Harkinta aika

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja HAnnASk
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

HAnnASk

Vieras
Harkinta aika on tarkoitettu että parit voivat päästä asioissaan sopuun.
Aina, kannattaa katsoa mihin toinen on valmis avioliittonsa/perheensä eteen. Turhia eroja on jo liian paljon.
Jos nainen tai mies on ruvennut dominoimaan suhteessa
niin siitäkin pääsee sopimalla.
Antakaa toisillenne tilaisuus.
Se, joka on tehnyt vääryyttä on ilmeisesti jätetty osapuoli.
Jos on katuvainen ja tekee kaikkensa korjatakseen virheensä
suotakoon hänen näyttää se harkinta ajalla.
Pitää vaan antaa se tilaisuus.
 
On hyvä että on 6kk harkinta-aika
otin omani takas luoksemme
vaikka olin pyhää raivoa täynnä alussa
saimme puhuttua suhdeasioistamme ensimmäistä kertaa vuosiin.
Tää on se vaihe milloin pitää pystyä puhumaan ja tunnistamaan ongelmat
älkää hyvät ihmiset erotko 7vuoden tai 14-16 vuoden kriisien takia
vaan selvittäkää ongelmanne ja eläkää onnellisina yhdessä
 
miks Sannalla meni santaa p*mppaan ihan normaalissa asiassa?

Siksi että Sannaa on heitelty pitkin seiniä, on uhattu pesäpallomailalla, leipäveitsellä ja muuta mukavaa. Ensimmäisen kerran pettämiset ja paskat annoinkin anteeksi ja ei haettu avioeroa loppuun, palasimme yhteen 2 vuoden erillään asumisen jälkeen ja yritimme 2 vuotta ennen kuin helvetti alkoi. "Lasten takia"... Vittujoo!!! Että jos olisin fiksuna hakenut avioeron loppuun HETI kun se 6 kk harkinta-aika loppui ekan kerran ja alkanut katsella uutta suuntaa elämälleni, olisin itse sekä lapseni huomattavan vähemmän petettyjä, henkisesti pahoinpideltyjä ja itse myös siis fyysisesti. Nyt lapset on ihan fucked up kun isi ja äiti on eronneet, palanneet yhteen ja eronneet taas ja en voi sanoa, että ihan vähillä henkisillä traumoilla olen itsekään selvinnyt.

Aina EI KANNATA ANTAA ANTEEKSI ja yrittää uudelleen. Mä oon sitä mieltä, että siinä vaiheessa kun sitä eroa HAKEE, on suurin osa ihmisiä jo harkintansa harkinnut ja yrittämisensä yrittänyt.
 
Siksi että Sannaa on heitelty pitkin seiniä, on uhattu pesäpallomailalla, leipäveitsellä ja muuta mukavaa. Ensimmäisen kerran pettämiset ja paskat annoinkin anteeksi ja ei haettu avioeroa loppuun, palasimme yhteen 2 vuoden erillään asumisen jälkeen ja yritimme 2 vuotta ennen kuin helvetti alkoi. "Lasten takia"... Vittujoo!!! Että jos olisin fiksuna hakenut avioeron loppuun HETI kun se 6 kk harkinta-aika loppui ekan kerran ja alkanut katsella uutta suuntaa elämälleni, olisin itse sekä lapseni huomattavan vähemmän petettyjä, henkisesti pahoinpideltyjä ja itse myös siis fyysisesti. Nyt lapset on ihan fucked up kun isi ja äiti on eronneet, palanneet yhteen ja eronneet taas ja en voi sanoa, että ihan vähillä henkisillä traumoilla olen itsekään selvinnyt.

Aina EI KANNATA ANTAA ANTEEKSI ja yrittää uudelleen. Mä oon sitä mieltä, että siinä vaiheessa kun sitä eroa HAKEE, on suurin osa ihmisiä jo harkintansa harkinnut ja yrittämisensä yrittänyt.

sori, en tiennyt

vedän takaisin tyhmän kysymykseni
 
Toisaalta harkinta-aika on myös aikaa opetella elämään ilman sitä toista osapuolta. Itse olin eropäätöksestäni täysin varma. Meillä harkinta-aika oli pidempi kuin tuo 6 kk, melkein vuosi. Mies olisi vielä halunnut yrittää, itse taas halusin eron, mutta halusin antaa miehelle mahdollisuuden muuttua. No hän muuttui, mutta huomasin, että minun tunteita se ei enää palauttanut takaisin ja minun oli helpompi elää ja hengittää ilman häntä.
 

Yhteistyössä