Helmikuiset 2020

Liitynpä minäkin sitten tuhruttelijoiden joukkoon . Tänään on pyyhkiessä ollut paperissa ruskeaa tuhrua enkä keksi syytä mistä vois johtua, lääkärikopelointikin oli jo tiistaina joten sen ärsytys limakalvoilla on mennyt jo.. Vituttaa, mulla ei vuodelleet raskaudet ole kestäneet loppuun asti .

 

Voi ei @forester Toivottavasti olisi harmitonta vuotoa.
@EllenL ja @hanba mää kans stressaan vähäisiä oireita. Tissit on kipeet ja turvonneet, mutta se on isoin oire. Väsyttää aaltoina. Nälkäsenä oksettaa ihan vähän joskus. Nokka tukossa ja haju herkkyydestä ei oo kyllä jälkeekään enää.

 

@forester Toivottavasti olis harmitonta. Ihan varmasti se pelottaa, mutta kun fakta on silti se että valtaosa vähäisestä vuodosta on normaalia ja alkuraskauteen kuuluvaa. Koita luottaa siihen. Niin kauan kun ei runsastu eikä tule kipuja niin kaikki on todennäköisesti hyvin. Toivotaan että se menee ohi.

@Päppyrä Kiva etten oo ainoa vähäoireinen. Mulla siis eka raskaus joten ei tiiä mitä odottaa eikä tiiä mikä on tai ei ole missäkin kohtaa normaalia. Yritän nyt vaan pitää pään kylmänä ja olla liikoja murehtimatta.

 

@hanba mulla toka raskaus, mutta eka vauva. Eka raskaus reilu vuosi sitten oli kohdunulkoinen ja siitä oli aika runsas pahoinvointi muutaman päivän. Liekö stressiä osaksi. Alusta asti kun oli tunne, että sitä vauvaa en saa. Tiesin sen vaan jostain vaikka viimeseen asti toivoin olevani väärässä.

 

Hei kaikille! Täällä kolmatta odotellaan saapuvaksi helmikuun puolessa välissä. Varhaisultrassa oli kaikki hyvin, joten nyt uskallan tänne liittyä. Ultran mukaan nyt olisi menossa rv 6+6. Kotona touhuilevat jo tyttö kohta 5 vuotta ja poika reilu 2 vee.

Laitan yv Face-ryhmästä.

Onnea ja tsemppiä kaikille!

 

Liitynpä minäkin sitten tuhruttelijoiden joukkoon . Tänään on pyyhkiessä ollut paperissa ruskeaa tuhrua enkä keksi syytä mistä vois johtua, lääkärikopelointikin oli jo tiistaina joten sen ärsytys limakalvoilla on mennyt jo.. Vituttaa, mulla ei vuodelleet raskaudet ole kestäneet loppuun asti .

Tiedän kyllä niin tunteen, mutta meidän ei auta kun odottaa ja toivoa parasta. Mulla ollut rusehtavaa vuotoa koko päivän ja sellasta menkkakipua mitä ollut kyllä koko raskauden. Eikai tässä auta muu ku vaan odottaa ja katsoa muuttuuko vuoto runsaaksi ja kirkkaaksi. Mulla pitäs nyt olla normaalisti menkat niin koitan lohduttautua et siitä vaan olis kyse tai jotakin

 

Päivät kuluu ja ensimmäinen neuvola ja ultra&lääkäri lähenee. Huomaan taas meneväni ajatusten kanssa samaa kehää kuin edellisessä raskaudessa; vielä ei voi iloita, älä kiinny liikaa jos tämä ei olekaan totta.
Se on jännä miten pää vaan jarruttelee, vaikka kuinka tekisi mieli riemuita ja hyppiä ilosta.
Meillähän on siis lapsi 10/18 ja koska niin lyhyt aika niin herkästi vertailen oloja sekä
Muistelen vuoden takaisia. Viimeksi kaikkiin hullunkurisiin pelkoihin auttoi vaan kun tarpeeksi kauan hoki että jos pelkästään pelkään, unohdan nauttia raskaudesta ja huomaan lopulta olleeni vaan paniikissa/stressaantunut koko ajan. Ja no ehkä jokainen lukenut että äidin stressitila raskausaikana ei tee sikiölle hyvää, ihan kuin se muka vähentäisi stressiä, koska sittenhän sitä vasta stressaa että relaa nyt vauvan takia
Ensi viikolla siis Ekat ajat, jännittää. Olo on todella pahoinvoiva, toisaalta en oikein ehdi olla oksentava äiti kun yhdellä on eroahdistus ja repii housunlahkeesta kun yökin vessassa
No me ollaan nyt sitten erakoiduttu kotiin, kun kellekään ei kerrota ja mun yökkimisestä ja puhaltelusta kaikki kyllä arvais raskauden. Lisäksi toki mua väsyttää aivan tolkuttomasti, joten päikkärit aina kun mahdollista on tosi jees.

Kaikille tsemppejä ekoihin ultriin ja neuvoloihin, kohta tää alkaa konkretisoitumaan itse kullakin

 

Täällä mennään, oletettavasti tänään 6+1. Ensi tiistaina se varhaisultra. Kovasti sitä jo odotan. Eka neuvola puolestaan 1.7.
Meillähän kävi niin, että oltiin lapsettomuuspolin ekalla käynnillä 31.5., 28.5. näytti raskaustesti vielä miinusta. Plussa tuli sit 3.6. Polilla sovittiin, että kesä yritetään vielä luomusti ja syksyllä sitten suoraan IVF-hoidot mun iän ja alhaisen AMH:n takia, jos ei raskautuminen onnistu. Toivottavasti tämä menisi nyt maaliin asti <3

Tähän piti muuten kommentoida että tuon meidän lokakuisen kanssa meillä oli eka lapsettomuuspoli 22.1 ja aloitettiin terolut ja pikku tyyppi olikin tarttunut mukaan 21.1. Joskus elämä on kovin ihmeellistä

 

Moi kaikki

Mulla taustalla pcos ja ilman e-pillereitä menkat tuli miten sattuu pari krt vuodes ja lääkärit sano, että tuskin ovuloin. Joten kun päätettiin toukokuun alussa jättää ehkäsy pois oletin, että raskautumiseen menee kauan tai, että se tuskin on luomusti edes mahdollista. Olin varautunut siihen, että joudun tekemään kuukauden välein raskaustestejä, koska koskaanhan ei voi tietää onko raskaana vai eikö menkat vaan tuu.

Joten 18.6 tein testin joka yllättäen olikin positiivinen, pieni shokki ja onnenkyyneleet ja sen jälkeen alkokin pelko et onko edes totta tai meneekö kaikki hyvin entä jos onkin kohdunulkonen jne jne. Tein sit parin pvn sisäl kolme testii ja verikoekin näytti positiivista, mut silti stressaa ja haluisin vaan tietää et kaikki on normaalisti. Mun suurin unelma pienestä asti on ollu perheen perustaminen, mut olin jo varautunu siihen et se ei tuu olemaan helppoa ja aina pelänny lapsettomuutta. Sit raskaudunki ekasta kierrosta. Tää tuntuu vaan liian hyvältä ollakseen totta, et en vaan pysty iloitsemaan kun pelkään koko ajan pahinta.

Miten pysyn järjissäni jos eka ultra on joskus ikuisuuden päästä? Yksityiselle en mee ultraan on sen verran kallista puuhaa, sit ku todettaiski et juu pelkkä tuulimuna ni oispa tosi kiva maksaa useempi satanen siitä tiedosta. Tokihan voin yrittää saada varhaisultran neuvolasta jollain "hyvällä" syyllä, mut jos en saa ni en tiedä miten kestän nää tulevat viikot

Viikkoja ois nyt 5+6 ovulaatiosta laskettuna jonka mahdollisesti tikutin, mutta siitäkään ei voi olla varma, koska pcos naisilla ovulaatiotestit ei välttämättä toimi oikein. Menkoista laskettuna taas 7+1.
Oireina nännit ja rinnat todella kipeät, alavatsassa vihlasuja, välillä pahoinvointia, mieli on herkässä ja öisin en saa nukuttua. Eka neuvola 4.7 ni pääsee vähän purkaa ajatuksia.

Tsemppiä ja iloa kaikille

 

Mitenkäs se salainen fb ryhmä toimii? Onko tosiaan niin, että siitä et varmasti lähe kavereille ilmotuksia, että oon liittyny sellaseen. Ei siinä mitään mut jos sen ryhmän nimi on esim helmikuiset2020 ni ei jätä hirveesti arvailujen varaan

 

Onnee uusille ketjulaisille

Oon ollu vähä huono ketjuilija, käyn vaan luurilla täällä enkä oo aina kirjautuneena ni unohtuu reagoida ja vastailla, mut luen kuulumisia ahkerasti kyllä

Mulla on samaa tunnemylläkkää kyllä, vaikka en hirveästi aktiivisesti murehdi tai stressaa niin se ilo ja onni raskaudesta ailahtelee välillä, siitä tajuan et on joku pelkotila alitajuisesti päällä. Just kun nuo oireet heittelee ja välillä ei oo oikein mitään tuntemuksia.

Muutama päivä ultraan ja toivon et sen jälkeen pystyy riemuitsemaan taas enemmän toisaalta oon ihmisenä sellanen, et pyrin jonkinlaiseen zeniin itseni ja tunteideni kanssa, et ei sellainen rauhallisen tasapainoinenkaan olo haittaa olin ensimmäisen raskauteni supermasentunut niin on ollu ihanaa kuitenkin nyt ekaa kertaa oikeasti riemuita raskaudesta

Onks kukaan muu täällä miettinyt kotona synnyttämistä? Mulla on aikalailla päätös siitä jo tehty, oletuksella et on normaali raskaus. Kalliiksihan se lysti tulee kun tilaan kaks kätilöä paikalle... mut eka synnytys mennyt itellä niin hyvin et luotan jo kroppaani. Ensimmäistä en kylläkään olis uskaltanut kotona synnyttää. Ja mulla sairaalaan alle viiden minuutin matka, se vaikuttaa kans.

 

Tai nii, onko ihmiset ehtiny miettimään synnytystä ylipäätään oon ite joskus vähä asioiden edellä

 

@renkula En itse ikinä uskaltais synnyttää kotona. Hätätilanteessa lapsi on saatava alle 10min ulos, ja jos se hätä iskee (esim. kohturuptuura, napanuoraprolapsi tai ablaatio) niin ei millään ehi niin nopeasti sairaalaan, leikkaussaliin, tiimiä paikalle, leikkausvalmisteluita ja toimenpidettä tehtyä. Etenkin jos äksöni alkaa päivystys aikana niin huh.. Toki tämä vaan henkilökohtainen mielipide (olen kätilö) ja onhan niitä kauniita tarinoita kotisynnytyksistä paljon. Silloin kun kaikki menee hyvin ja "oppikirjamaisesti" niin on varmasti upea kokemus.

 

@hanba joo, ymmärrän kyllä riskit ja pelot, mä ite haluan luottaa siihen et asiat menee kuitenkin hyvin kunhan nyt sinne asti päästään..

 

@renkula Minusta on ihanaa että uskallat jo ajatella synnytystä. Itekin oon ajautunu murehtimaan jo sitä, kun mun äidillä oli kaikissa kolmessa raskaudessa toksemia, ja samoin mun pikkusiskolla oli, nii on vähä sukurasitetta. Vaikka ei se onneksi tarkoita automaattisesti sitä että osuis munkin kohdalle.

 

@hanba Toivotaan et säästyt vaivoilta ja turhalta stressiltä

Viime raskaudessa synnytys oli melkeinpä ainut asia mistä tykkäsin, ku olin niin masentunut sen ajan. Varmaan siksikin jo seuraava synnytys mielessä, ku se oli niin voimaannuttava ja ihana kokemus

 

Mie ootan synnytystä, se on ihan paras, kamalin, jännittävin ja ahdistavin osa tässä prosessissa. Eli NIIN täynnä tunnetta ja hormoneita . Esikoisen synnytys oli kyllä ihan kamala pitkine ponnistusaikoineen mutta siitä selvittiin ja oisin sen samantien voinut tehdä uudestaan. Kotona synnyttäminen on varmaan paljon luonnollisempaa ja sitä kautta henkisesti helpompaa.. En ehkä kuitenkaan itse uskaltaisi. Lähimmälle synnärille tulee 80 km.

 

Tänään tuli aiemmin päivällä vähän rusehtavaa valkovuotoa(?). Ei onneksi paljoa eikä nyt oo enempää tullu. Säikäyttää se silti heti. Olispa vaan jotain viatonta.

 

Hei!

Täällä tänään plussattu ja la noin 24.2.2020. Jos kaikki hyvin menee, olisi tämä meille kolmas lapsi, edelliset 2016 ja 2018. Tää tuli nyt vähän yllättäen, koska mulla kuparikierukka käytössä. Täytyy nyt huomenna soitella neuvolaan ja vähän selvitellä tilannetta Iloisia tästä kuitenkin olemme .

 

Heippa! Täälä oottellaan jos hyvin menee kaikki niin esikoista. Laskettu olisi 20.2.2020 Tämä oli kyllä yllätys ja järkytys koska tuli ehkäisyn läpi Mulla on varmaan kaikki mahdolliset oireet tullu heti plussauksen jälkeen. Jännittää hirveästi tuleva mutta eiköhän se hyvin mene

 

Tänään tuli aiemmin päivällä vähän rusehtavaa valkovuotoa(?). Ei onneksi paljoa eikä nyt oo enempää tullu. Säikäyttää se silti heti. Olispa vaan jotain viatonta.

Täällä sama.. ÄLLÖ VAROITUS.
Ihan sellaista suklaavanukasta..
Inhottavia nää ihme vuodot.

 

Täältä uusi tyyppi mukana keskustelussa! Plussattu 10.6. ja laskettu aika 19.2. Lääkkeillä tuettu raskaus, ja hieman vielä on epäuskoinen olo. Keskiviikkona viikot 7+0 ja varhaisultra. Meillä kotona myös -16 syntynyt tyttö

Tähän saakka kaikki sujunut ok, ei juuri oireita mutta eipä niitä ollut myöskään esikoisesta. Harmaita hiuksia on kuitenkin tuottanut lauantaina sattunut ravintolakäynti - tilasin pihvini kypsänä mutta silti syödessä huomasin pihvin punertavan hieman keskeltä Nyt olen tietty aivan varma toksoplasmasta. Olen kuitenkin yrittänyt rauhoitella itseäni sillä, että kyseessä olivat pakastetut pihvit ja terveyskirjaston sivulla mainittiin tokson tuhoutuvan pakastettaessa. Harmi kun siitäkin löytyi niin ristiriitaista tietoa. Täytynee vielä neuvolassa keskustella asiasta (ja anella testejä). Vai kuulostaako tämä ihan sekopäiseltä murehtimiselta? :’D

 

Tänään tuli aiemmin päivällä vähän rusehtavaa valkovuotoa(?). Ei onneksi paljoa eikä nyt oo enempää tullu. Säikäyttää se silti heti. Olispa vaan jotain viatonta.

Äh ihan sama homma kun mullakin oli. Alkoi rusehtavana valkovuotona ja sitten lisääntyi. Pari päivää oli ehkä n. 1rkl verran ihan ruskeaa vuotoa ja sitten hiljalleen loppui. Tätä kesti to-su. Nyt eilen ei enää mitään tullut. Uskon et viatonta kuitenkin, ruskea vuoto ja vuoto yleensäkin on niin yleisiä. Jos ei muutu kirkkaaksi ja runsaaksi kipujen kanssa niin ei pidä panikoitua. Tsemppiä!!

 

Äh ihan sama homma kun mullakin oli. Alkoi rusehtavana valkovuotona ja sitten lisääntyi. Pari päivää oli ehkä n. 1rkl verran ihan ruskeaa vuotoa ja sitten hiljalleen loppui. Tätä kesti to-su. Nyt eilen ei enää mitään tullut. Uskon et viatonta kuitenkin, ruskea vuoto ja vuoto yleensäkin on niin yleisiä. Jos ei muutu kirkkaaksi ja runsaaksi kipujen kanssa niin ei pidä panikoitua. Tsemppiä!!

Hyvä että sulla loppunut! Täällä jatkui, nyt vaaleanpunaista vuotoa ja vähä enemmän ku eilen. Ei mitään kramppeja vielä, mutta pientä vatsatuntemusta on. Toki sitä ollu alusta asti. Todella piinaavaa.. Varasin sit kuitenkin varhaisultran ens viikolle. Saa nähä päästäänkö edes sinne asti.

 

Täällä sama.. ÄLLÖ VAROITUS.
Ihan sellaista suklaavanukasta..
Inhottavia nää ihme vuodot.

Tsemppiä sinnekin!! Toivottavasti sullakin loppuis se pian. Miksi tämä koko lapsen saaminen on näin hiton piinaavaa?!