Helmikuun helmet 2013 *helmikuu* meidän kuu!!

onnea taas vauvautuneille :flower: täällä ei vaan pysy perässä enään! =)

Olin pari päivää pois koneesta, ja onpas täällä paljon luettavaa!

M ja pyret 38+4

 

turhaan innostuin, ei siis tainnu vettä olla ku ei enempää näkyny. nyt tänään siis kehno päivä taas jaksamisen kannalta, plääh.

 

Hei vaan pulleamahaiset mammaksi tulevat ja onnea kaikille nyytin saaneille! Vitsi mikä tunteiden vyöry tuli, kun selailin näitä tekstejä täällä! En tietenkään lukenut kuin murto-osan, mullahan menisi viikko seurata teidän juttuja! Mutta on se ihanaa, kun kuulee "tuttujen" naisten saaneen lapsia!

Pakko kommentoida tuohon laihdutuskeskusteluun, että minäpä olen ollut jo lähes kaksi kuukautta ennen raskautta -kiloissani. (vähän räkäposkella kehun, mullahan oli valmiina ylipainoa eikä sitä ehtinyt tulla kuin se 8 kiloa lisää. Herkkuja olen vetänyt kaksin käsin naamaan, jos maidontulo ei kompensoisi sitä, olisin saanut jo raskauskilotkin takaisin!)

Meidän poika on kasvanut hurjaa vauhtia, kaksi viikkoa sitten (eli viikko ennen laskettua aikaa) painoi 3,2 kiloa ja oli 51 senttiä pitkä, eli on saanut kaiken kiinni. Tehon hoitajat nauroivatkin, että kun poika syntyi ja huusi, niin varmaan nälkäänsä huusi silloinkin! Meillä on siis samankokoinen lapsi kuin teilläkin, tosin tämä jo hymyilee ja kannattelee päätään, onhan se vähän hullunkurisen näköistä! Kaikki on muuten mennyt hyvin, paitsi on anemiaa, hemppa viimeksi 89 (vaikka rautaa saa toki, kuten kaikki keskoset) ja refluksia (pulauttelee/oksentelee melkoisen paljon ja kiljuu, kun ilmeiseti hapot tuntuu ruokatorvessa pahalta. Pyydetään ensi viikolla lääkäriltä lääkkeitä siihen (eilen juteltiin hoitajan kanssa, joka näin suositteli).

Iloisena kerron, että olen pystynyt itse ruokkimaan lapsen! Sairaalassa sai ensimmäisinä päivinä jonkin toisen äidin luovutettua maitoa, joten minä -ihan kyyneleet silmissä- kiitän kaikkia teitä, jotka jaksatte/pystytte maitoa luovuttaa! Sitten minä lypsin. Tuossa muutama viikko sitten vaan meinasi käydä niin, että poika vaan söi enemmän ja enemmän ja en vaan saanut lypsettyä maitoa riittävästi (sitä ei missään vaiheessa ole tullut paljoa). Lisäksi ei suostunut syömään rinnalta yhtä hyvin kuin ennen. Jouduttiin koko ajan käyttämään pakastetun maidon varastoja ja yhtenä päivänä sanoin pojalle, että maitoa on enää yksi 200 millin rasia joten jos et nyt ala syödä tissiä, saat korviketta. (Eikös se lapsen kasvatus mene näin. Ensin uhkaus, seuraavana varmaan kiristys ja lahjonta!) Lypsin yhden viikonlopun 7 tuntia päivässä tissin mustelmille ja tyrkytin tissiä suuhun koko ajan, soitin imetystukiohjaajalle, kävin imetyspolilla. Nukuin, join, söin herkkuja ja pötköttelin vauvan kanssa. Kokeilin kaikki kikkakolmoset ja keksin omia lisää. Siellä pakastimessa on nyt varmaan 600-700 milliä maitoa varastossa ja vauva syö osan aterioista rinnalta. Parin viikon päästä voidaan lopettaa proteiinijauheet (jonka jälkeen ei olisi pakko antaa enää yhtään maitoa pullosta) ja minä uskon, että sitten mennää lähes kokonaan tissillä (ihan kokonaan pullosta en enää luovu, sen kanssa saan nukkua öisin yhden syötön yli, kun iskä hoitaa). Ja vielä me opetellaan se syöminen ilman rintakumiakin, hienosti haukkaa tissiä vieläkin, vaikka on kaksi kuukautta pullosta/rintakumilla syönyt. Tämän tarkoitus ei ollut siis kehua itseäni, vaan kannustaa sellaista, jolle tulee ongelmia imettämisessä (niitähän valitettavasti tulee). Tsemppaan jo valmiiksi, että voit ajatella, että hitto jos tuokin on onnistunut, niin yritän minäkin vielä kerran ja onnistun! (Ainahan se ei ole tietenkään itsestä kiinni ja sitten pitää olla armoollinen itselleen, vaikka olisi kuinka kovin halunnut imettää!)

Kestovaipat vilahtivat täällä keskusteluissa ja kerron meidän ensikertalaisten kokemuksia. Alkuunhan se oli aika säätämistä, kun kaikki vaipat oli meidän kaksikiloiselle (sen siis painoi kotiin päästyään) liian isoja, haalittiin kaikki baby born nuken kokoiset vaipat, mitä löydettiin. Ensimmäisen viikon aikana pissaa oli sängyssä, kun kaikki falskasi tikkureisien kohdalta. Nyt kun vähän lihaa luiden ympärillä ja muutenkin voidaan käyttää "normaaleja" vastasyntyneen vaippoja. Pissaa ei ole ollut lakanoilla kuukauteen (oksennusta kyllä senkin edestä). Mieskin on ollut positiivisen yllättynyt siitä, miten helppoa ja yksinkertaista on ollut. Just juteltiin toisen pariskunnan kanssa ja kävi ilmi, että heillä on silloin tällöin pissavahinkoja öisin kertisvaipan kanssa (älkää kysykö miten) ja suositeltiin kyllä heti kestovaippoja villahousujen kanssa. (Jos jotakuta kiinnostaa, niin meillä paras yhdistelmä on villahousut, ystäväni tekemät sisävaipat, jotka ovat suunnilleen samanlaiset kuin imsevimsen, kauniimman väriset vain =) ja siihen sisään pestävä kuivaliina (cool-max on paras!). Kertakäyttöisistä kuivaliinoista ei tykätty, kun piti niin kuivana, että tarttuis ihoon kiinni ja kerran tuli verinaarmukin). Kertisvaippoja on saatu lahjaksi yksi paketti ja sitten se liberokassin paketti ja niitä ollaan käytetty pari kertaa neuvolassa käydessä. (Tulipas pitkä kestovaippamainos!)

Tuuliannalle iso hätä on kuulemma arkipäivää kätilöille, mutta mun elimistö ainakin toimi niin, että kävin päivän mittaan varmaan 3-4 kertaa kakkosella, kun oli hätä. Synnytyksessä ei ollut sitten mitään, mitä tulla ulos.

MrsR:n kanssahan me oltiin niitä sairaalan vihaajia. Minähän olin nyt sitten vain vuorokauden sairaalassa synnytyksen jälkeen (ja senkin teholla vauvan luona). Olisin kai päässyt "kotiin" jo suoraan synnytyksestä.

Onnea vielä kaikille!

/P-L

 

Täällä loppu jynssäysinto.. Hyh kun ajatteleekin..

Vierailioista sairaalassa.
Ne vois olla yhtenä kertana kaikki, ei ramppais montaa päivää, isä on tietty tottakai ihan ehdoton äidille, mutta ne sukulaiset vois tulla tyyliin ainakin meille vasta n. viikon päästä ihan kotona käymään.. Huonetovereista on ollu kaikenlaista.. On ollu huoletonta huoltajaa, vauvan hoidossa siis, sitten on ollu kuorsaavaa ja hissukkaa.. mä kantelin vauvoja käytävillä kun en kehdannu huoneessa yöllä olla huutavan vauvan kanssa.. Luulen että ajattelen muita enemmän kuin itseeni sillä millonkaan en ole sairaalassa nukuttua saanut.. pojasta valvoin jo neljättä vuorokautta ennen kun kotona nukuin..

Miehen siskolla juuri kylässä, tällä 38+6, eikä kuulema vauvalla ole ollu kiirettä.. ei ole kuulema merkkiäkään synnytyksestä. Vertailtiin siinä sitten taas odotuksia.. opcorn:

Kengu poksahtaa rv 37.. kaks viikkoa vielä jos pysys kasassa..

 

heippa naiset! yritän illalla päästä koneelle kirjottelemaan synnytyskertomusta kun puhelimella en viitti taistella :/. Eilen päästiin pojan kanssa kotiin . Tuolla tuo nukkuu tyytyväisenä <3. Synnytys meni loistavasti, arvosanaksi annoin 10 . mutta siitä illemmalla. Maitoa tulee ja huomenna menen käymään kuulemassa tulokset, sovinko luovuttajaksi. Poika syö tosi hyvin, painokaan ei tippunut pahasti, eilen kotiinlähtöpaino vajaan vuorokauden ikäisenä oli 3775 . Huomenna käydään samala maitoluovutusreissulla vielä lääkärissä vauvan kanssa sydämenkuuntelussa vaa`alla. Nyt tuo tissimaakari heräilee syömään, jatkan illalla!!

Piia-Liisa : ihana kuulla että kaikki menny kuitenki hyvin


hiippis ja irokeesipoika ihan kohta 2vrk <3

 

Mahtoikohan joku ilmoittaa syntyneestä vauvasta niissä kadonneissa viesteissä? Toivottavasti ei mennyt kaikilta ohi, jos ilmoitti.

Neuvolakuulumiset tältä päivää: ei mitään ihmeellistä, kaikki normaalisti. Pää on vähän tuolla upoksissa, mutta heiluu edelleen. Parasta oli kuitenkin se, kun sijaisneuvolatäti sanoi, että varsinaisen neuvolatäti oli viime käyntini jälkeen kirjoittanut "Hyvävointinen odottaja, ei keksi mitään valitettavaa." Paino oli tällä kertaa 99,8 kg eli hilkulla mennään poksuuko sata kiloa vielä rikki.

Nyt sanottiin neuvolassa, että seuraavan viikon käynti on viimeinen neuvolassa ja sen jälkeen kirjoitetaan lähete TYKSiin käynnistyskonsultaatioon 41+5. Jonkin sortin etappi kai siis sekin. Pakko nyt ajatella positiivisesti, että kyllä tämä ennemmin tai myöhemmin syntyy

Keltakukka 39+4

 

Juu oli sitten tosiaan kadonnut minunkin viestini, mutta kuten joku tuossa mainitsikin, mielelläni kerron imetysongelmista ja pyrin auttamaan niissä! On tosiaan ollut itsellä niin tiehyttukokset, rintaraivarit ja -tulehdukset kuin imuotteetkin päin peetä, tämä kolmas kerta on näköjään ollut kaikkein helpoin.

Kiikkalainen mullakin on tosiaan matkaa Taysiin ja aamulla lähetin ensimmäisen lähes litran verran maitoa bussilla tosta lähikaupalta, jonne on vajaa 2km. niin matkaan. Sen pitää olla ennen10.30 Treen linja-autoasemalla, niin hakevat sieltä sitten. En mäkään täältä pääsis kahden päivän välein viemään.

Nyt vauva itkee, jatkuu myöh...

 

On tämä vaan ihana palsta, kun aina kun miettii että kehtaakohan jotain asiaa nyt ottaa puheeksi, niin joku on aloittanut keskustelun siitä jo aiemmin Kiitos Tuuliannaliina keskustelunavauksesta!

Täällä ei juu ole puhettakaan mistään synnytystä enteilevästä suolen tyhjenemisestä. Aivan järkyttävä ummetus ja havahduin siihen tosiasiaan, etten ollut käynyt viikon aikana isommilla asioilla kuin ehkä kerran? Kävimpäs hakemassa kaupasta luumusosetta (juu, sitä vauvojen ruokaa ) ja vedin sitä pari purkillista iltapalaksi, niin johan alkoi vatsa toimimaan! Laihduin varmaan kilon

Voiko sairaalassa synnyttämään mennessä pyytää jonkun suolentyhjennyksen? Ajatus synnytyssänkyyn paskomisesta on nyt vaan jotain niin käsittämättömän kuvottavaa... en oikeesti keksi mitään ällöttävämpää

ila 38+0 POKS!

 

Täytyy nyt onnitella uuestaan, kun on se minunki iltanen onnitteluviesti hävinny Nyt vaan en tietenkään enää muista, kuka se olikaan viimemmäks saanu lapsen? Sen muistan, että hänellä on se Tipin kuva siinä nimimerkin alla Joten onnea hänelle :flower::heart:

Joku kyseli, että onko synnytyksen jälkeen tuntunu, että jostain ois pitäny arvata synnytyksen kohta alkavan. Ei mulle ainakaan oo tullu mieleen mitään semmosta, mistä oisin sen "voinu arvata".

 

Voiko sairaalassa synnyttämään mennessä pyytää jonkun suolentyhjennyksen? Ajatus synnytyssänkyyn paskomisesta on nyt vaan jotain niin käsittämättömän kuvottavaa... en oikeesti keksi mitään ällöttävämpää

Ainakin kaveriltani oli kysytty, että tahtooko jokun peräröörintyhjennyksen . Kaveri oli sitten sanonut, että "no jos teidän mukavuuden takia vaikka..." niin vastaus oli ollut, että ihan sama heille, kaikkea on nähty. Joten rohkeesti vaan kysymään asiasta kun synnärille saapuu, jos eivät kysy. Kuulemma kyllä siinä tilanteessa on aivan sama mitä siihen lavitsalle plötsähtää, mutta ymmärrän kyllä että voi mietityttää että jos on pari viikkoa ollut ummella ja sitten plötsähtää niin... .

Sain aikaiseksi käydä lenkillä. Varmaan meni noin 4 km, mutta kyllä nyt alkaa tuntua että on raskaana pitkällä. Kotiin tullessa koski vähän joka paikkaan, mutta vähän kun sohvalla lepuutti niin olo ok.

Piti kysyä niistä supistuksista, koska ei ole kokemusta. Kun nyt on ollut toisinaan sellaista kuukautiskivunoloista tunnetta eli että kuukautiset olisi alkamassa (mm.jomottaa alaselkää ja reisiä). Niin onko se supistustunne sellainen "lyhytaikaisempi", terävämpi..? Onko tuo kuukautisolokin osa sitä supistusta sitten kun supistus tuntuu? Kertooko se, että synnytys lähestyy? Jos nyt joku ymmärtää jotain tästä epäselvästä sepustuksesta!

EH 38+2

 

Neuvolasta kotiuduttu, matka kotia vähän venähti, kun olin sellasen tunnin verran ruokakaupassa. Tää on tällaista täällä maalla, kun kaikki myyjät kyselevät, että joko pian ja toiset voivottelevat, että etkö oo vieläkään! Mutta meillä on kaupassa tosi kiva henkilökunta, niin en laita ollenkaan pahakseni.

Neuvolassa kaikki normisti, mutta hahaa, mäpä sain Keltakukka sen satasen rikki! Heti iski kyllä pontso olo, mutta niin kuin th:n kanssa puhuttiinkin, niin nestettähän se on. Ei mulla muuten tulisi reilusti toista kiloa viidessä päivässä. Se neste ei vaan kerta kaikkisesti lähde nyt mun kropastani enää minnekään. Huomaa varsinkin nilkoista, akillesjänteitä ei näy enää ollenkaan. Kai se sitten reilun kolmen viikon päästä viimeistään helpottaa :kieh:

Ihanaa kuulla susta P-L ja mahtavaa, että teillä on poitsun kanssa mennyt kaikki paremmin kuin hyvin!

Jos lähtis taas käppäilemään tonne pihalle, eipä siitä varmaan ainakaan haittaa sen synnytyksen käynnistymisen suhteen ole. Tokikin siitäkin neuvolassa puhuttiin, että eipä ne kippaskonstit auta, jos ei oo vauva pihalle tullakseen. Varsinkaan, kun mulla ei mitään selviä supistuksia ole joita voisi sitten esim. rasituksella alkaa koventamaan.

Turpea Keisha 38+6

 

Äh, täällä ollaan vieläkin kotona odottelemassa niitä oikeesti kipeitä supistuksia. Taukosivat taas, nyt taas hiukan nipistelee. Ihan kuin kroppa olis antanut vähän lepotaukoa välissä. Sinällään ihan kiva kun ei yöllä nukkumisesta tullut yhtään mitään. Viljatyynyn voimalla on tähän asti selvinnyt ihan hyvin muutenkin, joten eipä taida mitään kiirettä edes olla sairaalaan lähdön kanssa. Vielä en ole edes soittanut sinne Katsotaan, kunhan nyt ei kotiin kuitenkaan syntyisi. Oma kipukynnys on kyl perussairauden "ansiosta" sen verran korkeahko ettei kaikkia pikkukipuja jaksa edes huomioida, valitan vasta sitten kun ihan oikeesti S A T T U U! Katselin kyllä kuitenkin jo, että kaikki tavarat on varmasti pakattu tai helposti pakattavissa. Ei sitten tarvitse juuri taksia soittaessa lähteä enää haalimaan tavaroita pitkin kämppää.

 

Täältähän on hävinny paljon eilisiä viestejä.

Piia-Liisa kiva kuulla että teillä on menny hyvin.

Ja täällä myös ootellaan synnytyskertomuksia. Oon kavereiltaki kyselly että miten niitten synnytykset on menny samoin isosiskolta kysyin että mitenkäs sen synnytyksen on edenny. Vaikka jokainen "tarina" on erilainen niin oon jotenkin aina ollu kaikista tommosista kiinnostunu

( . ) Eilen hiukka huolestuin kun tyyppi ei hirveemmin tuntunu liikkuvan vaikka hikka kyllä tuntui. Tein sitten illalla varmaan kaks kertaa liikelaskentaa vaikka ekan laskentatunnin aikana tuliki ne 10 liikettä niin en luottanu itteeni vaan laskin muutaman tunnin päästä uudestaan ja ihan hyvinhän pieni tuntuu liikkuvan. Tänään ei oo pahemmin liikelaskentaa tarvinnu suorittaa kun maha tuntuu hytkyvän koko ajan. Taitaa tila käydä vähiin pikkuhiljaa ja tuntuu kyllä että tyyppi on muutenkin vähän tuulella käypä tuon liikkumisen suhteen. Toisena päivänä saapi olla laskemassa liikkeitä ja toisena ei tarvii ees ajatella kun tyyppi vetää masussa kunnon potku maratooneja.

Doris ja Kössi 37+3

 

Iltoja mammat!

Onnea vauvansa jo syliin saaneille :heart:

Tuuliannaliina ja ila me käytiin miehen kanssa eilen synnärillä tutustumiskäynnillä ja siellä sanottiin että heti synnyttämään tullessa annetaan kaikille äideille peräruiske. Näin on kuulemma sitten mukavampi ponnistaa lasta ulos
Näin siis ainakin Kemissä.

Mimmi83 ja poitsu 37+4

 

Meille syntyi pieni tyttö 29.1.2013 klo 13.46 rv38+5 mitat: 3225g 48cm :heart:

Pipsa4

 

Testing, testing, mulla tilttailee tämä prkleen kone!! En jostain syystä pääse näkemään viimeistä sivua vaan aina hyppää vaan tuohon 9. sivulle :kieh:

Katotaas jos pääsis tämän viestin jälkeen etiäppäin. Edelleenkään olossa ei mitään uutta, paitsi että alkaa olla kävely kyllä jo niin koomista, ettei kohta kehtaa ihmisten ilmoille lähteä...

 

Tuuliannaliina Haikaranpesässä ei ainakaan kyselty mistään ruiskeista ennen synnytystä ja iso hätä tuli mulle ainakin ponnistusvaiheen alussa. Eipä siitä isoa numeroa tehty, hyvä kun itse edes huomasin koko asiaa siinä vaiheessa. Taisin muistaa sanoa, että voi anteeksi, mutta vastaus oli ystävällinen "ei tässä kummempia ole tapahtunut". Ja tosiaan synnytys on muutenkin sellainen kokemus, että ainakin mulla häveliäisyys katosi sen ajaksi lähes kokonaan. Siinä on muutenkin niin paljaana, ettei yks iso hätä paljon asiaa muuta Plussana tietty lisäksi ne supistuskivut, ei siinä kauheesti jaksa muuta ajatella kuin keskittyä itse synnytykseen... Näin siis ainakin mulla

 

ONNEA KAIKILLE VAUVAUTUNEILLE :heart:

Meidän pieni prinsessa syntyi 4.2. rv 37+6.paino 2930g pituus 47cm. Kertomusta synnytyksestä myöhemmin.Täälä kaikki hyvin

 

Ihanaa, ihanaa, lisää vauvoja! Onnea todella paljon Pipsa4 ja fannis!! :heart::flower::heart::flower:

 

Unohdin aikasemmassa viestissä onnitella kaikkia vauvan saaneita.

Hirmuisesti siis onnea kaikille uusista pienistä ihmeistä :flower:

 

Fannis ja Pipsa4 ONNEA, onnea! Mää haluun ja!

 

Onnra vauvan saanneille:flower: nyyttejähän alkaa tupsahdella :heart:

Juu näköjään oli kadonnut tosiaanosa viesteistä eilen illalla, joten kirjoitetaan uusiksi alkuun nyt että on samanlaiset aatokset Taikamaailman kanssa eli polisynnytys jos kaikki menee hyvin ja sattuu oikeavuorokauden aika. Sekä että jos tulee lähtö yöllä niin mies jää kotiin lasten kanssa että heitä ei tarvitse herättää. Varsinkin ps menee vedet niin voi olla kiire sinne sairaalaan. Tulee sitten perässä jos kerkiää synnytykseen jos ei niin ei, eiköhän siitä yksinkin selviä

(.) tänään neuvolan ylimääräisessä ultrassa tarkistettiin siis vain että on varmasti rt ja mikä tarjonta noin muuten. On edelleen kovin ylhäällä mutta ei tarkoita kuulemma mitään koska olen jo kaksi alakautta synnyttänyt, jos olisin eka kertalainen pitäisi kuvata lantio tms. Sai siis turhaan olla huolesta soikeana, tosin liike laskentaa tietysti ja käyrille jos liikkeitä on vähän koska tämä kaveri on hiljainen tyypiltään. Muutn kaikki okei. Polisynnytyksestä keskusteltiin myös että sitten tilanteen mukaan miten synnytys menee ja miten vauva voi ja noin. Että sitten näkee onko mahdollinen. Lääkäri vinkkasi että ole nyt yksi yö jos tarvii olla niin ei tarvi edestakaisin ajella jos tulee jotain, lupasin harkita on vaan tuo 2v. nyt niin mun perään että voi olla aika tiukkaa

Lääkärin ohjeet mulle sairaalaan lähtöön "pakkaat sen sairaala kassin nyt siihen johonkin lähelle ja heti kun vähänkin tuntuu niin olet jo menossa. Tai älä pakkaakaan mitään, ota vaan se neuvola kortti mukaan. Siellä saa kyllä hammas harjan ja ruokaa eteensä"

Supistuksista kokemuksia olen kokenut nyt aika erilaiset molemmissa synnytyksissä. Ensimmäisessä oli sitä menkka jomotusta vajaan viikon, sitten lähti ilma tulppa ja sitten oli parina yönä ennen synnytystä aaltomaisia supistuksia jotka oli enemmän keskivartalolla ja vatsalla, kiristävä tunne, vedet meni ja muutama tunti niin esikoinen syntyi. Toisessa oli ilma tulppa meni aamulla, sitten pientä selän juilintaa , ja yhtä äkkiä jomotus selässä ja reisissä joka meni ja tuli. Vatsa tyhjeni humps. Oli myös pakko kävellä istuminen teki tukalaa. Tästä parituntia niin toinen syntyi. Että ihan erilaiset supistukset edellisissä synnytyksissä! Joten mitähän tuo tullessaan tämä kolmas, saa arpoa taas että olikohan supistus vai ei jos on vielä jotain uutta tyyppiä noiden lisäksi

Taikamaailma 37+5

 

neiti-81 täälläkin innostuin turhaan.. Luulin myös että lapsivettä tihkuu, mutta eipä tainnut ollakaan. Pikkarit on kosteat mutta tiedä sitten syytä siihen. :/

onnea taas uusille vauvan saaneille :heart:

Ole "hieman" kade! Mäkin haluan vauvan! On menny jo liikaa aikaa eikä jaksa oottaa enään!

Bettis ja rakas 40+4 :heart: (piti oikein katsoa että mikä päivä nyt on ja johan me ollaankin jo keskiviikossa )

 

Onnea vauvatuneille! Ajattelin pikaisesti päivittää että rakas suloinen Kaveri syntyi 5.2.2013, paino 3470g ja pituus n50cm. Poikahan se oli kuten odotettua <3
vempukka ja kaveri 1vrk+3,5h

 

onnea vempukka prinssistä :heart:

minun vuoro ei tule ikinä...