Eipä oo tullu aikoihin kirjoteltua. Nyt kun oon ollu siellä fb-ryhmässä, niin oon jotenki niin sekasin näitten juttujen kanssa. En tiedä, että mitä pitikään kommentoida ja minne
Synnytyskoemuksia Molemmat on menny yliajalle. Täällä synnytys käynnistetään sairaalasta riippuen 10-14 päivää lasketunajan jälkeen. Esikoinen synty 10 päivää yli ja kakkonen 5 päivää. Jospa tämä kolmas syntyikin jo laskettuna... Esikoisesta synnytys kesti 29 tuntia ja eteni hitaasti. Muuten kaikki meni ihan hyvin. Ensimmäiet 24 h mentiin ilman kivunlievitystä, mutta sitten olin jo niin väsynyt että lääkäri suositteli epiduraalia ja samalla laitettiin myös oksitosiini, koska olin muistaakseni 4 cm auki. Sen jälkeen aukeeminen tapahtu nopeesti, mutta vauvan laskeutumista odoteltiin pari tuntia. Minä ja mies saatiin sen aikaa nukkua. Niin ja leipiäkin mulle kävi kätilö tuomassa heti kun vaan epiduraali vaikutti. Mulla meni epiduraalista lähes täysin jalat alta. Toista jalkaa pystyin liikuttamaan vähän, mutta toista en lainkaan. Voitte arvata kuinka hauskaa oli, kun kätilö halusi mun tyhjentävän rakkoni (ettei olisi vauvan tiellä), kun jalat ei toiminut yhtään. Ponnistus vaihe kesti 30 min enkä revennyt yhtään.
Kakkosesta mulla oli varmaan parina iltana jo muutaman tunnin ajan säännöllisiä supistuksia. Sairaalassa yllätyin positiiviesti kun kätilö ilmotti mun olevan 7 cm auki. Olin taas varautunut siihen, että aukeen hitaasti ja tarvitten oksitosiinin. Kipeetä teki, mutta luomuna mentiin enkä taaskaan revennyt yhtään. Ponnistusvaihe oli noin 45 min (olin ihan varma, että en saa yksin sitä lasta ulos ja ihmettelin, että miksi ei lääkäri jo hae imukuppia). Kokonisuudessaan synnytys ei tainnut kestää edes 12 tuntia. Näin jälkeen päin ajateltuna esikon pitkä synnytys oli ehkä vähän oma moka. Mulla ei ollu koko raskaudessa supistuksia ja kun ensimmäiet säännölliset supistuset tuli, en malttanut enää rauhottua nukumaan. Jos olis vaan pysyny rauhallisena ja menny nukumaan, niin ehkä supistuset oliski vielä loppunu ja alkanut taas seuraavana iltana uudestaan. Vaikka eihän sitä tiedä.
Hankinnoista Meillä kun tuo kakkonen on nyt 10 kk, niin aika hyvin kaikki löytyy jo valmiiksi
Tuplarattaita vähän kattellaan ja varmaan manduca hankitaan käytettynä. Jos maltan olla selvittämättä vauan sukupuolen, niin ehkä ostan jonkun tyttöjen vaatekerran kotiintulo vaatteiksi.Poikien vaatteita löytyy kyllä riittävästi.
Mies osallistuu sen minkä tällä hetkellä kerkee. Vielä 1kk ajan rakennellaan taloa ja ens kuun alussa pitäis päästä muuttamaan. Mies on siis aika paljon poissa kotoa, koska talolla riittää vielä muutamia hommia tehtäväksi. Eikä meno varmaan rauhotu sittenkään, koska pitää hankkia niin paljon uusia tavaroita ja riittäähän talollakin vielä pikku juttuja tehtäväksi. Mies hieroo mun jalkoja ja öljyää mahaa sillon kun on siihen sopiva hetki. Tänään mies laitto viestin kysyäkseen, että millon on laskettuaika
Yleensä on siis tosi osalistuva ja välittävä. Nyt vähän poikkeustila.
Työnantajalle kertomisesta En oo vielä kertonut, kun oon kerta vanhempainvapaalla. Varmaan lähiaikoina käyn kertomassa.
Repäisykipuja on ollu vasta ihan pari kertaa, mutta tuttua on kyllä. Aivastaessa mulla tulee niitä helposti.
Kauheen pitkä teksit tuli. En jaksa edes tarkastaa kirjotusvirheitä. Tää näppäimistö on aivan kauhee. Jättää jatkuvasti kirjaimia välistä ja välillä laittaa kaks kun piti tulla yks. Tällä kertaa ainaki k ja l on aiheuttanu paljon ongemia
Tosi ärsyttävää.
efi 14+5