Suomi kuuluu suuhygienian osalta samaan kastiin entisten itäblokin maiden ja Maltan kanssa, kertoo Suomen osalta WHO:n terveystutkimuksen tiedonkeruusen osallistunut terveyskasvatuksen professori Lasse Kangas Jyväskylän yliopistosta.
-Huonon suuhygienian syyt ovat kulttuurillisia, tämä asia ei ole muttunut, vaikka elintaso on noussut Suomessa. Uhkaava lasten suuhygienian heikentyminen ei ainakaan helpota asian korjaamista tulevaisuudessa.
Kankaan mielestä myös kouluterveydenhuollon ja hammastarkastusten alasajo heikentävät hammasterveyttä.
Vaikka lapset harjaavat hampaitaan laiskasti se ei vielä näy suoraan hammasterveydessä. Suomessa on hyvä suun terveydenhuolto, jolla pystytään korjaamaan vaurioita jälkikäteen. Kaikissa tapauksissa tämäkään ei ole enää mahdollista.
- Hampaattomuus on myöhemmässä aikuisuudessa suomalaisilla jo yleisempää, kuin muilla eurooppalaisilla. Tämänhetkinen hampaattomuus ei kuitenkaan johdu tuoreista hoidon muutoksista, vaan kymmeniä vuosia sitten tapahtuneista asioista. Aikaa myöten nähdään, kuinka tuoreemmat muutokset vaikuttavat hammasterveyteen, Matti Pöyry sanoo.
Fluoraus taas kunniaan
WHO:n uusi, vertaileva terveystutkimus valmistuu keväällä, johtopäätökset syksyyn mennessä. Hammashuollon kotimaiset tilastot saadaan sitä ennen. Odotettavissa on vähintään huonoa suuhygieniaa ja tulehduksia.
- Ientulehdus riemastuu harjaamattomuudesta. Se on alku monille suun ja hampaiden sairauksille. Hammasluuston eroista johtuen reikiä ei välttämättä tule kaikille, mikäli sokerin käyttöä vältetään.
Hammaslääkäriliitossa ei nähdä hampaiden harjausta ja ksylitolin käyttöä toistensa vaihtoehtoina saati vastakohtina.
- Molemmista on hyötyä. Ksylitolin edut ovat kiistattomat, sen käyttö päiväkodeissa ja kodeissa on erittäin suotavaa.
Streptokokki mutans -bakteeri on ehdottomasti haitallisin reikiintymisen kannalta. - Ksylitolin mainio ominaisuus on, että se puree juuri tähän tulehdusbakteeriin.
Mutta jos ksylitoli ja fluori laitetaan vastakkain, hammaslääkäri valitisisi fluorin.
- Harjaus kahdesti päivässä fluorihammastahnalla takaa riittävän perushoidon.
Käytännössä paras tulos saavutetaan, kun käytetään sekä hampaiden harjausta, että fluoria ja ksylitolia suuhygienian hoitoon.
Lahden kaupungin ylihammaslääkäri Markku Mikkonen pitää edelleen realistisena tavoitetta, jossa lapsi totutetaan hyvään ravintoon ja henkilökohtaiseen hammashygieniaan toiseen ikävuoteen mennessä.
- Jos edelleen neljään ikävuoteen asti onnistutaan pitämään karies loitolla, on erittäin todennäköistä ettei se koskaan saa otetta henkilön hampaista.
Esa Arvekari
Yritän välttää kaikin keinoin että lapsella säilyisivät hampaat ehjinä pitkään, on se hammaslääkärissä käyminen sen verran vastenmielistä aikuisellekin. Itse pesen 1-vuotiaan hampaat joka päivä vaikka vähän väkisin, sillä onhan ne puhtaaksi saatava! Kokeilkaa vaikka itse olla muutama päivä pesemättä omia hampaita!