Helmikuiset 2020

Juu sitä ne neuvolassa sanoi kanssa, että vaavi on vielä niin pieni että pääsee pyörimään helposti ja potkimaan juurikin vaikka sinne selkään päin mitä ei sitten itse tunne. Ihana neuvola-täti soittikin sitten eilen vielä ja varmisteli onko liikkeitä alkanut tuntumaan. Eilen olikin sitten taas se hiljaisempi päivä, etten ollut rekisteröinyt juurikaan mitään liikkeitä ja tästä sanoinkin (toki muina päivinä oli tuntunut kevyttä mylläystä), niin hän kehotti vielä soittamaan synnytyspolille ja varmistamaan sieltä kätilön mielipidettä. Soitin sitten samoin tein kun näin ohjeisti (tiesin kyllä että varmasti vauvalla on kaikki oikein hyvin), niin kätilöltä tuli samat mietteet kuin neuvolastakin eli koko on vielä vauvalla niin pieni, ettei näillä viikoilla kaikkea tunne. Toki sanoi että jos ei ole vielä illallakaan tuntunut, niin tulisi soittaa uudestaan ja mennä mahdollisesti käymään.
Ihana huomata, että tämä asia otetaan näin vakavasti huomioon eikä sivuteta.

@Muhkupallero tänne tulossa samat rattaat! Ostettiin ne jo lokakuussa, mutta ei olla vielä haettu liikkeestä kun ei ole niin mahdottomasti tuota säilytystilaa kotona. Yritän malttaa mieleni, että hakisin ne joulukuussa kotia.

Nimiä ei olla täällä vielä mietitty yhdessä ollenkaan. Itse olen joitakin pyöritellyt mielessä, mutta jotenkin pojan nimen keksiminen on itselle todella hankalaa. Meidän kaveri- ja sukulaispiirissä on syntynyt viimeisen 4 vuoden aikana 6 poikaa, joiden nimiksi on tullut omat suosikkinimet, joten tuntuu ettei enää olisi mitään vaihtoehtoja jälellä

 

Oon myös niin joulufiiliksissä jo! en vaan usko että jaksan tänä vuonna laittaa omaan kotiin kauheasti joulukoristusta kun tuntuu että sitä vauvatavaran järjestelyä on ollut tässä viimeviikkoina niin paljon. Meillä alkaa olla kaikki isot hankinnat tehty, mutta päätettiin ettei osteta mitään leikkimattoja ym. Koska jouluna saattaa tulla jo lahjoja ja leluja meidän pienelle kun suku on niin innoissaan Jos kunto pysyy hyvänä niin vietetään joulua muualla joten en ota koristeluista stressiä. Huomaa kyllä että masu alkaa painaa ja väsymys on lisääntynyt, mutta eipä tässä olekaan jäljellä kuin viimeinen kolmannes enää!

 

Oon myös niin joulufiiliksissä jo! en vaan usko että jaksan tänä vuonna laittaa omaan kotiin kauheasti joulukoristusta kun tuntuu että sitä vauvatavaran järjestelyä on ollut tässä viimeviikkoina niin paljon. Meillä alkaa olla kaikki isot hankinnat tehty, mutta päätettiin ettei osteta mitään leikkimattoja ym. Koska jouluna saattaa tulla jo lahjoja ja leluja meidän pienelle kun suku on niin innoissaan Jos kunto pysyy hyvänä niin vietetään joulua muualla joten en ota koristeluista stressiä. Huomaa kyllä että masu alkaa painaa ja väsymys on lisääntynyt, mutta eipä tässä olekaan jäljellä kuin viimeinen kolmannes enää!

Mää en tänä vuonna vielä laita joulua kotiin kun ei kotona olla. Ehkä ensi vuonna sitten jo omaan taloon laitan joulua
Tosiaan mun porukoilla ollaan joulu ja käydään miehen isällä aattona. Miehen töistäkään ei vielä havaintoa, että onko pyhinä töitä jonain päivänä vai ei. Itsenäisyyspäivänä ainakin on töitä.

 

Täällä ollaan myös ihan joulu fiiliksissä! Miehen tytär tulee taas ensi viikolla niin sovittiin että leivotaan pipareita ja laitetaan joulua kotiin niin en malta odottaa. Miehen tytön kanssa viime vuosina vietetyt joulut on olleet ihania, niin on ihan mahtavaa että vuoden päästä meillä on myös toinen tyttö joulua viettämässä. Miehen äiti varasi meidät jo jouluksi 2020 Hauskaa!

Musta on ihan kreisiä että jouduin odottelemaan typyn liikkeitä yli puoleen väliin raskautta ja nyt en saa enää öisin unta jos herään vessaan, koska niin herää vauvakin ja tuntuu että on aktiivisimmillaan juuri öisin Eipä tuo haittaa, mua lähinnä huvittaa ja oon niin iloinen että potkuja tuntuu. Tai mulla nää liikkeet on lähinnä semmosia muljahduksia (istukka edessä, johtuuko siitä?), mutta välillä virtsarakkoon kohdistuu kunnon potku, esim eilen illalla oikein ääneen huusin kun monotus vaan jatkui Välillä on toki hiljaistakin, ei oo jatkuvaa sambaa käynnissä.

Mites muilla, tunnetteko vauvaa vatsan läpi vielä? Mä välillä tunnen kun maha silleen "kiristyy" maatessa ja kun vetää paidan ylös niin ihan vino maha kunnon möykky näkyy ja tuntuu toisella puolella mahaa, yleensä aina vasemmalla puolella ihana fiilis Katoaa kyllä aika äkkiä kun sitä on pakko silittää ja paijata awww Ja nyt vasta tajuaa minkä kokoinen se vauva oikeasti tuolla massussa on! On tää hurjaa!

Tajusin tänään että viikon päästä alkaa virallisesti vika kolmannes! Tää toinen kolmannes on kyllä hurahtanut todella nopeasti. Tää on myös ollut ihanaa aikaa, seesteistä. Mulla on pikkasen alkanut nousemaan se sama hormoni hirviö esiin mikä olin alussa Jotenki taas hermoa kiristää pienetkin jutut ja on vaikeeta olla sanomatta (turhista) asioista Väsyttää myös taas enemmän niin kuin alku raskaudessa. Mutta miettikää, "enää" kolme kuukautta! Huh!

Tänään 26+0

 

Mahan päältä tuntuu ja näkyy, kun vauva pyörii menemään. Jalan voi helposti erottaa ja punkee kyllä melkeen vatsan läpi! Ei oikeen tunnu kovin mukavalta. Varsinkin toi läpi tuleminen alkaa iltasin kun menee sänkyyn kyljelleen niin tuntuu et hän potkii patjaa oikeen

Mä kans havahduin siihen kuinka nopeesti aika on mennyt, just äsken katoin et on rv 29+4. Apua

 

Täällä tänään 29+5. Aamukampa harvenee. Vielä 17 työaamua ennen joulu- ja äitiysloman alkua. Ihanaa. <3

Kävin taannoin taas lääkäriajalla, ja ultrassa näkyi pää alaspäin pyörähtänyt pikkuinen. Helpottavaa! Tokihan siellä ehditään vielä pyörähtää vaikka miten päin, mutta hyvä tietää, että hän ei ole kuitenkaan pysyvästi juuttunut perätilaan.

Lääkäri tutki kohdunkaulan ja kohdunsuun tilanteen samalla, kun mainitsin päivittäisistä supisteluista. Onneksi supistukset eivät ole saaneet siellä vielä mitään aikaiseksi. Neuvoi levähtelemään riittävästi.

Kyselin samalla, että vieläkö siellä masussa näyttää tyttö olevan, niin kyllä tälläkin kertaa tyttöön päädyttiin.

Tällä kertaa oli sama lääkäri kuin viimeksi. Viime kertaisten huonojen kokemusten jälkeen oli kuitenkin helpottavaa, että tällä kertaa kohtelu oli huomattavasti miellyttävämpää ja tunnelma vähemmän kiireinen. Kätilö sattui olemaan sama kuin rakenneultrassa, ja hän oli oikein mukava. Jatkossa onkin sitten seuranta-ajat äitiyspolille kahden viikon välein.

Meidän tyttönen näkyy olevan kokoarvion mukaan aika pieni. Kasvaa siinä alakäyrän ja keskikäyrän välillä. Mutta kuitenkin tasaisesti omaan tahtiinsa. Lääkäri meinasi, että voi olla ihan siitä johtuvaa, että olen itsekin lyhyt ja pienirakenteinen tapaus. Eikä mieskään ihan pisimmästä päästä ole.

Synnytykseen liittyviä ajatuksia on tässä tullut haudottua, ja nyt alkaa vähitellen olla sellainen olo, että kun on kertaalleen hermoillut kaiken mahdollisen etukäteen läpi, niin pystyy jo olemaan aika rauhallisin mielin. Vaikka kyllä tässä välillä tulee perhosia vatsaan, kun ajattelee että laskettuun aikaan on tosiaan enää noin 10vk jäljellä!

 

Täällä myös synnytykseen liittyviä ajatuksia pyörii paljon päässä. Sitä miettii niin paljon mutta sitten ei kuitenkaan osaa jotenkin täysin varautua siihen Ensimmäinen siis tulossa. Synnytysvalmennusta ollaan pohdittu, että onkohan 32 viikolla vähän turhan aikainen ajankohta käydä vai pitäisikö sitten vaan jättää tammikuulle. Sitä jotenkin kovasti odotan kun tuntuu että olisi sitten helpompi valmistautua kun tietää vähän paremmin edes paikat jossa se sitten tapahtuu.

Meillä mies odottaa kovasti vauvan syntymää (myös hänen ensimmäinen) ja haluaa esimerkiksi osallistua kaikille mahdollisille "valmennuskursseille" joissa vauvanhoitoa vähänkin sivutaan. Nyt se on 2 iltaa jauhanut ensi viikolla järjestettävästä "näin leikit vauvan kanssa" - kurssista ja tänään sitten huomattiin että niin, sille tosiaan voi osallistua vasta sitten kun vauva on jo syntynyt Onneksi ei ehditty ilmestymään paikan päälle, olisivat varmaan vähän ihmetelleet että kenenkäs kanssa meinasitte leikkiä kun leikkikaveri on vasta mahassa. Saatiin siis neuvolasta sellanen lappunen jossa näistä vauvaan liittyvistä parin tunnin kursseista kerrotaan. Liiasta touhottamisesta huolimatta oon kyllä onnellinen siitä että mies on noin hyvin mukana jo tässä raskausajassa Helpottaa vauva-arkea sitten kun voi luottaa siihen että myös toinen hoitaa oman osuutensa hoitoon ja kasvatukseen liittyen. No nyt lähti kyllä varmaan ajatukset vähän lentoon, jos vaikka siitä synnytyksestä ja tästä loppuraskaudesta selvittäisiin ensin

Mulla myös paljon ollut supistuksia ja välillä huolestuttaa että mitä jos ne olisivatkin saaneet jotain muutosta aikaan alakerrassa. Neuvolassa ei kuitenkaan oltu huolissaan ja seuraava suunniteltu neuvolalääkäri vasta viikolla 36 joten täytyy varmaan vaan seurailla tilannetta ja käydä sitten äippäpolilla päivystyksessä jos tuntuu että supistukset muuttuu selvästi kivuliaammiksi tai niitä alkaa tulemaan levossakin useita Kaiken näkösiä vihlasuja ja sukkapuikkokipuja on myös tuntunut, mutta eiköhän sellasen oikeasti kivuliaan supistuksen sitten tunnista kun sellainen tulee. Vähän on vaan hakemista sen kanssa mikä on normaalia ja mikä ei kun ei aiempaa kokemusta ole.

 

Meillä myös mies on haluaa osallistua kaikille neuvolan järjestelmille kursseille, jotka koskee vanhemmuutta tai vauvan hoitoa. Ja olen tästä kyllä erittäin iloinen. Mua silti vähän huolettaa ja pelottaa, että alku innostuksen jälkeen vauvan hoito kaatuu yksin mun niskaan En tiedä mistä tämä pelko tulee, koska kovasti mies on vauvaa halunnut ja sitä odottaakin yms.

Mulla myös taas vaihteeks alkanut supistelut ja kipu vihlasut. Maha on taas ottanut sellasen kasvupyrähdyksen, että en ihmettele näitä kiputuntemuksia ollenkaan. Alaselkää on myös alkanut pakottamaan istuminen ja seisominen. Saa olla töissä vähän väliä seisomassa ja hetken päästä istumassa, kun mikään ei oikein tunnu mukavalta.
Toivottavasti tää menis ohi, koska vielä olis tammikuun puoleen väliin asti työvelvote, enkä mielellään sitä ennen pois jäiskään.

Joko teillä muilla alkaa olemaan kaikki tarvittava hommattuna? Itse tänää just tajusin, että pitäisköhän oikeasti alkaa ostelemaan välttämättömimpiä tarvikkeita. Edelleen on vain vaunut ja joitakin vaatteita ostettuna Pitää nyt ryhdistäytyä ja koittaa vaikka perjantaina käydä katsomassa turvakaukaloita, josko olisi hyviä tarjouksia. Olen myös monesti tuudittautunut ajatukseen, että vaunut, kaukalo ja sänky kun on, niin ne riittää alkuun hyvin, mutta onhan sitä vaikka mitä pientä juttua mitä on hyvä olla valmiina kun vauva tulee. Pitää varmaan jotain listaa alkaa tekemään, että saa paremmin pidettyä ajatukset kasassa mitä puuttuu yms.

 

Täällä päin tarjotaan neuvolasta perhevalmennusta, mutta me ei osallistuttu. Ei olla yhtään sellaisia ryhmässä keskustelijoita, ja kun saman tiedon saa muutenkin neuvolakäynneillä. Synnytysvalmennukseen voisin osallistua, jos sellaista on myöhemmin tarjolla.

@Fizzyy Meillä on kaikki tarvikkeet ja ensikuukausien vaatteet hankittuna. Onni, että päädyttiin aloittamaan hankintojen teko hyvissä ajoin, koska itse en pysty enää kiertelemään kaupoilla tai tekemään mitään pidempää kaupunkipäivää, kun käveleminen aiheuttaa supisteluja siihen malliin, ettei siitä mitään tule. Kerrankin malttamattomuudesta oli hyötyä.

Me päädyttiin tekemään aika kattava lista kaikesta mahdollisesta, mitä voi tarvia (ei siis mihinkään järjettömyyksiin asti toki menty, mutta sellaiset perusasiat). Että jos tulee tarve niin ei sitten tarvitse heti olla etsiskelemässä erinäisiä tarvikkeita pienen vauvan kanssa. Lähimpään kaupunkiin kun kuitenkin on matkaa, eikä täällä päin oikein edes ole lähikaupungeissa kunnollisia lastentarvikeliikkeitä, vaan niihin saa matkustaa pari tuntia suuntaansa.

 

Meillä kans melkeen kaikki hankinnat jo tehty. Tuttipullot, vaipaat, talkki, sinkkivoide, puhdistuspyyhkeet jne ostan vasta joulun jälkeen kun oon toivonut lahjaksi lahjakorttia Prismaan porukoilta Leikkimattoo, hoitopöydän pehmustetta ja kylpyammetta ei vielä oo myöskään. Lista lyhenee ja kaikki isoimmat ja tärkeimmät jo on
Me osallistutaan neuvolan perhevalmennuksesta vaan synnytys osioon. Imetys ja vauvahoito ja parisuhde kerroille ei osallistuta. Piti eilen jo mennä siihen synnytysvalmennukseen, mutta mulla oli ja on vieläkin selkä niiin kipee, että kaikki on tuskaa niin vietin iltapäivän ja illan melkeempä vaakatasossa vaan lepuuttaen selkää. Tammikuussa uus yritys sit

 

Täällä päin tarjotaan neuvolasta perhevalmennusta, mutta me ei osallistuttu. Ei olla yhtään sellaisia ryhmässä keskustelijoita, ja kun saman tiedon saa muutenkin neuvolakäynneillä. Synnytysvalmennukseen voisin osallistua, jos sellaista on myöhemmin tarjolla.

@Fizzyy Meillä on kaikki tarvikkeet ja ensikuukausien vaatteet hankittuna. Onni, että päädyttiin aloittamaan hankintojen teko hyvissä ajoin, koska itse en pysty enää kiertelemään kaupoilla tai tekemään mitään pidempää kaupunkipäivää, kun käveleminen aiheuttaa supisteluja siihen malliin, ettei siitä mitään tule. Kerrankin malttamattomuudesta oli hyötyä.

Me päädyttiin tekemään aika kattava lista kaikesta mahdollisesta, mitä voi tarvia (ei siis mihinkään järjettömyyksiin asti toki menty, mutta sellaiset perusasiat). Että jos tulee tarve niin ei sitten tarvitse heti olla etsiskelemässä erinäisiä tarvikkeita pienen vauvan kanssa. Lähimpään kaupunkiin kun kuitenkin on matkaa, eikä täällä päin oikein edes ole lähikaupungeissa kunnollisia lastentarvikeliikkeitä, vaan niihin saa matkustaa pari tuntia suuntaansa.

Siis onko ne perhevalmennukset sellasia ryhmäkeskustelu valmennuksia? Koska en itse todellakaan ole myöskään mikään ryhmäkeskustelija. Jotenkin oon kuvitellut että ne kaikki on sellasia luentomaisia, joissa joku neuvolatäti tms. kertoo vaa asioita

 

Mä oon käsittänyt että perhevalmennus olis synnytysvalmennus mutta uudella nimellä vaan. Mä en oo kyllä yhtään semmonen höpöttelijä, ahdistun vaan jos pitää rupee jotain väkisin kaveeraamaan Mitä tää perhevalmennus nyt pitää sisällään? Mietin että kannattaako sinne nyt sit mennä? Ootteko ite saaneet jotain tärkeetä tietoa sieltä mitä ei muualta saisi? Meillä olis ensi viikolla eka ja tammikuussa toinen perhevalmennus.

 

Mäkin oon itse asiassa luullut että nää perhevalmennukset olis sellasia luentotyylisiä, eikä mitään ryhmäkeskustelujuttuja Lukuun ottamatta jotain "leiki vauvan kanssa" -valmennusta. Me nyt varmaan ainakin yhdessä käydään ja jos tuntuu ettei sieltä saa mitään järkevää irti niin sit jätetään loput käymättä (synnytysvalmennusta luk. ottamatta) En tiedä saanko itsekään kauheasti irti sellasesta ryhmäkeskustelusta (mies tosin saa varmasti kun on sellanen höpöttelijä) mutta ainakin tapaa muita samassa tilanteessa olevia jos ei muuta

Meilläkin alkaa isoimmat hankinnat olemaan tehtyinä, vielä pieniä jäljellä jonkun verran kuten amme ja pehmuste hoitopöydän päälle. Minäkään en enää oikein jaksa kierrellä kaupoilla joten ihan hyvä että vaatteet yms tuli hommattua niin aikasin. Eilen tuli äitiyspakkaus ja olen kyllä todella tyytyväinen Kivoja kuoseja ja tarpeellista tavaraa.

 

Täällä kirjoittelee joukkoonne vastikään liittynyt. Nyt rv 28+5. Liikkeistä oli puhetta: mulla on tuntunut liikkeet jo pidemmän aikaa, varmaan viikolta 20 lähtien ja aiemminkin, vaikka kyseessä on ensimmäinen raskaus ja istukkakin on ultran mukaan edessä. Tää pikkuinen on viihtynyt jo hyvin pitkän aikaa, monia viikkoja, poikkitilassa ja yhä tuntuu olevan poikittain. Potkut tuntuu aina vatsan oikealla ja vasemmalla kyljellä, ja on muuten niin voimakkaita että ihan kipeetä tekee kun se myllertää vatsan sisällä. Saas nähdä päättääkö hän kääntyä jossain vaiheessa vai mennäänkö poikittain loppuun saakka.

 

Tervetuloa @Emeranth!

Täällä on bebe selkeesti vaihtanut asentoa, potkut tuntuu erilaisilta ja eri paikoissa kuin ennen. Mietin että voisiko olla jo kääntymässä koska potkuja tuntuu ylempänä, ei niinkään enää alavatsalla kuin ennen. Tilaakin alkaa olla vähemmän joten pienemmätkin nytkähdykset tuntuu aika hyvin. Edessä istukka. Musta tuntuu että masu on kasvanut kahdessa päivässä ihan hulluna! Aamuisinkin ihan jäätävä pallo ja kun peilin edestä kävelee niin ihan säikähtää Huomaan että mieskin kattoo silmät suurina jos nakkena hengaan Varmaan puolisollekin erikoista nähdä nämä kehon muutokset, pitäisi varmaan kysyä että miten he oikein kokevat sen. Aika hiljaa toi mun ukko ollut nyt kun miettii, mutta synnytys häntä pelottaa paljonkin. Välillä silleen "hörähtänyt" mun massulle jos en vaikka mahdu kulkemaan jostain, pussailee kyllä masua ja höpöttää vauvalle.

 

Mulla on muuten ihan sairaan runsas valkovuoto tällä hetkellä. Ollut koko raskaus ajan mutta nyt tuntuu että sitä valuu ihan valtoimenaan ja koko ajan! Auta armias jos on pikkuhousunsuoja unohtunut! Huh, erittäin epämiellyttävää. Mies kysyikin yksi päivä että miten meillä kuluu nykyään niin paljon vessapaperia..

Hikoiluttaa myös paljon herkemmin nykyään. Tuntuu että dödö pettää välillä. Kynnet kyllä kasvaa ihanasti ja hiukset tuntuu paksuilta, iho on ihanan sileä. Yksi vaiva mikä on ärsyttänyt läpi raskauden on vuotavat ikenet! Onko muilla ollut herkillä? Jotain neuvoja antaa?

 

Tervetuloa mukaan @Emeranth

@Fizzyy @Muhkupallero ja @Sampura : Meillä ainakin neuvolassa kerrottiin kun perhevalmennusta tarjottiin, että se on sellainen keskusteluryhmätyyppinen, toki neuvolan täti kertoilee asioista, mutta tarkoituksena kuulemma herättää aiheista keskustelua. Tiedä sitten kuinka paljon vaihtelee eri paikkakunnilla. Ja siinä oli aiheina synnytyksen käynnistyminen, synnytyskivun lievitys, imetys ja vanhemmuus/parisuhde. Olisi kestänyt yhtenä päivänä muutaman tunnin. Ja meillä täällä päin näyttää olevan sekä perhe- että synnytysvalmennusta. Neuvola vetää perhevalmennukset ja synnärin sivuilla mainostavat synnytysvalmennusta (pääsee tutustumaan synnärin tiloihin ja kätilö kertoilee synnytykseen liittyvistä asioista).

@Sampura : Mullakin on ollut jo viikkoja todella runsas valkovuoto. Lorahtelee aika usein ja aina välillä ihan säikähtää, että ei kai ole lapsivettä. Mutta olen luottanut siihen että ei ole, kun se vuotaminen aina loppuu siihen yhteen lorahdukseen, lapsiveden kai pitäisi jatkua tihkumista. Ja kun noita ultria on säännöllisesti ja niissäkin aina tarkistavat lapsiveden määrän.

Lapsivedestä puheen ollen, havahduin tässä yksi päivä, että pitää jossakin vaiheessa alkaa miettimään oman sängyn suojaamista lasketun ajan lähestyessä, että jos vaikka yöllä herää kesken unien lapsiveden menoon niin ei ole koko sänky uusittavana. Mitenköhän sitä uskaltaa loppuajasta liikkua missään kodin ulkopuolella, jos lorahtaakin vedet housuun vaikka kaupassa? Haha.

 

Tervetuloa mukaan @Emeranth

@Fizzyy @Muhkupallero ja @Sampura : Meillä ainakin neuvolassa kerrottiin kun perhevalmennusta tarjottiin, että se on sellainen keskusteluryhmätyyppinen, toki neuvolan täti kertoilee asioista, mutta tarkoituksena kuulemma herättää aiheista keskustelua. Tiedä sitten kuinka paljon vaihtelee eri paikkakunnilla. Ja siinä oli aiheina synnytyksen käynnistyminen, synnytyskivun lievitys, imetys ja vanhemmuus/parisuhde. Olisi kestänyt yhtenä päivänä muutaman tunnin. Ja meillä täällä päin näyttää olevan sekä perhe- että synnytysvalmennusta. Neuvola vetää perhevalmennukset ja synnärin sivuilla mainostavat synnytysvalmennusta (pääsee tutustumaan synnärin tiloihin ja kätilö kertoilee synnytykseen liittyvistä asioista).

@Sampura : Mullakin on ollut jo viikkoja todella runsas valkovuoto. Lorahtelee aika usein ja aina välillä ihan säikähtää, että ei kai ole lapsivettä. Mutta olen luottanut siihen että ei ole, kun se vuotaminen aina loppuu siihen yhteen lorahdukseen, lapsiveden kai pitäisi jatkua tihkumista. Ja kun noita ultria on säännöllisesti ja niissäkin aina tarkistavat lapsiveden määrän.

Lapsivedestä puheen ollen, havahduin tässä yksi päivä, että pitää jossakin vaiheessa alkaa miettimään oman sängyn suojaamista lasketun ajan lähestyessä, että jos vaikka yöllä herää kesken unien lapsiveden menoon niin ei ole koko sänky uusittavana. Mitenköhän sitä uskaltaa loppuajasta liikkua missään kodin ulkopuolella, jos lorahtaakin vedet housuun vaikka kaupassa? Haha.

Okei no siis neuvolassa ehdottivat perhevalmennusta heti kun mies ilmoitti pelkäävänsä synnytystä enemmän kuin minä. Tästäkin varmaan johtuu että luulin sitä synnytysvalmennukseksi. Eiköhän me siellä käydä, varsinkin jos siellä puhutaan kivunlievityksistä yms niin saisi miehen ehkä vähän rauhallisemmaksi. Kun juuri sitä pelkää eniten että mä kärsin ja hän ei voi tehdä mitään.

Mun ei oo nyt tarkoitus pelotella tai masentaa ketään mutta pakko sen verran avautua kun nyt on lukenut juttuja kohtu kuolemista ja vielä viimeisellä kolmanneksella. Jotenkin sitä itse ajattelee että pian saa pidellä ihanaa maailman rakkainta nyyttiä sylissä ja miten sitä maailma romahtaisikaan jos näin kävisi omalle kohdalle. Sitä surua ei varmasti pysty kukaan käsittämään. Toki ajattelen tästä eteenpäinkin saavani vauvan syliini enkä turhaan pelkää mutta kyllä tommonen pistää miettimään. Hirveesti voimia toivon heille jotka tämmöistä surua joutuvat kestämään. Sen oon ainakin tästä oppinut että jos liikkeet tuntuvat vähäisiltä omasta mielestä niin suoraan näytille vaan! Turhaan sitä jää miettimään että jos se onkin ihan turhaa. Sori tää vuodatus, toivon kaikille oikein ihanaa loppu odotusta! Joulukin tulee pian, ihanaa!

 

Tervetuloa @Emeranth Mulla myös sivuille tulevat potkut on alkaneet tehdä aika kipeää, varsinkin jos makaan jommalla kummalla kyljellä ja vauva potkasee just sille puolelle jolla makaan. Mä luulen että mulla vauva vielä vaihtelee jonkun verran asentoja kun liikkeitä tuntuu niin monessa eri paikkaa ja välillä tuntuu että sisuskalutkin vaihtaa paikkaa kun tuntuu semmonen jättimuljahdus. Olisikohan se just nimenomaan asennonvaihto Se yleensä näkyy päällepäinkin kun mahan muoto on hetken ihan eri.

@Sampura Mulla myös pyörinyt nyt mielessä kohtukuolemat aika paljon. Ei mee varmaan päivääkään ettei jossain kohtaa ajattelis että millois viimeisin liike taas tuntuikaan ja onhan niitä nyt tuntunut tarpeeksi. Mulla on se hyvä puoli että poika liikkuu tosi paljon ja liikkeet tuntuu jo hyvin niin varmaan aika hepposesti tulisikin lähdettyä äitipolille näytille jos tuntuis että liikkeet on selkeästi vähentyneet/loppuneet. Tosin silloinkin saattaisi olla jo myöhäistä, eihän näistä koskaan tiedä Yritän nyt kuitenkin iloita jokaisesta päivästä kun liikkeet selvästi tuntuu ja suhtautua tähän niin että tämä huoli kun ei tule koskaan loppumaan niin parempi vaan yrittää elää sen kanssa Ensin oli huoli keskenmenosta, nyt kohtukuolemasta ja vauvan synnyttyä on varmaan huoli kätkytkuolemasta. Ja sen jälkeen alkaakin sitten jo ihan uudenlainen huoli siitä miten lapsi pärjää tässä elämässä. Plus sitten se että eiköhän lapsen kuolemaa pelkää aina vähäsen Oli hän minkäikäinen vaan.

Mutta nyt vähän iloisempiin ajatuksiin, mäkin toivon kaikille mahdollisimman mukavaa loppuodotusta ja hyvin menevää synnytystä, eiköhän me kaikki saada pienet vielä syliin

 

Ainiin ja @Matkallamamaksi en ookkaan itse tullut yhtään ajatelleeksi lapsivedenmenoa ja sängyn suojausta vielä Jotain täytyy kyllä keksiä. Tosin moneen kertaan oon kyllä elänyt mielessäni sen tilanteen kun olen jossain kaupan kassajonossa ja yhtäkkiä hulahtaa vedet lattialle No, saa nähdä missä tilanteessa ne sitten menee vai meneekö itsestään ollenkaan. Sänky täytyy kyllä varmaan suojata varmuuden vuoksi. Sohvaakaan en kyllä mielellään lähtisi vaihtamaan

 

Ainiin ja @Matkallamamaksi en ookkaan itse tullut yhtään ajatelleeksi lapsivedenmenoa ja sängyn suojausta vielä Jotain täytyy kyllä keksiä. Tosin moneen kertaan oon kyllä elänyt mielessäni sen tilanteen kun olen jossain kaupan kassajonossa ja yhtäkkiä hulahtaa vedet lattialle No, saa nähdä missä tilanteessa ne sitten menee vai meneekö itsestään ollenkaan. Sänky täytyy kyllä varmaan suojata varmuuden vuoksi. Sohvaakaan en kyllä mielellään lähtisi vaihtamaan

Jep, sen verran kalliita kapistuksia molemmat, että ihan varmuuden vuoksi kyllä täytyy suojata. Täytynee ottaa vauvan pinnasänkyyn hankittua muovitettua froteeta lainaan siksi aikaa.

 

Mellä on ollut sängyssä aina patjansuojus jonka pitäisi olla vedenpitävä.. katsotaan sitten kun se h-hetki on käsillä! Taitaa olla ikea tai jysk-laatua tuo suojus.

Mites teidän selät voi? Mulla on alkanut aivan jäätävä jäykkyys.. aina istumisen/makaamisen jälkeen on aivan kankeana koko lantionseutu ja kävely tekee niin tuskaa.. jaloillaan oleminen auttaa ja kankeus häviää. Muutenkin tuntuu, että koko lantionseutu ja alaselkä jomottaa, luut leviää ja liikkuu ihan omiaan. Iskiaskipuja mulla on ollut viikolta 18 lähtien ja akuutti kipu on poissa, mutta joka yö selkään särkee enemmän tai vähemmän. Tähän on jo tottunut ja toivoisi että olisi pian ohi.

 

@Emeranth Selkä vaivaa täälläkin. Särkee varsinkin istuessa ja paikallaan seisoskellessa. Iskiaskipu vaivaa myös jonkin verran (pakaroissa), erityisesti öisin makuuasennossa. Ei tällä hetkellä kuitenkaan onneksi yhtä pahasti kuin alkuraskaudessa. Mutta niin kuin sanoitkin, niin jokseenkin tähän on tosiaan jo tottunut.

Miten teillä muilla on painon nousun kanssa mennyt? Mulla hyppii paino miten sattuu, ei todellakaan nouse tasaisesti. Välillä pysyy viikkoja samassa, sitten yhtäkkiä nousee kerralla viikossa kilon ja sitten ei taas mitään. 31. raskausviikko menossa ja painoa on tähän mennessä tullut noin 8,5kg. Neuvolan puntarin (ja siten neuvolakortin) mukaan tosin 10kg, koska olen ilmoittanut lähtöpainon (ennen raskautta) oman puntarin mukaan ja sitten neuvolakorttiin on laskettu painon nousu neuvolan puntarilla, joka antaa aina 1,5kg isomman lukeman kuin kotipuntari, eli lopputulema sitten heittää tuon verran..

 

Virittelin myös petauspatjan alle sen äitiyspakkauksen suojuksen, en haluaisi vesiä runkopatjaan asti jos synnytys niin käynnistyy... nyt rv 31 ja jouduin jäämään 2viikkoa sitten pois töistä. Liitoskivut on tehneet liikkumisesta melko kankeaa ja huomaa että vatsan paino vaikuttaa selkään muutenkin. Olen käynyt hieroja-osteopaatilla säännöllisesti raskauden aikana ja se on ylläpitänyt hyvin kropan joustavuutta, mutta nyt en ole supistusten takia kuukauteen uskaltanut käydä... Jotenkin tuli semmoinen olo että jos supistelut pehmentää paikkoja niin hoito saattaa tehdä samaa ajattelin kyllä että ennen joulua käyn, on niin kankea olo ja supistelut onneksi rauhoittuneet kotona ollessa alun pahoinvointi piti vaakalukemat tosi maltillisina mutta viimeviikkoina paino on alkanut nousta reippaammin ja nyt on tullut +6,5kg.

 

Mää en oo edes ajatellut sängyn suojausta Todennäköisesti käynnistykseen menee ja vähän väläyteltiin jo tammi-helmikuun vaihdetta käynnistykselle kun vauva kasvaa yläkäyrillä. LA siis 19.2. Oon ollut henkisesti ihan poikki jatkuvien selkäkipujen takia. Vanhat selkävaivat vaivaa kunnon hermokivuilla ja liitoskivut tuntuu häntäluussa. Tänään sain reseptin vahvempaan kipulääkkeeseen jota en vielä hakenut. Helpottaa henkisesti jo tuo resepti, että tarvittaessa on kivulle helpotusta jos ne kivut menee taas todella pahoiksi. Paino nousi jo ennen ekaa neuvolaa 7kg (kaikki mitä dietillä just ennen raskauden alkua pudotin) sen jälkeen tullut 8,5kg. Sekin kyllä liikaa kun painoo on ennestäänkin liikaa
Stressaavat ajat menossa muutenkin kun mies talokauppoja teki. Tarjouksen läpi menoo stressasin, sitten pankkia ja toista pankkia ja kuntotarkastusta ja taas pankkia. No talo on meidän ja muutto tammikuun lopussa

Vauva on todella aktiivinen ja raskaus sujuu muuten hyvin. Ei supista, ei vuotoja, verenpaine ja verensokeri hyvissä lukemissa jne. Selkäkivut, unettomuus ja ahdistus vaivaa.