Haluan päättää päiväni, mietin vaan miten sen teen

  • Viestiketjun aloittaja ei valoa tunnelin päässä
  • Ensimmäinen viesti
esim.
Mites tuo seurakunta ja diakonissa ? Sitä on täällä ehdotettu jo moneen kertaan.

Tai soitat esim. lähimpään sairaalaan tai hätäkeskukseen ? Hyvä ihminen ja sanot että sulla on OIKEASTI HÄTÄ. HÄTÄTILANNE.
Itse soitin hätäkeskukseen, kun ystäväni uhkaili itsemurhalla, sieltä tuli ambulanssi kymmenessä minuutissa paikalle. Se on sitten se ja sama onko se sairaala kymmenen tai sadan kilometrin päässä. Apua on saatavilla kun itse sitä hakee. Tai soitto vaikka naapurikuntaan päivystävälle lääkärille, sairaalaan tai psykiatrille. Me täällä emme voi puolestasi soittaa, vaikka mieli kyllä kohta jo tekisi.
 
ei valoa tunnelin päässä
Ehkä mä en enää edes halua apua. Haluan vaan pois. Oon yrittäny miehen kanssa puhua, mutta ei siitä tule mitään. Hänessä ei ole mitään vikaa. Ja mussa ei muuta olekaan kun vikaa. Täällä nuo seurakunnan avutkin tulee sossun kautta ja tuskin mä niirä kriteereitä täytän ku kuitenki oon vielä töissä ja mieskin on. Sehän ei heille kuulu, että mies ei halua/aio mua auttaa. Henkisellä puolella apu löytyy sen jälkeen, kun oon tehny ratkaisuni. Mikäli sillä on sit enää merkitystä
 
esim.
en oikein tiedä mitä sanoisin. Olen ollut muutamia kertoja tilanteessa, jossa olen miettinyt, että haluan vain pois, tuntunut että kaikki voimavarat on loppu ja tämä on se suo mistä ei enää ylös pääse. Kuitenkin olen noussut ja tuntenut itseni taas entistä vahvemmaksi. Toivoisin sinulle samaa. Ja jotenkin voin aavistella, miltä sinusta tuntuu, johtuen omista kokemuksista. Kaikkein synkimmälläkin hetkellä pitäisi muistaa, että tunnelin päässä on valoa. Aina. Niin minä itseäni aina muistuttelen.
 
ei valoa tunnelin päässä
En mä uhmaa. Mä olen ooikeestaan aika rauhallinen, ainakin nyt kun on selvää, mitä teen. Kirjoitin tänne saadakseni apua. En uhmatakseni vieraille ihmisille. Mutta kai se oli jotenkin väärin sekin. Anteeksi.
 
Echo harmana
Kritisoikoon mua nyt joku siitä että tuputan uskontoa ahdingossa olevalle, mutta nyt meinaan sen tehdä.

Ap, älä tee itsellesi mitään pahaa. Vaikka pitäisit itseäsi turhana niin Jeesukselle olet hyvin rakas ja tärkeä. Hän näkee ahdinkosi ja haluaa auttaa sinua. Rukoilen puolestasi.

Ja maallisesti ajateltuna 13 000€ ei edes ole kamala summa. Joillakin on 200 000 €:n talolainat niskassa, sitten voi tulla sairaus tai työttömyys...
 
"vieras"
Apua saa kun vaatii, jos alistuu ja vaan myöntelee niin ei saa mitään. Olen itse kokenut ja siksi tiedän mistä puhun. Ja seurakunnan diakoniatoimiston avustukset EI liity sossuun! Kannattaa sanoa tuo asia siellä jos väittävät muuta.

Asiat järjestyvät pikkuhiljaa ihan varmasti. Voimia, lähde hakemaan apua. Elämällä on sinulle vielä paljon hyvää annettavaa, usko pois. Vaikka ei nyt siltä tunnukaan. :hug:
 
itkettää
mä en halua, että saan lukea sinun ilmoituksesi jostakin!
Usko "huomiseen" vielä hetki...se onni on lähempänä kuin uskotkaan.
nyt et näe edes sitä valoa, mutta kun kuljet harmaan läpi, niin pian se jo pilkistää!
 
ystävä
Voi kun tietäis missä sinä asut! Tulisin vaikka sadankilometrin päähän heti! :'( Anna meidän halukkaitten auttaa sinua edes jotenkin! Kerro suuntaa edes missä olet! Joku meistä varmasti tulee avuksi :) Olen ollut samassa tilanteessa itsekkin vaikkakin velkaa oli ja on satojatuhansia! Minun mummoni pelasti minut laittamalla minut pakkolomalle kotiinsa jakäski puhua, itkeä, nauraa.... Voi kun sen voisin nyt saman sinulle tehdä!
 
ihanaa!
tiedätkö pelastit juuri elämäsi että monen monen ihmisen päivän!
Olen kiitollinen, että varasit ajan.
kerro sinne sitten suoraan, että ajattelet itsaria yms.jotta ne ymmärtää sun kiireellisyyden.
itse en ymmärtänyt ollessani niin syvällä mustassa ajassa.
vasta ilon tunteiden pilkahtaessa kävi mielessä ajat jolloin olin alempana kuin koskaan.
mutta muutos elämääni on ollut suuri terapian kautta.
itsearvostus ja haitallisten asioiden poisto elämästäni.
en olisi silloin ikinä uskonut päätyväni tähän pisteeseen.
terapia on vielä kuitenkin kesken, mutta tiedän jo kuka olen.enkä kanna syyllisyyttä turhaan.
Iso halaus sinulle!
 
No, olen viikoittain tekemisissä itsemurhan tehneiden omaisten ja läheisten kanssa, ja tosiasia on, että jos olet päättänyt, kukaan ei sinua voi estää. Joko löydät voimavarasi jatkaa eteenpäin tai sitten et. Lopullista turvaverkkoa ei tarjoa kukaan. Itsemurha on kuitenkin lopullinen ja pysyvä ratkaisu, ja velathan eivät sillä katoa.

Teet siis niin tai näin, kaikella on seurauksensa. Olen kuitenkin kuvaamasi tilanteen perusteella taipuvainen ajattelemaan, että jos olet asiasi kussut, myös selvität ne etkä pakene niitä. Velkojen jättäminen miehesi harteille on tässä tilanteessa itsekäs teko, kuten tietysti itsemurha aina. Mieleltään sairastuneen, vastuuta pakoilevan ja itsekkään ihmisen teko. Vastuun kantaa aina joku, ja en ymmärrä millä perusteella olet oikeutettu ajattelemaan, että sinun ei sitä tarvitse tehdä?

Meillä on jokaisella ne omat ristimme. En haluaisi sinun housuihisi ei niinkään velkojen vaan psyykkisen tilanteesi takia. Velat ovat vain rahaa, ja tiedätkin takuulla, mitä vaihtoehtoja sinulla on asian ratkaisemiseksi. Toinen asia on sitten ihan kokonaan se, että jos olet jo tuolla tasolla flirttailemassa itsemurha-ajatuksen kanssa, et ehkä enää haluakaan selvitä veloistasi. Joten erota ne kaksi asiaa toisistaan. Muista, että itsemurhan hautominen kertoo psyykkisistä ongelmista, älä sotke velkoja siihen. En tunne juuri yhtäkään velatonta kotitaloutta, eli saman asian kanssa tässä maassa moni painii. Ei asioita noin hoideta, kuten itsekin tiedät.
 
Viimeksi muokattu:
aivan
No, olen viikoittain teiekmisissä itsemurhan tehneiden omaisten ja läheisten kanssa, ja tosiasia on, että jos olet päättänyt, kukaan ei sinua voi estää. Joko löydät voimavarasi jatkaa eteenpäin tai sitten et. Lopullista turvaverkkoa ei tarjoa kukaan. Itsemurha on kuitenkin lopullinen ja pysyvä ratkaisu, ja velathan eivät sillä katoa.

Teet siis niin tai näin, kaikella on seurauksensa. Olen kuitenkin kuvaamasi tilanteen perusteella taipuvainen ajattelemaan, että jos olet asiasi kussut, myös selvität ne etkä pakene niitä. Velkojen jättäminen miehesi harteille on tässä tilanteessa itsekäs teko, kuten tietysti itsemurha aina. Mieleltään sairastuneen, vastuuta pakoilevan ja itsekkään ihmisen teko. Vastuun kantaa aina joku, ja en ymmärrä millä perusteella olet oikeutettu ajattelemaan, että sinun ei sitä tarvitse tehdä?

Meillä on jokaisella ne omat ristimme. En haluaisi sinun housuihisi ei niinkään velkojen vaan psyykkisen tilanteesi takia. Velat ovat vain rahaa, ja tiedätkin takuulla, mitä vaihtoehtoja sinulla on asian ratkaisemiseksi. Toinen asia on sitten ihan kokonaan se, että jos olet jo tuolla tasolla flirttailemassa itsemurha-ajatuksen kanssa, et ehkä enää haluakaan selvitä veloistasi. Joten erota ne kaksi asiaa toisistaan. Muista, että itsemurhan hautominen kertoo psyykkisistä ongelmista, älä sotke velkoja siihen. En tunne juuri yhtäkään velatonta kotitaloutta, eli saman asian kanssa tässä maassa moni painii. Ei asioita noin hoideta, kuten itsekin tiedät.
Juuri näin täsmälleen. Ap:n huoli ja ongelma ei ole velat, vaan hän tarvitsee nyt psyykkistä apua ja tukea pian. Ne ovat kaksi eri asiaa. Onneksi hän varasi ajan lääkärille ja alkaa saamaan ammattiapua.
 
hätäkello
Alkuperäinen kirjoittaja ei valoa tunnelin päässä;29002646:
Velkaa on tehty normaalielämän kuluihin, sähkölaskuun, päivähoitomaksuihin, auton ( joka välttämätön työn takia) korjaamiseen. Ne onkin ihan turhia menoja?
Päivähoitomaksuihin? Sinulla on lapsi(a) ja meinaat ottaa itseltäsi hengen 13 tonnin velkojen vuoksi?!

Ei, ei, ei, ei. Lapsellesi/lapsillesi et sitä tee. Suomessa kukaan, joka oikeasti haluaa saada asiansa kuntoon, ei jää ilman apua.
 
hätäkello
Alkuperäinen kirjoittaja ei valoa tunnelin päässä;29008828:
Nyt on aika lääkäriin varattu. Ja yks paska ihmiselämä säästymässä. Toivottavasti ootte tyytyväisiä, te joille tämä murhetta aiheutti : /
Hienoa. Älä sitten lääkärissä vähättele tai kaunistele tuntemuksiasi. Upeaa että haet apua. Toivon sinulle kaikkea hyvää.
 

Yhteistyössä