielä: äänet kuului sieltä ihan yhtä hyvin!!! (Täällä nlassa ei ole ultraa ) Että joko mahassa onkin kaks vauvaa tai yhdellä vauvalla kaks "pumppua" .

Mutta tosiasiassa ei kyllä naurata - ei ollu terkan mielestä aiheellista lähettää ultraan tarkistettavaksi. Että täällä nyt yritetään kuulostella, missä "liikkeet tuntuu" (joka puolella), missä ois "kovia isoja osia" (ylhäällä, alhaalla, sivulla, toisella sivulla) ja "soittaa neuvolaan, jos huolettaa" (en oo soittanut, vaikka huolettaa kyllä) (lainausmerkeissä siis terkan sanomiset ja mun ajatukset suluissa ). Täytyy vaan yrittää ajatella, että ois sitten syntymän hetkellä oikeinpäin - pystynee vielä pyörimään, kun ei ole vielä kiinnittynyt.

Eli ei siis ole meidän suunnasta ainakaan hetkoseen odotettavissa vauvauutisia. Oikeastaan on aika mukava olla vaihteeksi "loppukuulainen", kun edellisellä kerralla (2009) silloinkin helmikuisissa neitimme otti varaslähdön syntyen jo tammikuun alussa, ja silloin ei oikein ehtiny lukemaan muiden vauva/synnytystarinoita. Että kiitos vaan jutuistanne/tarinoistanne, niitä on ilo lukea! (Paitsi siis tuota aluksi viittaamaani osaa )

Täällä paistaa pitkästä aikaa aurinko! Taidanpa lähteä vähän ulkoilemaan (lue: lyllertämään sen kilometrin matkan, jonka maksimissaan pystyy kävelemään )

Oila 37+3 (?)

 

Pilkku_ hienoa, että olette päässeet kotiin toipumaan. Toivotankin sinulle päivä päivältä kivuttomampia päiviä

Nyt seuraa hölmö kysymys. Tiedän, että synnytys tulee sattumaan ihan hirvittävän paljon, mutta olen kehittänyt itselleni synnytystä suuremman pelon tuosta katetrista. Se nyt on muutamalle tässäkin ketjussa laitettu näiden sektioiden yhteydessä, niin onko se kuinka kivulias toimenpide? Ja kuinka usein se "tavallisen" synnytyksen yhteydessä joudutaan laittamaan? Kun minulla on ihan koko ajan pissahätä ja sitten siitä sängystä ei varmaan kovimmissa kivuissa enää niin vaan vessaan nousta.

 

Cannes. Niin no, tuskinpa siihen kuolee, jos ei saa isää eikä mitään muutakaan tukihenkilöä synnytykseen. Minusta vaan tuntuu jotenkin orvolta ajatus mennä yksin synnyttämään. Mutta tietysti on ensisijaista, että meidän kolmivuotiaasta huolehditaan. Mutta tosiaan, kaikilla ei ole lähellä sellaisia verkostoja, että voisi ottaa avuksi lastenhoitoon.