No onpas teille ei-vauvautuneille iskeny kauheita kateellisuuspuuskia!!
Kyllähän mä silti ymmärrän, ei tää hääviä oo touhu täälläkään.. Varsinkin lasketun päivän ylittäneille heruu mun sympatiani, se vasta ketuttaakin :hug:
Vauvautuneita oli taas tullut tosi monta, onnittelut teille kaikille!! :flower: :flower:
Oman navan alla ei mittään erikoisia, supistelee satunnaisesti pitkin päiviä, mut loppuu sit ko pääsen makuulle. Tai toistappäi, et yöt supistelee, ja loppuu sit ko nousen.. :/ Joka aamu oon vaan tosi onnellinen, ettei lähdettykään vielä - ihan outo juttu. Viime vuonna olin vaan kiukkunen ja kipee aamusin, mut nyt on jotenkin vaan huojentunut, ettei tarvinnu mennä taaskaan. Ja mullakin joku ihme päähänpinttymä siitä, et lähtö tulee yöllä, vaikka esikoisestakin lähdettiin aamupäivällä. Johtuu varmaan siitä, et yöllä tarkkailee kaikkeist tarkimmin jokasta liikahdusta ja supistusta muutenkin..
Vauveli on ollu tosi vähäliikkeinen jo pari päivää, tosin illalla asettautuu hyvin masuun ko oon itte löytäny hyvän asennon.. Tänään oli päivällä niin kipee selkä ja vatta, et itkin vaan surkeenani, varmaan miehestä tuntu hyvältä taas lähtee iltavuoroon ja jättää mut tänne kipujen ja vauvan kanssa
Vaik tää on tosi raskasta ja vaivalloista tää oleminen ollu jo pidempää, ni mä tasan jaksan vaan sen takii, et tiedän et kyl se vauva sieltä muutaman viikon sisään tulee, ja sit ei ikinä tarvi olla enää raskaana ja saa oman kropan ihan ittelles takas!! Pikkasen voi olla pehmeetä (mulla varmaan katkennu päästä joku piuha ko oon ollu niin turhautunu.. :kieh: ), mut ei tää itkemisestä mikskään muutu.. Toisaaltas venaan edelleen vaan koko ajan enemmän sitä, et pääsen sairaalaan "lomalle" =) Taitaa kyllä mennä vielä tovi, vaik tasan kolmen viikon päästä mulla olis sit JO käynnistyskin (10 pv yli..).
Kyl se siitä, mammat!! Kaikille paljon jaksamisia, ei meistä tääl ykskään ole enää 45. rv:lla!!
Ämpee 38+3