Helmikuun helmet 2013 *helmikuu* meidän kuu!!

Onnea hiippis vauvasta! Mukavan pikainen taisi olla toimitus?!=)

Vierailuista vielä tuli mieleen, että entäs jos MrsR ja muutkin pyytää niitä vieraita sinne osaston aulaan/olohuoneeseen/yleiseen tilaan? Ei luulisi sen haittaavan ketään?!? Tosin, kun noilla esim. Taysin ja tuntuu että muittenkin sairaaloitten ohjeissa sanotaan, että vierailijoiksi hyväksytään vaan isä, sisarukset ja isovanhemmat, niin ei sitten saisi vieraita pyytää sinne osastollekaan?!? Viime keväänä kävin muuten Vammalan sairaalassa kattomassa kaveriani ihan siellä hänen huoneessa. En mä silloin ees tajunnut, ettei saisi:ashamed: Ja mäkin kyllä tykkäisin, että vieraat tulis mieluummin sinne sairaalaan kuin heti meidän kotiuduttua kotiin. Siellä sairaalassa ei tarvii passata ketään. Mutta mulle ei tällä kertaa kyllä oman perheen lisäksi vieraita oo tulossa. Isovanhemmat asuu niin kaukana ja kaveritkin kyllä väh. 60 kilsan päässä ja kun ei tonne nyt sitten edes saa niitä kamuja tullakaan.

 

Mä olen vähän samoilla linjoilla tän vierailija-asian kanssa, kyllä "potilaan" pitää itse voida päättää kenet sinne sairaalaan vierailulle ottaa. Varmasti jokainen aikuinen kykenee ilmaisemaan sen verran itseään, että osaa sanoa jos ei vierailijoita jaksa vastaanottaa. Vaikka siellä sairaalassa ollaankin vain pari päivää, niin kyllä se aika varmasti aika raskaaksi käy jos on muutenkin sosiaalinen ihminen. Eikä se kotona vieraiden kestitseminen ole varmasti niin helppoa aina sekään, sairaalassa ihmiset yleensä ymmärtävät ettei tarvi odotella tarjoiluja. Mutta kuinkas monen anoppi olisi nokka solmussa kun ei olekaan pullakahvit odottamassa jos kotiinsa kutsuu vierailemaan?
Mä en edes halua mun "iki-ihanaa" anoppia tänne nurkkiin pyörimään kun laitokselta kotiudutaan, mun kotini on mun oma linnani eikä se kaipaa ylimääräisiä naisia asioita hämmentämään. Oma äiti osaa pitää näppinsä kurissa, auttaa kyllä sitten jos pyydetään muttei käy suurinpiirtein repimässä pölyrättiä väkisin esiin ja ryhdy jynssäämään paikkoja.
Ja sairaalassa ollessa ei tarvi miettiä sitä, onko asunto vierailukondiksessa. Heti synnytyksen jälkeen tuskin kovin moni jaksaa/kykenee siivoamaan tupaa lattiasta kattoon.

Jos pelkää, että sairaalaan tulee liikaa ihmisiä vierailemaan niin eihän siitä sairaalan lähdöstä tarvitse koko suvulle infota Eikä vieraita tarvitse potilashuoneessa tavata, onhan siellä ihan varmasti oleskelutilaa muuallakin mikäli huonekaveri kaipaa omaa rauhaa ja lepoa raskaan synnytyksen jälkeen. Sitä varten meillä on suut ja puhekyky olemassa pääsääntöisesti jokaisella ja jos on kykenevä lapsesta huolehtimaan niin varmasti osannee itseään ilmaista niitä hyödyntäen, tai sitten jollain muulla keinolla.

Onneksi omassa synnytyssairaalassa saa vierailla kuka tahansa tuttu, kunhan noudattaa vierailuaikaa ja on terve. Osaan kyllä sitten itse heille sanoa, jos en jaksa ottaa vieraita. Mutta jos vointi on hyvä, niin en mä näe mitään syytä heitä estääkään tulemasta. Varmasti se vauvakin on ihana ja aikaa vievä, mutta kyllä aikuinen ihminen tarvitsee elämäänsä muutakin sisältöä kuin kakkavaipat ja tissittelytuokiot

 

Ne kenellä ei ole kokemusta vielä niistä yhteisistä huoneista siellä synnärillä, kun siellä ravaa muiden vieraita kovasti, niin eivät ymmärrettävätikkään tiedä mistä puhuvat :kieh:

Katsos, kun jokainen tietysti ajattelee itseään (ei tarvite kahvia keitellä kotona, ei halua aoppia kylään, jne) mutta olisi kyllä suotavaa ottaa toisetkin huomioon!
On tietysti ihan eri asia kun on perhehuoneessa, eihän siellä kukaan häiriinny toisen vieraista, vaan kun perhehuonetta ei kaikille riitä vaikka kuinka toivoisi sitä etukäteen / ole mahdollista isän olla sairaalassa koko aikaa, kun on muitakin lapsia ja töitä.

Ei siellä sairaalassa nyt niiiin kauan olla normaalioloissa, etteikö siinä vauvassa ihmeteltävää riittäisi.

Minustakin vieraita voi hyvin tavata yleisissä tiloissa, siis huoneen ulkopuolella.

No, mä olenkin ollut niin kauan osastolla, kun ollut myrkytys, että olen saanut kiintiön täyteen kaiken maailman omanapaisia äitejä siellä makoillessani.
No, mutta toivotaan, että kaikki saavat oman rauhan levätä synnytyksen / sektion jälkeen. Sektiokaan kun ei sido sänkyyn kuin siksi leikkaspäiväksi

 

No taas se pointti jäi tajuamatta, mut ratakiskosta en jaksa vääntää.

Enhän toki voi tietää, kun ei oo kokemusta, mutta suuni saan kyllä auki sen verran, että kysyn, häiritseekö. kukaan ei ole ajatustenlukija, luulisi aikuisen ihmisen osaavan sanoa, jos häiritsee. jos ei osaa, niin ongelma tuskin lienee itsekkäässä, ajattelemattomassa huonetoverissa eikö vaan?

Meillä ei ole sellaiseen hienouteen kuin perhehuoneeseen mahdollisuuksia, kun sairaalassa ei niitä ole. Yleisissä tiloissa voi tavata, totta kai. Mies on töissä siihen asti normaalisti, kun kotiin päästään - poikkeuksena tietysti tuo sektiopäivä. Toivon kyllä, että osastolla ei ole ryysistä niin saa olla vapaammin.

Kyllä se on niin, että äitiys on hieno asia, muttei se ole kaikki, mitä olen.
Ikävää toki, jos on huonoja kokemuksia muista äideistä - mä vaan luotan siihen, että ihminen osaa sanoa itse, jos jokin häiritsee suunnattoman paljon ja mulle suoraan eikä kirjota lehden yleisönosastolla nimettömänä aiheesta marinaa. Se kun tuntuu olevan maan tapa, valitettavan usein. Miten voi korjata virheensä, jos ei tiedä sellaista tehneensä?

 

mä henk. kohtasesti en halua (itselle) vieraita sairaalaan. Se on kuitenkin niiiin lyhyt aika siellä, ja tosiaan, vaikka itelläkin synnytykset menny hyvin ja ollu huippuhyvävointinen, niin kaikkihan sitä ei suinkaan ole.
SatKSissa ei kai muut saa tullakkaan kuin isä ja sisarukset... mä kyllä aattelin ettei mun muiden lasten tartte tulla sinne, näkevät sitten kun kotiin pääsen, kuitenkin sairaalassaoloaika varmasti menee pitkälti kaksosimetyksen yms opetteluun, toipumiseen ja ihmettelyyn itselläkin.

Mulla ei väliä käykö muilla vieraita,mut siis tavallaan musta se on vaan niin lyhyt aika, et se kantsis ehkä käyttää siihen tutustumiseen. Ja toisaalta osastollahan on pieniä vauvoja jotka ovat alttiita flunssille yms. kumminkin.

Yleiset tilat on asia erikseen mutta siis mulla ei oo huonoja kokemuksia kenenkään vierailijoista (en ole koskaan perhehuoneessa ollut, ja yleensä aina huoneessa 4 muun äidin kanssa ollut )

Mut tää on puhtaasti vain mun mielipide :heart:

 

Vierailuista: onneksi OYS:ssa ei saa vierailla muut kuin isät ja vauvan sisarukset. En itse ainakaan jaksais yhtään jos vierustoverilla olisi kumminkaimoja myöten ihmisiä käymässä. Muutenkin tuli esikoisesta sellainen baby blues, etten ollut kovin kaunista katseltavaa hysteerisen naurun/itkun keskellä, onneksi naapuriksi sattui yhtä hormoniherkkä hirviö, joten meidän molempien miehet ymmärsi toista
Lisäksi osa äideistä on niin kilttejä, että eivät uskalla sanoa vierustovereille vastaan, jos jotain tuollaista kysytään. Varsinkin jos osastolle ei saisi oikeasti vieraita tulla muita kuin isä ja vauvan sisarukset. Meilläkin oli osastolla eräs romanipari ja heillä kävi siskot sun muut osastolla, vaikka ei olis saanut. Minä olin lopulta ainoa, joka menin hoitajille sanomaan, että jos tuo rumba nyt ei lopu niin minäkin pyydän sukuni tänne. Sitten vasta hoitajatkin uskalsi aukaista suutaan. Ärsytti niin vietävästi! Mutta toki jos osasto sallii muiden vierailut, niin eihän siinä sitten mitään. Luulis, että RS-epidemiakeväänä rajoituksia kyllä synnäreille olis, mutta ei voi tietää

Nyt pitäis olla päivitykset taas tehtynä, ilmoitelkaa jos joku uupuu

(.) ei mitään uutta, EI NIIN MITÄÄN!!! Missä ne on edes ne harkkasupistukset?!?!?!?!? Juu, odotellaan, odotellaan. Ihana lukea teitin synnytyskertomuksia, antakaa tulla lisää vaan!

cannes ja piskunen 38+3

 

Vierailut sairaalassa silloin kun kaksi ekaa syntyivät, sai Taysissa laukata ihan kaikki... toki taisi olla joku virallinen vierailuaikakin, mutta mullahan oli sitä tuuria... : eka kun syntyi, huonetoverini oli joku itämaalainen, jona kaikki viisi lasta kärrttiin joka päivä hoitoon sairaalaan ja hänelle tuotiin jotain kebabriisiä kolmasti päivässä. Siinä sitten 'lepäsin' oikein 5päivää... toisella kertaa sain huonetoverikseni romaninaisen, jonka koko suku ramppasi jatkuvasti... ja taas olin sen 5 päivää... tällä kertaa ei vierailuja sallittu kuin isovanhemmille ja sisaruksille, 'kämppis' oli jugoslaavi, joka oli ollut sairaalassa jo 4kk, joten en käy arvostelemaan häntä, vieraita kävi vain minulla ja kysyin erikseen, saako veljeni tuoda minulle lehtiä, koska miehellä ja lapsilla olis ollut niin pitkä matkakin, vaikkei kai 'sisarukset' äidin sisaruksia meinaakaan tilanteet on aina erilaisia

 

Pikaisesti visiitillä!

MrsR, Kiikkalainen, Keisha! Tuhannesti kiitoksia teille vinkistä, tuo Nomination on loistava idea! Sitähän voi sitten muokkailla ja lisäillä paloja vuosien ja juhlien myötä! Lisäksi taidan myös hakea tuollaiset pelikorttijutut, joista Kiikkalainen puhui! Tytöt on siis 7v ja 9v. Isoja äitin mussuja :heart:

RouvaRuusunen ja Poikanen rv 37+3

 

Tuuliannaliina tuttu ongelma noi oravat välikatossa =). Meillä valtasivat mökillä katon, ilmeni kun heittelivät villat silppuna sieltä pitkin pihoja. Ja myöhemmin kun poikaset vilistivät metsästysviettisen koiramme iloksi pitkin pihaa... Isäni tunki sitten väkisin villaa takasin tilalle ja nitoi muoviset hyttysverkot seinän ja katonrajan pienen aukon päälle. Ihan siistiltä näytti kun jäi jyrkän harjakaton varjoon. Viime kesänä napattiin sitten ne veke maalauksen tieltä, ja eikös sinne heti joku pesinyt! Nyt taas villaa pitkin pihaa, täytyy heti kevään tultua taas puuttua tilanteeseen, tekevät melkosta tuhoa linnut ja oravat siellä. Itse laittaisin pienisilmästä metalliverkkoa muovin sijaan, vaikka näytti sekin hyvin toimivan...

Johan käy mielipiteet kuumina vierailuasioista, taitaaa kaikilla olla vahvat mielikuvat siitä miten haluaisi vuodeosastoaikansa menevän. Onhan se niinkin että vaikka joku kokisi vieraiden ravaamisen olevan ok, niin tajuamattaan voi aiheuttaa lisästressiä itselleen joka vaikuttaa sitteen lepoon ja maidonnousuun... Mielestäni suositukset ihan perusteltuja. Pelkään myös hormonitunnemyllerryksiäni (jota ollut kiitettävästi raskauden aikana), olisi kauheaa jos iloisia ihmisiä ravaisi metrin päässä kun itkeä vollotan siellä kun joku hermoheikko raunio.
Eniten pelkään kuitenkin pöpöjä, nyt kaikki flunssassa lähipiiristäni, enkä todellakaan halua vaarantaa kenenkään vastasyntyneen (oman eikä muiden) hyvinvointia taudeilla. Kotona jokainen sitten määrää mitkä riskit ottaa tai ei. Nyt näyttää kyllä pahasti siltä että olen ite se pahin pöpöläjä siellä- huomenna olisi tarkotus käynnistää synnytys, hui sentäs ja tänään alkanut yskä ja kolotus täällä. Hitsi tajuispa nyt virus ettei sille oisi aikaa ja sijaa tällä hetkellä.
Tänään siis polikäynnillä kaikki oli niin hyvin, ettei sitten jäätykkään käynnistelee, kun synnytysosastolle oli niin kovasti tunkua... Jo viime yö meni jännittäessä- katotaan nyt sitten saako levättyä ennen tota... aaapuva!!!

Ai niin, enkä vierailumielipiteeni ilmaisulla tarkoita kenenkään varpaille astua- itseäni vaan jännittää miten se homma menee omalla kohdalla, kun ei varmaan ensikertalaisena yh:na sieltä ihan äkkiä pääse kotiutumaan niin toivottavasti saa levättyä ja totuteltua rauhassa kaikkeen uuteen hurjaan =).
Ja saahan jokainen miettiä miten toivoisi asioiden menevän- eiköhän suurin osa sitten tsekkaa tilanteen mukaan miten parasta toimia... =)


Vempukka ja Kaveri 40+2

 

Tosi paljon onnea Vilperille, BrooklynMamille ja Hiippikselle! :heart::flower:

 

Ai niin, unohdin onnitella nyyttinsä lunastaneita ihan kokonaan!!
Onnea siis kaikille:heart:

(kadekadekadekade....)


täällä ei uutta... :/
Kohta saunaan..

 

No jopas mammat käy täällä kuumina
Olen samoilla linjoilla MrsR:n kanssa.

Minulla "paljon" ystäviä joita haluaisin sairaalaan katsomaan vauvelia. Tyksissä tosiaan saa vain isä ja isovanhemmat käydä :/ miehen sisarukset haluaisin käymään koska omaa ei enää ole niin miehen sisarukset ovat minulle tärkeitä. Eiköhän sitten jos vauva voi hyvin niin voin käydä käytävällä moikkaamassa hänen kanssaan :heart: (jos nyt syntyy ennen sitä juhannusta)

Täälläkin saunaan kohta, tuli pari supistusta mutta lopahti heti liikaa innostuin

Mies nukahti viereen sohvalle, pidin koko yön toista hereillä :heart:

Huomenna neuvolaan, valitan siellä että nyt ois mun vuoro synnyttää

Bettis ja rakas 40+2 (edelleen) :heart:

Myllerrys käy masussa! :heart:

 

Joo, ei se varmasti kiva ole jos jollain huonekaverilla ramppaa koko suku siinä sängyn vieressä jatkuvalla laukalla ja itse tarvitsee lepoa. Mutta silloin voikin nostaa ahterinsa sängystä ylös ja ottaa ne vieraat vastaan muualla kuin sängyn äärellä. Eihän niitä vieraita kotonakaan vastaanoteta makuuhuoneen puolella, ainakaan näin yleisen käsityksen mukaan Ainakin yritän itse pyrkiä siihen, että nousen sängystä ylös ja siirryn vastaanottamaan vieraat osaston yleisiin tiloihin ja suon lepomahdollisuuden myös muille huonekavereille. Tarkkana kyllä saa silti olla että kenet vierailulle huolii, mitään flunssaista noroviruksen riivaamaa en sinne osastolle tahdo kukkumaan enkä myöskään mitään hermoille käyviä sukulaistätejä ja -setiä. Samat rajat kuin kotonakin, sairaana ei ole asiaa tulla vauvan tai minun lähelle. Oma mies, omat vanhemmat ja appivanhemmat sekä yksi läheinen ystävä ovat ne jotka sallin, sikäli että olen itse siinä kunnossa että edes jaksan vieraita. Muille läheisille ei edes kerrota syntymästä jotteivät laukkaa suoraa päätä sairaalaan sen kummemmin kyselemättä. Sellaisia mä en kyl ymmärrä, eihän kylään muutenkaan ole sopivaa mennä ilmoittamatta.

Toivottavasti ei tarvi silti kovin montaa päivää kuluttaa aikaa osastolla synnytyksen jälkeen. Omasta puolesta häipyisin varmaan heti, mutta vauvan takia on varmaankin pakko uhrautua muutamaksi päiväksi. En kuitenkaan jaksaisi lähteä mitään yksityistä lastenlääkäriä metsästelemään, tuppaavat olemaan turhan kalliitakin ja kuitenkin sairaalasta sen palvelun saa samaan "pakettiin". Ja kaipa joskus parin päivän lepoloma aterioineen on ihan luksusta, kotona sit ehtii taas kokata ja kuurata

Sairaista ihmisistä puheen ollen... Mulla on muutaman kerran mennyt hermot pariin lähisukulaiseen. On sovittu vaikkapa lounaasta kaupungilla, ja päättävät sitten varttituntia ennen sovittua aikaa ilmoittaa että ai niin, me ollaan vähän flunssassa mut ei kai se haittaa... Joo kyl se nyt taitaa vähän haitata, en ihan taida tahtoa influensaa tai muuta räkätautia kun synnytys vaanii tuossa oven takana. Eikö ihmiset enää ymmärrä, että sairaana jäädään kotiin eikä hipsitä kaupungilla muita tartuttaen. Ei ole ihmekään, että epidemiat jyllää joka talvi!

 

Rauha vaan :saint:
Ei ole tarkoitus missään tapauksessa riitaa kylvää, realismia vain.

Ajattelen niin, että kokemus muuttaa varmaan sitten käsityksen siitä sairaala ajasta ja vauva ajasta muutenkin, jos on muuttaakseen
Itselle ainakin ensimmäisen lapsen syntymä oli aika muutos.

Sittä ennen matkusteltiin, bailattiin, juotiin viiniä joka toinen ilta, tehtiin pitkää päivää koulussa ja töissä, jne.
Vauva ajan alkaminen voi olla, paitsi ihanaa, niin myös erilaista kuin oli ennalta arvannut.

Univelka ja vauvan hoidon (imetyksen, sylissä olon) jatkuvuus ilman taukoja oli yllättävää ekalla kerralla.
Tokalla vain ihanaa, ihanaa :heart:

Ei tarvitse suuttua ollenkaan, mutta pakko myöntää, että hyväntahtoinen hymy nousi huulille, tuosta "Kyllä se on niin, että äitiys on hieno asia, muttei se ole kaikki, mitä olen" lausahduksesta. Siis nyt puhutaan kuitenkin synnytyssairaalassa olosta.. :xmas:

 

Iltaa mammat!

Täälläpäs on tapahtunu vaikka mitä yön/päivän aikana.

Onnea jälleen nyytin jo syliin saaneille :flower:

Tsempit myös kärvistelijöille joilla lähtö synnärille on lähellä.

( . )Täällä oli tänään pikainen neuvola käynti. Ei ollu viime viikkoon nähen mitään erikoista joten katottiin vaan paino, pissa, verenpaine ja kuunneltiin vauvan sykkeet. Painoa tullu viime viikkoon +500g ja pissassa oli taas valkuaiset siinä rajoilla että onko vai eikö oo plussalla. Verenpaineet ok ja tyypin sykkeet tasasen hyvät. Tyyppi viihtyy edelleen vauva tarjonnassa. Terkka epäili että lapsivettä vois olla runsaammin, sano että vauva tuntuu jopa sirolta vaikka sf-mitta huitelee yläkäyrän tienoilla. Ens tiistaina se sitten nähään kun on äippäpolille aika siihen synnytystapa-arvioon. Ens viikon neuvola onki sitten perjantaina.

Tänään iskä kyseli että millonkas mie räjähän ja isosisko kysy kans että joko pienokainen ois valmis tädin syliteltäväks. Tokasin molemmille että minä en osaa teille vastata kun en itekkään tiiä. Miulla ei oo ollu ees mitään tuntemuksia että ois jo kohta tulossa.

Doris ja Kössi 37+1

 

Onpas täällä jännät paikat monella! Ja lapsia senkun syntyy <3 Onnea kaikille tuoreille äideille! Synnytyskertomuksia on ollut mukavaa lukea. Kiva tällein ensisynnyttäjänä saada realistinen ja monipuolinen kuva siitä, millaista se voi mahdollisesti olla

Kestovaippoja olen hommannut meille muutamia. Sain vinkkejä, että kannattaa aluksi ostaa / ottaa lainaan mahdollisimman monia erilaisia ja eri merkkisiä. Käytössä sen sitten huomaa mitkä sopii sille omalla vauvalle parhaiten. Ostin myös valmiiksi kertakäyttövaippoja paketillisen. Niitä olisi tarkoitus käyttää öisin ja nyt aluksi kun lapsenhoidossa on muutenkin opeteltavaa. Ja mitä niiden kestovaippojen ekologisuuteen tulee, niin jos joka päivä pitäisi vauvalla edes yhden kestovaipan, on se vuodessa 365 vaippaa kaatopaikalta vähemmän. Ja eikös tommoisessa ekologisessa ajattelutavassa nimenomaan kuuluisi suosia kierrätystä? eli rohkeasti vaan käytettyjä ostamaan, muuten tuo ekologisuusidea vähän kärsii.

Vierailijoista täällä käy kai tunteet vähän kuumina. Minun synnytyssairaalassa vierailuaika on 8-20 ja silloin mies/tukihenkilö, vauvan isovanhemmat ja sisarukset on tervetulleita. Minä en edes ketään muita haluaisi, mutta se nyt johtuu minun omasta epäsosiaalisesta luonteesta mun kaverit on ihan viimisiä keiden hössötystä jaksaisin sairaalassa ollessa kuunnella. Omalle kohdalleni toivon rauhallista sairaalassaoloaikaa, ja jos huonekaverini sitten on sosiaalisempi, niin sitten on ja se hänelle suotakoon. Uskon osaavani avata suuni ja pyytää huonekaveriltani rauhaa jos sellaista kaipaan. Mutta flunssaiset ihmiset pysykööt poissa

(.) Täällä ei tapahdu mitään. Tai no joo, on supistuksia, joista osa kivuttomia ja osa vähän tuntuvampia. Myös "sukkapuikko"kipuja on satunnaisesti, kuten myös lievää paineentunnetta. En voi kuitenkaan väittää kärsiväni kipeistä tai edes napakoista kivuista. Tylsää-ää! Olen elämäni kunnossa, iskiaskivuista ei ole enää tietoakaan ja nukuin jopa 11 tunnin yöunet (!!!). Toivon tämän olevan tyyntä myrskyn edellä, koska olen oikeasti ihan lippaani myöten täynnä tätä muumilta näyttämistä

Ila 37+5

 

Vierailuista Hui, nyt alkoi tosissaan jännittämään, että saadaanhan me perhehuone... En oo pahemmin edes ajatellut olevani yhteishuoneessa, kun viimeksi oltiin 3 vrk perhehuoneessa eikä mun tarvinnut poistua huoneesta kuin vessaan ja suihkuun, mies hoiti mun ruokinnan Mä itse vaan oon sellainen pyllyyn ammuttu karhu väsyneenä eli sääliksi käy mun mahdolliset tulevat huonetoverit Lisäksi mua ärsyttää suunnattomasti kaikki äänet, jos yrittää nukkua. En ollut edes ajatellut muiden vieraita, eiköhän niistä muiden huonetovereiden vauvoistakin lähde ihan kiitettävästi ääntä. Tosin oon aika kiltti, en varmaan ihan vieraille kehtaa valittaa.... No mutta onneksi Haikaranpesässä on kai niitä perhehuoneita ihan kiitettävästi plus uudelleensynnyttäjänä ehkä pääsisi aika nopeasti kotiin. Viimeksi sairaalassa mua ärsytti omatkin vieraat, jotka ei ilmoittaneet etukäteen tulevansa ja sit ne tuli viel vierailuajan ulkopuolella :/

Nyt mulla on alkanut inhottava menkkamainen kipuilu, kun tähän mennessä oon selvinnyt lähestulkoon oireetta. Esikoisen kanssa en muista kipuilleeni tällä tavalla, supistuksia kyllä tuli hyvissä ajoin, mutta en muista valvoneeni mahakivun takia. Viime yönä sit heräsin 2.30 ja sain uudelleen unta vasta viiden jälkeen. Tosin ei pitäisi valittaa, täällä monella on ollut huonot yöunet jo pitkään ja mä oon saanut nauttia vähistä vessakäynneistä ja hyvistä yöunista Toivoin vaan hyvän olon jatkuvan loppuun asti Taas on jomottanut koko illan, katsotaan nyt miten yö sujuu... Synnytyksen käynnistymistä en uskalla edes toivoa, parempi kun ajattelee vauvan tulevan vasta lasketun ajan jälkeen, säästyy turhalta toiveikkuudelta.. Sairaalakassin kyllä jo pakkasin tuon viime yön jälkeen, kun alkoi tuntua, että pysyyköhän vauva mahassa enää kovin kauan. Yöhikoilua on täälläkin ollut viikon verran, olisiko sitten synnytyksen lähestymiseen liittyvää, kun sitä näyttää muillakin olevan

Kokoarvio Mulle ei oo tehty vauvan kokoarviota ollenkaan, ei oo sanottu yhtään mitään vauvan koosta. Neuvolassa sit viimeksi kysyin asiasta ja kuulemma ei sitä normaalisti tehdä. Ehkä parempi, ei sit turhaan jännitä asiaa etukäteen. Ja onhan sieltä jo yksi melkein nelikiloinen tullut, joten kai sieltä toinenkin kohtuullisen kokoinen poju mahtuu tulemaan

Laura* ja pikkuinen 38+5

 

Todellakin sen tilanteen mukaan. oon nytkin ollu suorastaan natsi sen suhteen, että yksikin aivastus läheiseltä ja painelen desinfioimaan itseäni sekä kärrään kaverin ulos. Ainakin melkein. voihan olla, etten jaksakaan kuin tasan miestä siellä osastolla. Koskaan ei voi tietää. silti sitä toivois, että tiettyjen rajojen puitteissa olis mahdollista tavata niitä rakkaita läheisiä muuallakin kuin sairaalan kanttiinissa tai osaston yleisellä alueella.
Isäni oli aikanaan monta kuukautta sairaalassa ja tuohon aikaan sattui sitten kolari, jossa loukkaantui ja menehtyi romaneja. Sairaalan käytävät olivat täynnä sukulaisia ym.siis satoja romaneja - kaikki parkkipaikat oli heidän käytössään (oli siis sitä aikaa, kun Jykylässä ei vielä ollut parkkitaloa sairaalan kupeessa). Siellä kun luonnollisesti tuli itse käytyä päivittäin niin kyllä tympäsi. Ymmärrän siis oikein hyvin tuon ein vierailijoille. onneks frendit ymmärtää ja ollaan sit puhelinyhteydessä sekä tän miniPadin kautta keskusteluyhteydessä myös, että mikä on tilanne. Tuskin sitä itekään sektion jälkeen on kuin Brooke Kaunareissa, tukka hyvin ja meikit naamalla sekä lakanat silitettynä.

Ei oo muuten sen eilisen yhden supistuksen jälkeen toista kuulunu. ihan pöljältä tuntuu, kun teillä muilla on het vaikka mitä äksöniä ollu. Mut kun tässä ollaan viel virkeinä eikä hurjia tapahdu, niin käytiin kaveripariskunnan luona katsomassa pinnasänkyä ja siihen kuuluvaa lipastoa, jotka nyt sitten tulee meille viikonloppuna.

Nyt vois hiipiä saunaan ja sen jälkeen jos alottais sen soittolistan tekemisen synnäriä ajatellen. Unille tuskin alan piiiiiiiiitkään aikaan, kun sen närästyksen pakottaman oksentamisen jälkeen kattelin Netflixistä House of Cardsia ja nukahdin sit joskus yhdentoista aikaan ja heräsin koreasti siihen, kun mies tuli töistä. että oisko vähän rytmi sekasin... Jösses. Oon kyl himppasen kateellinen teille, jotka saatte nukkua posotettua täysiä unia. Ens viikolla niistä ei sitten tarvi edes haaveilla. Mikä sinänsä on jännää ja omalla tavallaan kivaakin. :heart: jännittää, pelottaa ja kaikkea, mutta niin hyvällä tavalla.

Nyt se sauna siis. peace out

 

helmira varmasti voi mieli muuttua sairaalassa, mutta mun pointti olikin että pitää pystyä huomioimaan muut vaikka vieraita tulisikin. Ei niitä vieraita ole pakko siellä huonekaverin levätessä kestitä sängystä käsin. Voi mennä vaikka päivähuoneen puolelle jne. En mä edes haluaisi maata sängyssä jos joku mua tulee katsomaan. Jos ei ole voimia nousta sängystä ylös, niin se on sen merkki ettei vierailijoiden tarvitse tulla (oma mies on ainoa poikkeus silloin). Mun mielestä on hölmöä, että henkilökunta "määrää" että kuka sua voi tulla sairaalaan katsomaan kun eihän se raskaus tai synnytys mikään elämää rajoittava sairaus ole. Kipeenä ei tietty pidä ketään päästää osastolle muita tartuttamaan, eikä saa häiritä huonekaveria kohtuuttomasti. Mut enpä itse aiokaan mitään mustaa valkoisella-tyylistä suunnitelmaa tehdä vierailijoiden suhteen, katselen sitten tilanteen mukaan. Voihan olla että tekee mieli ajaa kaikki vieraat ulos koko laitoksesta jos olen ihan rättipoikkiväsynyt ja hormonit sekoilee oman osuutensa kaupanpäällisenä. Vauvakin saattaa pitää hereillä, tai sitten saattaa olla ihan nätisti omissa oloissaan. Kuka tietää, paha on mennä etukäteen ennustamaan että miten kaikki tulee menemään Osa lapsukaisista on helpompia, osa hankalempia. Vaikka on ensimmäinen oma lapsi, niin ei ole ensimmäinen jota käsittelen. Ei edes uudelleensynnyttäjä välttämättä voi varautua siihen mitä on edessä, jokainen lapsi on oma ihana yksilö :heart:

Täällä käy kyllä aktiivinen keskustelu ja hyvä niin. Mielipiteissä ei ole mitään pahaa, hyvä kun ihmiset osaavat keskustella asioista. Vielä kun tämä toimisi joillain ihmisillä myös naamatusten, olisi elämä helpompaa. Harvalla meistä kun on kristallipalloa tai telepaattisia kykyjä. Asiat kun voi tehdä monella eri tavalla, eikä mikään tapa ole juuri se oikea tai väärä. Toinen tykkää appelsiinista ja toinen omenasta, ja ok, osalla on hieman happamempaa tavaraa

Uhhuh mikä väsymys, taitaa olla aika kömpiä vällyjen väliin ja kokeilla unen tuloa. 1vrk tuli valvottua lähes kokonaan, edelleen supistelee aina välillä muttei tarpeeksi. Taidan napsia hieman parasetamolia naamariin, jos se auttaisi hiukan. Ja lämpötyynyn taidan lämmitellä liitoksien avuksi. Massumylläri rauhoittui iltajumppansa jälkeen, joten on ehkä ihan otollinenkin aika käydä nukkumaan. Tulis nyt ulos vaan tuokin, täällä olisi paljon enemmän tilaa riehua ja viuhtoa

 

Onnittelut taas kaikille vauvautuneille!

Keisha. Käväisin Bebesillä tänään ja siellä oli just noita samoja merkkejä imetyspaitoja kuin tuolla linkissäsi. En raaskinut vielä ostaa, kun hintaa niillä on kuitenkin. Tosin olisi siellä ollut alepuseroitakin, oli pari rekkiä alennuksessa 20-50% ja aikaste kivoja malleja. Mutta kun en osannut kuvitella itseäni ilman isoa mahaa niissä imetyspaidoissa, niin jäi sinne rekkiin.

Vierailijoista synnärillä. Muistan vajaan kolmen vuoden takaa, kun olin Kättärillä, että ei siellä synnyttäneillä juurikaan vieraita käynyt. Yhdellä somalinaisella näytti käyvän puoli sukua naisia ja lapsia vierailulla, mutta muuten oli rauhallista. Olisiko se ollut syy, että osasto oli leikattujen/revenneiden osasto ja kaikki näyttivät enemmän tai vähemmän kipeiltä. Siellä oli sellainen tunnelma, että kukaan ei halunnut jutella kenenkään muun kuin puolisonsa kanssa, oli ruokatilassakin ihan hiljaista. Meillä oli silloin perhehuone ja yksi vieras kävi viiden päivän aikana, en olisi kyllä jaksanutkaan enempää ja kyllä ne valokuvat meikäläisestä oli aika karun näköisiä, mitä tämä vieras oli ottanut: verta menettäneenä olin ihan valkoinen naamastani ja tietty aivan turvoksissa edelleen. Lapseni isä sanoikin jossain vaiheessa, että ei uskoisi, että nämä naiset on synnyttäneitä, kun kaikilla on edelleen isot mahat - sektion jäljiltä ei ihan heti turvotus laske. Mulla tipahti vasta kotona seuraavan puolentoista viikon aikana 15 kg!!!

Meillä Kättärillä perhehuone varmistui vasta silloin, kun olin synnyttämässä. Sehän riippuu siitä, miten niitä huoneita on vapaana, että saako. Saatiin kuulemma senkin takia se perhehuone, kun oli sektio kyseessä.

Alkaa kyllä ahdistaa nuo kylkiluut. Painaa niin mahaa ja keuhkoja, tuntuu ettei saa enää kunnolla happea. Toivottavasti pian maha laskeutuu, niin voi hengittää.

 

sairaalassa olo ja vieraat yms. esikoisen syntyessä olin osastolla kolme yötä, kaksi meni suht ok. Eihän sielä levätä voinut saati nukkua, meillä päin ei ole kun lehden tai useamman huoneita joten ei rauhaa. Ensimmäinen huone kaveri oli toista synnyttämisestä, mukava, antoi eka kertalaiselle hyviä vinkkejä. Ja yhdessä tuumin kärrättiin vauvat myös vauvalaan nukkumaan että saatiin itsekin nukkua, kun olivat levottomia. Viimeisen yön huonekaverin kanssa meinasi hajota pää! Oli sektio hällä takana ja puhui vain englantia, houri, sekä valitti koko yön ja kiukutteli hoitajille kun yrittivät tuoda vauvaa imetykselle. Jumalaton ravi koko yön. Itse lähdin rätti väsyneenä kotiin että heippa vaan seuraavana aamuna kun meni hermo. vieraita kävi silloin omat vanhemmat ja sisko ,sekä toisena päivänä miehen vanhemmat. Muita en todellakaan kaivannut.
Toisen kohdalla sanoin heti osastolle mennessä että huomenna me sitten lähdetään kotiin. Huone kaveriksi sattui, anteeksi nyt, iäkkäämpi ensi synnyttäjä ja hänen mies joka oli vieressä koko ajan. Oli tosi kivaa verho välissä vain, äijä kävi vain kotona nukkumassa. Vierestä katsoen säälittää lähinnä että olivat aivan hukassa, enemmän kuin hukassa. Jolloin tuli mieleen, anteeksi vain, että olisi kannattanut tehdä se lapsi ennen kuin täyttää viisikymmentä. Juu ja peace peace, ketään en nyt halua loukata. Niin tämä vauva huusi myös koko yön, joten kotiin lähdin todellakin heti kun pääsin. vietaita silloin kävi äiti ja sisko jotka siis toivat esikon katsomaan vauvaa. Melkein olisi ollut kivempi että eivät olisi käyneet koska tuli niin kauhea ikävä :'( kotiin. No se oli vain yksi yö.. Nyt siis ja nostan kytkintä heti kun voi! Edistää se sairaalassa olo mitään lepoa ole, ainakaan mulle. Tuskin kotonakaan mutta saapahan käännyttää ovelta kenet haluaa koska haluaa. Ja juu meillekkään ei ole mitään asiaa missään pöpössä! laitan eteiseen käsidesipullon ja tervetuloa kyltin siihen :kieh: kun jotkut ei vaan tajua mennä pesemään käsiä, mikä on käsittämätöntä !

Täälläpäin on nykyään aika paljon venäläisiä synnytysmatkailijoita, sekä anteeksi taas, mamuja, joilla on tietenkin omat kulttuurit ja niiden tuomat käytöstavat. Ovat aiheuttaneet aika paljon päänvaivaa tuolla synnytys sairaalan puolella, kuulin. No toivon että jos osastolle joutuu niin sattuu edes suomalainen perus juntti kaveriksi kun muilla on näköjään juurikin tapana raahata ne kaikki sukulaiset sinne paikalle. Ja en kyllä itsekään halua loukata ketään, joissain siveys säännöissä, hunnuissa ja muissa.

kestovaiposta meille ei tule, olen paha ihminen. Esikoiselle tein vaippoja ja kudoinvilla housuja mutta kiitos koliikin niin jäi kestoilut siihen väsymykseen. Nyt ostin kesto harkkahousuja tuolle tulevalle keskimmäiselle, että päästäisiin vaipoista eroon kokonaan. Mutta aina ei kerkiä vessaan nii jos nuo auttaisi. Huutiksesta käytettynä nekin..toisaalta jos lähtee tuleva vauva arki helposti liikkeelle voisi harkita taas kestoja, katsoo nyt kun tulee kesä. Varmasti olisi helppoa jos tuo pyykkääminen olisi helpompaa, kone kun on käymässä tilassa ja nytkin on ympäriinsä kolmetelinettä pyykkiä levällään, kärpästä loppuu vaan tila. Nytkin odottaa itä kesää monta konetta pyykkiä..

Kiitos kantoliina vinkistä, jatkan etsintöjä

Taikamyrsky

 

MrsR oliko niin että synnytät keskisuomen-keskussairaalassa? Tässä linkki noihin vierailu käytäntöihin: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri aika selkeästi siinä on tuo ohjeistus, mitä minun mielestä kaikkien täytyy kunnioittaa kun aikuisia olemme vaikka mielelläni itsekin ottaisin mm. omia sisaruksia käymään, mutta minkäs teet säännöt on säännöt ja niitä kuuluu noudattaa.

Terkuin, muumis maaliskuisista ( taas huutelemassa toisten pinoihin!) sori

 

Jaa, tässä hermoillessa huomista käynnistystä lueskelin juttujanne istualteen sängyn laidalla. Korjasin hieman tota pötsin asentoa tosta reiden päältä ni eikös tossa sitten lapsivedet holahtanut melko reippaasti. Vaikka nousin ylös nopeesti niin kauhean sotkun sain aikaseksi. Just kun sain yösiteen ja puhtaat housut niin eikös sitä taas valunut kauhea määrä (paksuin mahdollinen yöside oli aivan avuton). Ei mitään supistele kylläkään että nyt ohjeistettiin nukkumaan vaan, ai kunpa onnistuiskin! Yritetään nyt kumminkin,varmasti ois tarpeen huomista koitosta ajatellen. Oli sitten tehokas toi sisätutkimus kumminkin tai olikolie sattumaa, mutta hyvähän se että itestään käynnistyy.... jännää :O

Vempukka ja Kaveri 40+3

 

_muumis tuli luettua toi linkki jo aaaaaaaaaikoja sitten. tuskin ne mitään absoluuttisia ovat, kaikesta huolimatta. Jos tarvitsen jotain osastolle ja mies on kotona 100km päässä niin kuin on isovanhemmatkin kaikki neljä, voinen pyytää jotakuta toista sen tuomaan? Esim.veljeni, joka asuu Jyväskylässä. Ei tietenkään, koska hän ei saa sinne tulla, kun ei ole lupaa ohjeistuksen mukaan. sori, typeryys laukasee mussa pahan sarkasmin. Tarkoitushan noilla säännöillä on rauhottaa se ympäristö, muttei siellä nyt oikeasti niin tiukkoja vierailijoiden suhteen olla - ihan sama, mitä nettisivuilla sanotaan. Järjen käyttö on siinäkin sallittua, aikuisillakin ihmisillä. ja ettei nyt kellään jää epäselväksi niin en ole tuottamassa koko sukua sinne, saatika kaikkia yhdellä kertaa eikä yksikään tulijoista tule, jos ovat vähänkään kipeinä, mutta jos ihan oikeasti kaipaan seuraa ja mies on kotona, niin joudun itkemään ikävääni yksin, koska protokolla kieltää veljeni tulon paikalle? Anna mun kaikki kestää... Se 100km on kuitenkin sellainen matka yhteen suuntaan, ettei sitä kyllä lähdetä turhaan ajamaan, mut vissiin on sit pakko vaatia, koska aikuisten ihmisten on noudatettava selvää ohjeistusta eikä sairaalaan saa osastolle tulla edes ne omat sisarukset tuomaan sitä tiettyä tarpeellista asiaa. Julmaa on elämä. (Sarcasm alert)
Ei mun pää kestä ajatella, että joku jaksais noin pilkkua viilaten vinkua ohjeistuksesta. Jos kontrolloinnin tarve on sitä luokkaa, niin vauvan kanssa saattaa tulla mielenkiintoisia hetkiä eteen.

Mutta niin, hyvä homma, et mielipiteitä piisaa ja avartaahan se samalla katsantoa suuntaan jos toiseenkin. keskustelu on aina todella avartavaa, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ohjeistus on vain ohjeistus - laki on asia erikseen. Jos tilanne on se kuin esimerkiksi minulla, että se miehen käynti sairaalassa mun luonani vaatii 200km ajon eestaas eli noin 3h auton ratissa plus sairaalassa olo työpäivän päätteeksi niin on ihme, jos ei joku muu lähempänä asuva saisi tulla hänen sijastaan käymään. ja eihän sitä tarvitse siellä huoneessa olla, kun nyt edes siihen osaston omaan oleskelutilaan saisi tulla, jos minä en syystä tai toisesta pysty enkä kykene kanttiiniin asti. Kuten jo sanottu, tilanteen mukaan mennään. En vaan jaksa ymmärtää tuota tohotusta ohjeistuksesta, kun se todellakin on vain ohjeistus. Siitä voidaan joustaa, jos se on kaikille osapuolille okei.

 

vempukka: tsemppiä käynnistelyyn tai toivotaan, ettei sitä nyt tarvittaisikaan Onnea synnytykseen joka tapauksessa!