Hei kielioppipoliisit, kuuluko tähän pilkku?!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vastaus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vastaus

Vieras
Eli tohon 'ja':n eteen seuraavassa lauseessa. Muistan että on olemassa sääntö, jonka mukaan ja:n eteen tulee pilkku jos virkkeet eivät ole jatkoa toisilleen. Onko tämä nyt sellainen tapaus vai ei ?


"Hallitsen sekä määrälliset että laadulliset tutkimusmenetelmät, ja tiedän, että osaamiseni olisi .."
 
No lause on kieliopillisesti muutenkin tönkkö, koska siinä on kaksi että-sanaa. Jo ensimmäisen että-sanan eteen tulee pilkku. Ja-sanan eteen ei tule. Mutta en laittaisi kyseistä lause ainakaan työhakemukseen ;)
 
Ei tuo lause mikään ihan tönkkö ole. Toki selvempää ehkä, jos erotat nuo kaksi toisistaan ainakin jossain määrin riippumatonta asiaa kahdeksi eri lauseeksi, mutta jos ensimmäinen sellaisenaan tuntuu liian "töksähtävältä", voi ne yhdistää samaankin lauseeseen.

Ja siis ei pilkkua 'ja'-sanan eteen (subjekti on molemmissa lauseen osissa sama), eikä missään tapauksessa ensimmäisen 'että'-sanan eteen.
 
[QUOTE="Ope";28789530]Ei tuo lause mikään ihan tönkkö ole. Toki selvempää ehkä, jos erotat nuo kaksi toisistaan ainakin jossain määrin riippumatonta asiaa kahdeksi eri lauseeksi, mutta jos ensimmäinen sellaisenaan tuntuu liian "töksähtävältä", voi ne yhdistää samaankin lauseeseen.

Ja siis ei pilkkua 'ja'-sanan eteen (subjekti on molemmissa lauseen osissa sama), eikä missään tapauksessa ensimmäisen 'että'-sanan eteen.[/QUOTE]

Joo se töksähdys siinä mua häiritsikin, entäs tämä: Hallitsen sekä määrälliset että laadulliset tutkimusmenetelmät ja oaamiseni olisi loistava
 
Muistan että on olemassa sääntö, jonka mukaan ja:n eteen tulee pilkku jos virkkeet eivät ole jatkoa toisilleen.
No ei ihan. Sääntö menee niin, että samaan virkkeeseen kuuluvien päälauseiden välille ei tule pilkkua, jos niillä on yhteinen toistamaton lauseenjäsen ja niitä yhdistää jokin rinnastuskonjunktio.

Esimerkissäsi on kaksi päälausetta "Hallitsen sekä määrälliset että laadulliset tutkimusmenetelmät" ja "tiedän". Niitä myös yhdistää rinnastuskonjunktio ja. Jälkimmäinen ehto siis täyttyy.

Mutta onko niillä yhteistä lauseenjäsentä?

Ainakin hoksaamme vaistomaisesti, että sama tyyppihän siinä sekä hallitsee että tietää. Tekijää ilmaiseva subjekti minä on kuitenkin jätetty kirjoittamatta näkyviin, mikä onkin tyylin kannalta ihan fiksua. "[Minä] hallitsen ..., ja [minä] tiedän" kuulostaa jankkaavalta.

Suomen kieli on kuitenkin huipputaloudellinen, koska siinä tekijän voi ilmaista myös pelkällä verbin taivutusmuodolla: [minä] hallitsen, [sinä] hallitset, [hän] hallitsee ja niin edelleen. Tästä syystä lauseet, joiden verbit ovat taivutettu samassa persoonassa, pilkutetaan, niin kuin niillä olisi yhteinen toistamaton subjekti.

Tässä siis monimutkainen vastaus siihen, miksi tuohon kysymääsi kohtaan ei tosiaan tule pilkkua. Tällainen tapaus on suomen kielen hankalimpia pilkutustilanteita, joten ei ole ihme, että kysyit neuvoa.
 
Tähän jälkimmäiseen versiooso kuitenkin taas tulee ja-sanan eteen pilkku, koska pääälauseilla on eri subjektit.

Eli yksinkertaistetusti sääntö menee näin:
Minä luen lehteä, ja Petteri syö jäätelöä. (Pilkku, koska eri subjektit.)
Minä luen lehteä ja syön jäätelöä. (Ei pilkkua, koska sama subjekti.)
Tosin yhteinen lauseenjäsen voi ollaa muukin kuin subjekti, esimerkiksi ajan tai paikan ilmaiseva sana:
Aamulla minä luin lehteä ja Petteri söi jäätelöä. (Ei pilkkua, koska aamulla on yhteinen osa.)

Tsemppiä työhakemuksen tekoon!
 

Yhteistyössä