Hassuja juttuja, kuulee tuon 2-vuotiaan suusta. =o)

:LOL: ihana!!
meidänkin 2 veeltä tulee vaikka minkälaista juttua.
tänään sanoi mulle
"joonan pitää päästä kauppaan(isi oli menossa juts) pitää mennä sanomaan isille että joonan pitää mennä kauppaan (isi tuli sisälle) isi,joonan pitää mennä kauppaan,joona on vielä ihan pieni (laitto itse hattua itselleen :D

pääs kauppaan :D

illalla se kyllä väitti olevansa jo niin iso että menee aamulla kouluun :D
 
iltis
:D Meiän 2v. ei ole vielä keksinyt paljon ihan omiaan, mutta usein peräkkäisissä lauseissa höpöttää eri tapahtumista. Ajatuksen juoksu on nopea :) Esim. kesken puuron syönnin alkaa puhua että Täti laitto omenan pois. Mieti siinä sitten laittoko täti omenan eilen kerhossa, tänään telkkarissa vai viime syksynä mummolassa. :whistle:
 
2-vuotias voi olla haarukassa 2v-2v11kk. Joten se noista ihmettelyistä puheesta =)

Mutta kyllä mullakin esikoinen veteli lauseita jo 1,5 -vuotiaana. Kolmen sanan vaan, mutta kuitenkin =) Ja sanottakoon, että on nyt täysi-ikäisenä kirjailijan alku...
 
Puin tänään mekon päälle, semmosen koti mekon, hippityylisen ja tyttö katso mua ja huokas: Äiti näyttää ihan lumikilta.

Kaikkee juttua tuolta tulee, tosin täyttää jo kohta 3, mutta alko puhuun 9 kk sanoja ja 1 vuotispäivänä tuli jo lauseita pari.

Hyvin tuo puhuu =) . Veljeni osasi kaksi vuotiaana automerkit ulkoa.

Toinen oli kun tyttö katseli maitopurkin kyljessä olevaa pitkähiuksisen naisen kuvaa ja sanoi: Tossa on äiti. Äiti on niin kaunis :LOL:

Ja sitten kun tytön hiuksia piti harjata ja ei antanu, sanoi vaan että: leikataan pois ja minä siihen että ei kyllä leikata ja tyttö tokas: kyllä mummu leikkaa.

 
Meilläki tyttö 2v2kk kertoo mahtavia juttuja ja paljon mielikuvitusta löytyy..Tänään illalla se pyys multa et:äiti kulta raka,annatko pillimehun?Ja annoin kun noin nätisti pyysi =) :heart:

Ja nyt se muumista kai kopsas,kun hokenu et hip,hip,syökö pikkumyy.Ja muutenki kopio kaiken kuulemansa ja sit saa nauraa ku neiti tokasee et himmeen hienoo :D
 
Kyllä vain puhuu ja meidän pojalla on järkyttävän kova mielikuvitus (äitiinsä ikävä kyllä tullut :ashamed:). Yks päivä laitoin puuroa ja puhuin laittavani siihen voisilmän. Poika ei alkanut syömään millään ja yhtäkkiä sanoi:"Äiti, silmä kattoo". Ei auttanut kuin yrittää selittää että se oli vain sellainen sanonta :D. Pottaan tuli kerran sammakko ja isän tyhjentäessä tuotosta, pojan mukaan sammakko lähti uimaan :D.

Meillä puhuu taukoamatta ja paljon. Siis jopa rasittavan paljon =). Siihen vielä päälle kaikki kyselyt: "Mikä äiti tuo on?", "Mitä äiti tuo tekee?", "Mitä äiti teet?", "Mikä äiti tuo ääni on?".
 
Meillä tuo lähes kolmivuotias (2v9kk) höpöttää myös jatkuvasti omia tarinoitaan. Niitä sitten saa ihmetellä että mistä se niitä keksii.

Eräs aamu herätti isin ja meni viereen makamaan. Kuiskasi korvaan: "saanko isi yhden margariinin" (ei osaa sanoa mandariinia :D )Isi kun ei vastannu mitään, tyttö huokasi oikein syvään ja sanoi vähän kuuluvammalla äänellä "Noh... Anna nyt edes siemeniä"

:D
 
Niin ja se on hauskaa kun osataan värit..."Anna äiti tuo punainen kynä", osoittaen sinistä kynää. Eli minä sanonkin, että meilläpä osataan värit, mutta ei tiedetä mikä se punainen on tai sininen jne. Sama noissa numeroissa joita lallatellaan... :D
 
Mun kummityttö kysyi noin 3-vuotiaana äidiltään, kun he kävelivät hautausmaan ohi seuraavasti:

"Äiti hei, miksi haudoilla on kivet? Onko ne siksi, ettei ne ihmiset pääse sieltä pois?"

:LOL: :kieh: :LOL: :kieh:

Itse olen kuulemma lapsena sanonut melkein samoin, kun siskoni oli kysynyt mummultani, että miksi hautausmaan ympärillä on aita. Olin vastannut siihen, että siksi tietysti, ettei ne ihmiset pääse sieltä pois..

Lapsen logiikkaa. :LOL:
 

Yhteistyössä