Helmikuun Hehkeät 2011, heinäkuu

[May85]

No, ehkä mä ymmärsin Riinun tekstin väärin. Viitaten siis tohon..."En halua sitä tunnetta, että olenko itse tehnyt jotain väärin tai voisiko jotain estää. Esim. pyöräilyä ja ratsastusta en ole harrastanut raskaana, enkä uskalla nyttenkään." Toi siis Riinun tekstistä, joka jäi vaivaamaan.
Eli siis pyöräilysta saattaa olla jotain haittaa vasta myöhemmillä viikoilla?

Hei, mä en muuten osaa lainata tekstinpätkää, miten se tehdään? :saint: :snotty:

 

[Cattius]

Siis mikä pyöräilyssä voi olla vaarallista. Kaveri ainakin kävi raskaana spinningissä ja itse olen miettinyt myös että kun syksy tulee niin aloitan spinningin uudestaan.

 

[Missah]

Nooh... Mä en nyt oikein jaksa uskoa, että pyöräilystä olis mitään haittaa. Tai ainakin mulla Sara pysyi hyvin kyydissä mukana, vaikka pyöräilinkin Mä ainakin toimin niin, että kaikkea voi tehdä, mut siinä vaiheessa kun ei tunnu hyvälle, niin sit lopettaa. Esim. toi selälteen nukkuminen sit myöhemmässä vaiheessa.... Kyllä sen sit itse huomaa, kun ei siihen pysty Mutta, kukin tyylillään, eiks vaan

 

[Barbamama35]

Ymmärrän ensiodottajien pelot kaikenlaisen suhteen. Olin itsekin ensimmäisessä raskaudessa melko tarkka mm. ruokien suhteen ja pelotti kaikenlaiset asiat. Seuraavassa osasi jo ottaa rennommin, kun tiesi mitä on edessä. Tällä kertaa tuntuu vielä rennommalta vaikka edellisistä raskauksista on jo paljon aikaa. Ehkä ikäkin on tehnyt tehtävänsä. On kokenut kaikenlaista ja huomannut, että kaikesta selvitään

Tiedän, että vaikka sanoisin mitä, pelkäätte silti kaikenlaisia asioita Se vain kuuluu siihen ensimmäiseen raskauteen. Kaikki on niin uutta ja ihmeellistä. Sama juttu on silloin pienen vauvan kanssa. Kyllä siinä on vähän aikaa ihmeissään eikä tiedä miten vauvaa pitäisi hoitaa. Muistan, että silloin kun päästiin sairaalasta kotiin, tuntui siltä että saanko tosiaan viedä tämän ihanan vauvan kotiin - ihan kuin hän olisi ollut vain lainassa Toisen kanssa sitten taas tiesi tarkalleen mitä tehdä ja homma sujui automaattisesti. Ensimmäisen kanssa jopa pelotti lähteä sairaalasta kotiin ikäänkuin ilman tukiverkkoja ja toisen kanssa lähdin yhden yön jälkeen kotiin eli heti, kun päästivät

Sen kuitenkin teille vinkkaisin, että raskaus ei ole sairaus =) Voitte tehdä ihan normaaleja asioita, kuten pyöräillä, uida, rakastella ym. ym. Niistä ei ole mitään vaaraa vauvalle. Vauva on erittäin hyvin suojattuna kohdussa. Onhan vauvoja syntynyt ennenmuinoinkin, kun äidit raatoivat loppuun asti pelloilla tms. Toki jos jollain on paljon veristä vuotoa tai loppuaikana kohdunsuu auki, tälläiset vaativat hieman varovaisuutta. Jos tilanne on ns. normaali ja kaikki on hyvin, mitään vaaraa ei oikeasti ole!

Tiedän, ettei se ole niin helppoa tehdä kuin sanoa, mutta yrittäkää rentoutua ja nauttia raskaudesta pelkojen sijaan. Viikonlopuksi on luvattu hellettä. Käykää vaikka rakkaan / rakkaiden kanssa rannalla ja nauttikaa kesästä =) Sitä rakasteluakin kannattaa kokeilla, vaikkei energiaa olisi kauheasti. Ei meilläkään kauheasti mitään tapahtunut, kun pahoinvointi oli pahimmillaan, mutta nyt ollaan taas menossa parempaan suuntaan sen suhteen. Sehän on parasta rentoutusta ja samalla tulee hoidettua parisuhdettakin

 

[Sike]

Barbamamalle kiitos kannustavista sanoista :flower:

Tulee kyllä itselläkin mietittyä mitä voi tehdä tai syödä ym..ym.. Kuitenkin yrittää olla liikaa murehtimatta ja nauttia jännittävistä päivistä.
Meillä onneksi sujuu parisuhteen hoito hyvin, kun ei ole tuota pahoinvointia.

 

[tömpsis]

(musta tuntuu, että vaikka mä haluaisinkin, niin mies ei halua "hoitaa parisuhdetta" )

mä oon ihan jalat maassa -tyyppi, enkä stressaa noista asioista juuri ollenkaan - tai niin ainakin luulin, mutta nyt oon huomannu miettiväni outoja asioita kuten "voiko a-vitamiinia sisältävää kasvovoidetta käyttää enää???" tai "voinko käyttää suuvettä ku siinähän on alkoholia ja ties mitä kemikaaleja" .... että niin se munkin maalaisjärki on joutunu koetukselle

ja tosta "tee niin kauan kuin hyvältä tuntuu". sitä aattelin tänään, että ei ole kivaa kun tekee ja sitten sattuukin kovin mahaan tms ja alkaa huolehtimaan. että parempi olisi olla tekemättä mitään? voi mitä juttuja sitä munkin päässä pyörii...
tänään nostin painavaa koiranruokasäkkiä kaupassa kärryihin ja vihlasi mahasta aika ilkeesti. oon meinannu, etten anna tän rajottaa mun tekemisiä mitenkään, siis vielä, mut ei toikaan nyt ollu kauheen kivaa... Sori, selostan vähän sekavia

 

[Sike]

Täällä on hyvä selostella sekavia ja kaikkia asioita joita miettii... On niin monta ihmistä samassa tilanteessa, jotka voi auttaa ja jakaa hyviä vinkkejä

 

[Barbamama35]

Miehilläkin voi olla niitä "hassuja" pelkoja. Kannattaa jutella, jos mies kieltäytyy seksistä. Miehet pelkää joskus esim. että "tökkivät" vauvaa yhdynnän aikana ja satuttavat näin. Sehän ei pidä paikkaansa Mies saattaa myös olla niin myötätuntoinen, ettei uskalla tehdä aloitetta jos nainen on pahoinvoiva tms. Kannattaa siis ottaa asia esille ja puhua asioista ihan suoraan. Ei mies välttämättä kehtaa sanoa pelkojaan ääneen

Kantapään kautta opittuna - älkää missään vaiheessa unohtako parisuhteen hoitoa! Se on entistäkin tärkeämpää tässä elämänvaiheessa. Itse tein sen virheen, että aloin elää lapsille ja unohdin sekä omat että puolison tarpeet. Se oli yksi syy mikä johti pitkällä aikavälillä eroon. Vaikka sitä helposti ajattelee, että tämä on nyt tätä aikaa, kun pitää keskittyä vauvaan ja parisuhdetta voi hoitaa myöhemmin, se vaihe jää "päälle". Ei olekaan enää niin helppoa palata takaisin siihen mitä oli ennen lapsia.

Siitä puheenollen... taidan siirtyä hoitamaan sitä parisuhdetta ja huomenna mökille nauttimaan helteestä =) Ihanaa viikonloppua kaikille!

 

[happynow]

Hei taas ihan hyviä vinkkejä barbamamalta täällä ainakin yritetään hoitaa suhdetta ihan yhtälailla kun ennen yritystäkin ja koko ajan menee parempaan päin :heart:

Kukun yövuorossa ja kuvottaa :x ja innoissani laskin päiviä ja tänään rv 6+0 :saint:

 

[tillukas]

Toisin kuin barbamamalla, itsellä taitaa mennä tämä raskaus huomattavasti hysteerisempänä kuin esikoisen odotus, vaikka välissä on vain kolme vuotta. Mutta niinpä siihen väliin mahtuu myös noita keskenmenneitä. Kaipa tämä neuroottisuus helpottaa, kun liikkeet alkaa tuntua. Mutta sitten kohta onkin jo luvassa liitoskivut ja supistukset, että marraskuussa jäädään taas saikulle kotiin... Luvassa minulla on siis lasten välissä syksyn mittainen töissäpiipahdus Mutta parisuhteen huollosta olen kyllä samaa mieltä. Meille esikoisen aikana raskain vaihe oli juuri tämä alkuraskaus, kun ei tee mieli petihommia yhtään. Siinä tulee kaamea ristiriita, kun yrityksen aikana pupuilua oli reilusti ja sitten yhtäkkiä kiinnostus menee totaalisesti.

ON Kuvotusta on taas ilmassa, puuh! Johan oli stressaavat 2½ vuorokautta ilman yhtän kunnon oiretta!

 

[Repa]

Jaa-a,mun täytyy heti kommentoida tota vanhaa kunnon "raskaus ei ole sairaus" sanontaa,et kyllä musta välillä tuntuu et on...tuntu esikoisesta ja tuntuu tästäkin Meinaan kun on niin pahaolo ettei mihinkään kykene,niin tuntee ittensä vähintään sairaaks... ja esikoisesta loppuraskaudessa kun ei päässy kunnolla etenemäänkään jne...

Parisuhde,En ota paineita. Oon vamiiks asennoitunut et sillä saralla on taas hetken hiljaista ja on taas sitte kun vauva syntyy...mut a ne on pieniä aikoja elämässä,kyllä sitä sitte taas kerkee...

Hankinnat,Poika 2v,joten turvaistuimet ja vaunut yms. löytyy...vaatettakin on aivan tajuttomasti,enkä oo niin tarkka et pitää olla erikseen tyttöjen ja poikien vermeet. Mutta jos tää nyt tyttö olis,niin pakkohan sitä pari kolttua olis kuitenkin ostaa :saint:

Kyllä minäkin katon hiukan mitä syön jne. mut en oo enää niin tarkka kun esikon aikaan. Liikuntaan pätee hyvin se että niin kauan kun hyvältä tuntuu... mutta noi keskenmenot ynnä muut vaikuttaa kovasti ihmiseen,sitä tahtoo tehä kaikkensa että onnistuis =)

Repa ja säynävä 8+0 (on nää päivät ihan sekasin mun päässä,mut tää lienee nyt oikee)

 

[Missah]

Barbamama35 Viisaita sanoja paljon :heart:

Mä edelleenkin muistutan joka ikinen päivä itselleni, että mulla on myös mies, jonka kanssa pitää olla ja jutella. Hyvin helposti muuten luisuu siihen, että ei huomoi mitään muuta kuin lasta. Ja meillä menee hyvin. Kerhon puolelle vissiin enemmän tästä aiheesta kirjoitinkin. Ja mun mielestä se on myös tärkeää, että ottaa sen miehen jo siihen odotukseen mukaan ja keskustelee tulevaisuudesta, miten lapsi muuttaa elämää. Meillä on jo nyt käyty keskusteluja siitä, millaista on sitten, kun lapsia on kaksi.

Nyt on pakko alkaa siivomaan, vieraita luvassa koko viikonlopulle..

Missah ja nimetön 9+6

 

[pokemoni]

Hui kun oli tullut taas paljon tekstiä päivässä ihanan vilkas pino kyllä!

parisuhteesta: meillä on onneksi tapana puhua kaikesta ja ollaan niin hellyydenkipeitä molemmat, että koko ajan kiehnätään toisissamme. Seksi on jäänyt nyt muutaman viikon aikana vähän vähemmälle mahakipujen ja öllötyksen takia mutta mies ymmärtää syyt. Nyt tuntuu että alkaa olo helpottaa, niin eiköhän tämä tästä taas vilkastu oon myös yrittänyt ottaa miestä mukaan tähän alkuraskauteen, kerron miltä tuntuu ja mitä juuri näillä viikoilla tapahtuu, ettei tuntisi oloaan ulkopuoliseksi.

pyöräilystä: itsekin meinasin jatkaa pyöräilyä (ja aloittaa spinningin) niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Muutenkin yritän olla mahdollisimman kauan liikkeellä. Kuntokeskuksen omaohjaaja sanoi mulle juuri tällä viikolla, että kyllä sitä pystyy jos vaan on voimia, heillä eräs ohjaaja oli eräänä maanantaina ollut vetämässä BodyPump tuntia ja saman viikon keskiviikkona synnytti lapsensa. Siihen tähdätään!

odotusajasta: itsekin odotan esikoista ja ylipäätään ensimmäistä kertaa olen raskaana. Olen ottanut selvää rajoituksista ja pidän niistä kiinni, tosin en ihan fanaattisesti. En syö punaista lihaa, joten maksatuoteet ym ei muutenkaan kuulu ruokavaliooni. Rakastan kalaa, mutta aion rajoittaa sen syöntiä (etenkin hauen nyt näin kesällä). Toisaalta, en ota kamalia stressikohtauksia jos "lipsahdan", viikolla huomasin syöväni patonkia, jossa oli pellavansiemeniä, ja neh'n on myös kiellettyjen listalla. Söin siitä huolimatta patongin hyvällä halulla. Yritän ottaa mahdollisimman rennosti ja naiivisti menen eteenpäin ajatuksella että kaikki menee hyvin (vaikka olen samalla realisti enkä uskalla vielä kiintyä masuasukkiin, kun en ole kuullut edelleenkään edes niitä sydänääniä)

Ihanan aurinkoista ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!

pokemoni & myttynen 6+4

 

[nelli-86]

Oottepa te ollut ahkeria kirjottelijoita taas

Barbamamalle kiitos rohkaisevista järjen sanoista.

Mä en ole huomannut meidän parisuhteessa ainakaan vielä mitään muutoksia (siis huonompaan suuntaan) plussan jälkeen. Päin vastoin, musta tuntuu että entisestään ollaan miehen kanssa lähennytty ja se rakkaus vaan syvenee. Varmasti se kahdenkeskeisen ajan puute vauvan synnyttyä sit vaikuttaa myös parisuhteeseen, mutta sen eteen pitää sit työskennellä kahta kauheemmin. Ja mua ainakin hirvittää just se, että se toinen jää sit liian vähälle huomiolle. Mutta ehkä se, että tiedostaa tällasen mahdollisen uhkan, autaa itseä toimimaan sen parisuhteen eteen.

Mä en kanssa mitenkään hysteerisesti noita syömisohjeita oo tavannut, mutta kyllä mä niitä pyrin noudattamaan. Mulla sama juttu kun pokemonilla, en syö punasta lihaa lainkaan joten noi maksajutut ei edes kokse sinänsä mua Ja muutenkin sillä listalla oli paljon sellasia tuotteita, joita en muutenkaan käytä.

Oma olo on kohtuullinen. Väsyttää ja hetkittäin kuvottaa. Ja kova jano on. Ja maha turvoksissa, eli ihan normaalia siis...

nelli & mytty 8+0 POKS

 

[Wc Ankka]

Mervelle pikaisesti..mä olen tuosta omasta kystastani tännekin aiemmin kirjoitellut. Mulla on oikealla puolella 58mm kysta, joka aiheuttaa kipua aina silloin tällöin. Tästä juuri tutun kanssa juttelin kun aikani yritin etsiä tietoa ja kuulin sitten, että lääkäri oli hänelle juuri kystien takia jopa suositellut raskautta. Itse oon ollut vähän epäileväinen, kun on lukenut myös puhkeamisen mahdollisuudesta(=voi vuotaa vatsaonteloon), mutta lääkärillähän en ole vielä käynyt...enimmäkseen juuri kuullut kuitenkin samanlaisia kommentteja muilta, ettei ole lääkärien mielestä vaarallista.

On: Pahoinvointi on astunut kuvioihin ja väsymys pahenee, olo on jo tosiaan karmea :'( Muutapa ei sitten olekaan...nukkua vaan voisi edelleen vaikka kellon ympäri.

-Ankka & B 5+6-

 

[happynow]

Täällä puhuttiin hankinnoista niin me saadaan ostaa ihaaaan kaikki, mutta ajattelin että ainoat mitä ostan ihan uutena on vaunut ja sitten pinnasängyn muut etitään halvemmalla koska mies vaatii itse olisin tuhlaamassa vaikka miljoonia ensimmäiseen lapseen kait sitä järkeä pitää käyttää

Odotusajasta ja sen vaaroista niin minäkin otan suhteellisen rauhallisesti etten ala liikaa stressaamaan mitä syön milloinkin Ainoa mikä vähän pelottaa on se kun meillä on kissa ja minä huolehdin sen laatikon siivouksesta eli hiukan huolettaa toksoplasmainfektio, mutta se ei kuitenkaan niin yleinen ole että en halua sitäkään liikaa stressailla

Oli sitte lämmintä melkein 30 astetta ulkona ja minä nukuin yövuoron jälkeen aamu 9 ilta 8 asti tyytyväisenä peiton alla



Happynow ja muru 6+0

 

[Riinu]

Hei,
olipa hauskaa kun on paljon keskustelua! Barbamamalla hyviä ajatuksia parisuhteesta, olen samaa mieltä että siihen pitää panostaa. Kun vanhemmat voivat hyvin, niin lapsetkin voivat. Se on jännä miten ikään kuin kaikki jatkuu ennallaan kun lapsi syntyy, mutta kuitenkin se muuttaa tosi paljon, etenkin ajatuksia ja myös sitä käytännön elämääkin. Mutta mun mielestä parempaan suuntaan, eli ihania tunteita ja hauskoja hetkiä luvassa paljon.

Pyöräilystä, jos on normaali raskaus ja normaali äiti, niin siitä ei ole mitään haittaa. Mutta jos on keskenmenotaustaa, niin silloin sitä jotkut lääkärit kehottavat välttämään. Sama koskee rakastelua, normaalissa raskaudessa se on ihan ok, mutta keskenmenoon taipuvaisille siitä saatetaan sanoa, ettei rakastelua suositella. Se on ehkä siis enemmänkin varotoimi kuin suuri riski, ja etenkin jos kaikki menee normaalisti niin silloin nämäkään eivät ole riski. Pyöräilyssä on tietenkin kaatumisvaara, etenkin jos tasapaino on raskauden edetessä huonontunut, mutta se on sitten ehkä enemmän tapaturma, joka voisi sattua kävellessäkin liukkaalla tms. Mä tarkoitin sitä, että tällä mun taustalla mä en uskalla pyöräillä vaikka se muuten onkin ihan ok.

Raskaus ei ole sairaus, mutta ei myöskään ihan normitila. Silloin on lupa ottaa rennommin, kuunnella itseään ja jättää raskaat hommat muille. Ei kannata rehkiäkään tai yrittää liikaa.

Listeriasta ja toksosta, taas mä tiedän vähän liikaa, sillä olen tavannut äitejä, joiden vauvat ovat kuolleet niihin. Siksi mä olen tarkkana niiden suhteen, aiemmin ajattelin että ne ovat tosi harvinaisia täällä, mutta enää en voi ajatella omalla kohdalla. Eli kissan laatikkoa siivotessa kannattaa hanskoja käyttää, silloin ei pitäisi vaaraa olla. Ja listeriakin on suht helppo torjua pesemällä kasvikset ja välttämällä kanoja ja lampaita (ja niiden karsinoita)... Mä en halua pelotella, mutta haluan myös kertoa, että niistä ei ihan turhaan varoitella. Joskus ohjeita ja suosituksia kannattaa kunnioittaa.

Ja jos haluaa lukea asiasta infoa, niin tämä on tosi hyvä sivusto.
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,824,2049,2265,2260,3437
Sieltä löytyy mm. Infektiot otsikon alta tietoa Listeriasta ja Toksoplasmasta ja niiden ehkäisystä.

Asiallista tietoa ilman hysteriaa.

Mukavaa viikonlopunjatkoa kaikille!

R + Aarre (7+3)

 

[Hiq]

Hiqu täällä on kotiutunut lomareissuilta ja jessus te ootte kirjotelleet! ..luovutin siis vanhojen selaamisen ettei mene koko yötä...
En ole vielä ihan sisäistänyt tätä raskautta kyllä kun pahoinvointiakaan ei ole, ens viikolla neuvolaan. Suostuiskohan uusi nlatäti yrittään sydänääniä kuuluviin? viimeksi suostui kun ei mulla noita vatsanpeitteitä ole juurikaan (no nyt noin 8kg enemmän kun silloin ) ja hyvinhän sielä sykki :heart:
-Hiq ja OonaEemeli 5+5(?)

 

[Missah]

Huomenta!

Mä en ite ole hysteerinen minkään suhteen. Kissojen laatikon putsaan ilman hanskoja, mutta pesen käteni sen jälkeen. Kasvikset ja muut pesen nyt muutenkin aina. Huoh... Ei vaan jaksa stressata joka asiasta, mitä mä voin tehdä ja mitä en. Ite vastuun kannan, jos jotakin menee pieleen mun omien tekojen takia.

Nyt alan jo uskoa, että huono-olo on taakse jäänyt vaihe =) Väsymyskään ei oo enään niin hirveetä, olo jo ihan kiva. Kohtu nousee jo ihan selvästi ylös tuolta :heart: Ihanaa :heart:

Missah ja ? 10+0 POKS :heart: :heart: :heart: :heart: :heart:

 

[Ninnu83]

Huomenta kaikille!

Mäkään en osaa hirveesti mistään stressailla, kun on vieläkin niin epätodellinen olo, eikä oikeen osaa sisäistää että vauvaa odotetaan. olo on tosin välillä todella äklöttävä ja vatsa kipuilee, mutta ei oo muuten kummempia oireita.

Oletteko miettineet menettekö sikiöseulontaan tai oletteko käyneet aikaisemmissa raskauksissa? Mulla olis ultra 20.7. ja samalla verikokeet...

Oletteko jo kertonut kavereillenne raskaudesta? Mä olen parhaille kavereille kertonut ja muilta reaktiot oli todella iloisia ja onnellisia meidän puolesta, mutta yhden kommentista petyin aika kovasti. Vastaus oli vaan et "ai, oliks suunniteltu?", "no, onnee vaan".. ja sitten asia unohdettiin, eikä siitä puhuttu sanallakaan, eikä ole kaveristakaan kuulunu mitään sen jälkeen ( kerroin reilu viikko sitten..) :| Olisin halunnut iloita ja hehkuttaa niinkuin muidenkin kaverien kanssa.. :ashamed:
Ei oltu puhuttu kenellekkään että vauvaa "yritetään", et tuli monelle aika puun takaa..

Kai tästä vois lähteä aamupalalle ja aloittaa loman vieton, olis neljä viikkoa oleilua tiedossa!!

 

[Repa]

Ninnu,Hauskaa että kysyit kun olin just kirjottamassa aiheesta sikiöseulonnat. Mua ne on taas stressannut paljon jostain syystä. Meillä kun verikoe otetaan ultran yhteydessä ja tuloksia saa ootella 2 viikkoa ainakin ja sen jälkeen jos poikkeamia olis niin pitäs ootella lopullisia tutkimustuloksia viel'ä kauemmin ja keskeyttäisinkö raskauden siinäkohtaa downin takia...en.. joten juttelimme miehen kanssa ja hänkin on sitämieltä et toimitaan kuten esikon kanssa eli katotaan ultrassa ensin turvotuksen määrä ja jos se on normi jätetään verikokeet ottamatta. Jos tuvotusta on se jää kuitenkin kaihertamaan mieltä,siks sitä sit varmaan haluis viedä tutkimukset loppuun asti,mut muuten en tahdo ylimääräistä huolta. Tiedän tapauksia missä seulat hälyyttäneet turhaan,sekin on kauheeta vatvata asiaa lähes puoleen väliin raskautta. Ja toisaalta vakavat rakenteelliset viat löytynee ultrissa.
Ja niin tai näin 100% tulosta ei ole tarjolla kuitenkaan.

Olo on täällä hetkellä ok,eilen oli joku 3h pahoinvointikohtaus,muuten hyvä päivä sekin. Tuntuu vaan et olo senkun pahenis mitä pidemmälle edetään Noi kuumat ilmat ei oikeen sovi tän olon kanssa yhteen :x

Repa ja säynävä 8+1

 

[Ruttuinen Rusina]

En ole kirjoitellut juuri mitään kun olen niin pessimisti että kaikki menee varmaan pieleen ja nyt pelkään että pelko on käynyt toteen! Eilen alkoi vähän vuotaa ja vieläkin, onkohan tämä nyt sitten tässä Huomenna on pakko soittaa lekurille, saavat luvan katsoa missä mennään. Kyllä on odottavan aika niin pitkä :/ Viikkoja ois nyt jotain 6+ paikkeilla. Ja juuri loman kunniaksi tuli tälläinen yllätys.. Nyt ei auta muu kuin pidellä peukkuja että pikkuinen kumminkin pysyisi matkassa.. ??

 

[Murunmami]

Kukun yövuorossa ja kuvottaa :x ja innoissani laskin päiviä ja tänään rv 6+0 :saint:

Teetkö paljonkin yövuoroja? Itsellä kanssa 3vuorotyö ja nyt menneellä viikolla tein 3 yötä putkeen, hyvin meni paitsi eka johon en saanut kunnolla nukuttua ja oli paha olo koko yön.

Meillä parisuhde menee ylä ja alamäkeä. Seksi sujuu ja mieskin on halukas, en voi siis valittaa. Mutta olen ihan hirveä miestäni kohtaan muuten, siis tajuamatta vasta kun jälkikäteen. Saan hänet aivan hermoromahduksen partaalle kiukuttelemalla ja alkamalla raivota kaikesta ja lasken suustani ilkeitä asioita :ashamed: Toivon että tuo menis ohi tai että osaisin kontrolloida tekemisiäni/sanomisiani.... Perustelin sen itselleni sillä että on niin suuri muutos mitä on jo koettu(olin kova menemään: ei enää alkoholia, poltin päivittäin: lopetin tupakan n. kk sitten, kahvilla päivä lähtee käyntiin: sekään ei enää maistu, jännittää: purkautuu hermostuksena...) ja vasta alussa ollaan Välillä tuntuu että mieskin on yks tavan ääliö kun ei tajua mitään, mutta kyllä se vaan tajuaa ja parhaansa tekee.... Vaikeeta :'(

 

[Auneliini]

hankinnoista, ollaan ostettu autoon turvaistuin, tehtiin löytö kirpparilta, upeassa kunnossa oleva turvaistuin 6 eurolla, ei naarmuakaan ja merkkivehe
ON; olo on aikaslailla sama, näillä mennään
Tänään lähdetään reissuun ja tullaan vasta sunnuntaina kotio, kaikille aurinkoista viikkoa :hug:

 

[nelli-86]

Toivotaan, että ruttuisella rusinalla kaikki on hyvin ja vuoto on ihan harmitonta. Useinhan se niin onkin!

Sikiöseulonnoista: Me ei oikein olla asiaa vielä pohdittu miehen kanssa. Asia on muutenkin niin uus, että neuvolassa varmaan tulee puheeksi ja sitten vasta tehdään päätös osallistumisesta. Luulen kyllä, että mikäli turvotus ok niin ei osallistuta. Mut en tiedä.

Auneliinille mukavaa reissua! Nauti kesästä ja rentoudu!

Mä ajattelin noita hankintoja mennä katselemaan kirpparilta. Meillä on Lahdessa sellanen lastentarvikekirpputori, jossa on vaatteita ja sit esim vaunuja, sänkyjä ym kalusteitakin. Vaunut ehkä ostetaan uutena ja turvaistuin varmaan myös (niistä kun ei tiedä, vaiikka olis ollut kolarissa tms ja onko sit enää turvallinen). Mutta pinnasänky ym saatetaan ostaa kirpparilta jos löytyy hyvä. Ootteko muuten meinannu hommata hoitopöydän vai meneekö vaipanvaihdot ja pukemiset jossain muualla? Mä en oikein tiedä, meidän makuuhuone on niin pieni, ettei sinne mahdu. Kodinhoitohuoneessa on sellanen taso, josta vois hoitopöydän tehdä (olis vesipiste vieressä) laittamalla alustan ym. Mutta katsoo nyt sit pikkasen lähempänä...

Mä taas töissä tylsistyn, onneks enää 3,5h jälellä ja sit pääsee nauttimaan kesästä loppupäiväksi. Huomena tosin taas töihin 6.00.

nelli & mytty 8+1