V
vierailija
Vieras
Politiikka|HS-haastattelu
Edessä on paljon konkursseja, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä, eikä valtiolla ole nopeita keinoja auttaa
Ministeri Lintilä epäilee, etteivät kaikki ministeritkään oikein tajua, millaisissa ongelmissa vientiteollisuus on.
Suomen pitäisi keventää linjaansa lähemmäksi Euroopan yleisesti käytettyjä matkustuskriteerejä, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk). Se on hänestä välttämätöntä monen yrityksen toiminnalle.
Teemu Luukka HS
Julkaistu: 2:00, Päivitetty 7:50
ELINKEINOMINISTERI Mika Lintilä (kesk) on enemmän kuin huolissaan.
Takana on surullisten yt-uutisten viikko.
Finnairissa, Viking Linessä, UPM:ssä, SSAB:ssa, Metso-Outotecissä ja Swissport Finlandissa odottaa yhteensä noin 3 300 ihmistä potkuja, lomautusta tai osa-aikaistamista.
”Näitä kuullaan syksyn aikana vielä useita. Se on aivan selvää, että monta itkua vielä itketään tänä syksynä”, Lintilä sanoo.
”Irtisanomiset tulevat olemaan käytännössä sellaisia, joita ei voi enää pysäyttää. Semmoinen ajatus, että valtio pelastaisi jokaisen yrityksen, ei ole valitettavasti realistinen.”
VIELÄ keväällä irtisanomisia jarruttivat Suomen joustava lomautusjärjestelmä, valtion tukimuodot ja erilaiset maksuhelpotukset.
Suomi selvisi koronaviruksen aiheuttaman pandemian alkukuukausista paremmin kuin oikeastaan yksikään muu Euroopan valtio.
Bruttokansantuote supistui vähiten Euroopassa. Tartuntoja on ollut vähemmän kuin juuri missään muussa Euroopan maassa.
Suomen tilanne ei kuitenkaan paljon vientiyrityksiä helpota, jos kaikkialla investoinnit ovat jäässä eivätkä yritykset osta suomalaisten yritysten tuotteita.
Tilanne vaikuttaa kaikkiin suomalaisiin, sillä Suomen bruttokansantuotteesta 40 prosenttia tulee viennistä.
LINTILÄ sanoo, että valtiolla on hyvin vähän nopeita keinoja, joilla vientiyrityksiä voi auttaa.
Monenmoista miljardien eurojen vientihankkeiden rahoitusapua toki löytyy, mutta raha ei auta, jos yritysten tuotteet eivät mene koronaviruksen takia kaupaksi.
”Esimerkiksi teknologiateollisuuden tilauskirjat ovat aika lailla tyhjentyneet.”
Lintilä sanoo ymmärtävänsä, että yritykset eivät välttämättä halua lainaa tässä koronatilanteessa.
Sitä paitsi Suomen kilpailukyky on heikentymässä, kun täällä palkat eivät jousta kriiseissä samalla tavalla kuin esimerkiksi Saksassa. Tämän lisäksi Suomessa irtisanominen on yrityksille halvempaa kuin vaikkapa Saksassa.
LINTILÄ sanoo, ettei uusia rahoituspaketteja ole valmisteilla, kun entisiäkään ei ole haettu sitä määrää, mitä on tarjolla.
Valtio nosti esimerkiksi keväällä Finnveran takuuvaltuudet kymmeneen miljardiin euroon. Vasta miljardi on käytetty, Lintilä sanoo.
Hallitus varasi yritysten kustannustukea haettavaksi elokuun loppuun mennessä 250 miljoonaa euroa, mutta siitä on haettu vain noin sata miljoonaa euroa, ministeri sanoo.
Lintilä sanoo, että kustannustuesta tehdään analyysi ja käydään läpi kriteeristöä. Jos kriteeristöä muutetaan, tarvitaan muutoksia lakiin. Muuten tukimuotoa voi jatkaa asetuksella, jos tarvetta tulee.
Lintilä sanoo tavanneensa viime viikolla keskeisten pankkien toimitusjohtajia. ”He sanoivat, ettei rahalla ole kysyntää.”
”Ymmärrän hemmetin hyvin, etteivät firmat ota lainaa, jos ne eivät näe vastarantaa. Ne ajavat mieluummin toimintojaan alas ja nostavat ne taas ylös sitten, kun vastaranta on jälleen näkyvissä.”
Ensimmäinen on pienet ja keskikokoiset yritykset, joita pelastettiin keväällä erilaisilla toimilla.
”Ne ovat hakeneet maksulykkäyksiä lainoihinsa, maksuihinsa, veroihinsa ja vuokriinsa kolmeksi tai kuudeksi kuukaudeksi. Nyt nämä pamahtavat maksuun, eivätkä näiden yritysten rahavarat ole kesän aikana parantuneet. Tulemme näkemään paljon konkursseja.”
Lintilän mielestä harvat uskaltavat jatkaa lykkäyksiä, koska se vain lisää tulevaa velkaa.
TOINEN Lintilää huolestuttava ryhmä ovat isot yritykset.
”Meillä on jäänyt päälle vähän sellainen ajatus, että pitää vain etsiä uusia innovaatioita ja toimia. Kyllä meidän pitää pitää huoli myös meidän perinteisestä savupiipputeollisuudesta. Se on ollut Suomen talouden kivijalka, ja niin se on jatkossakin.”
Lintilä sanoo, että teollisuuden puolesta pitää tehdä lyhyen ja pitkän aikavälin selviytymisstrategia.
Lintilän mukaan osa toimista pitää päättää jo syyskuun budjettiriihessä, kuten päätökset Euroopan alhaisimman energiaveron takaavasta verouudistuksesta ja päästökauppajärjestelmästä.
HALLITUKSEN TOIMIA helpottaa EU:n elvytysrahasto ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto.
”Meillä on yli kolme miljardia euroa rahaa tulossa EU:sta. Se pitää käyttää niin hyvin kuin mahdollista nimenomaan meidän teollisuuden ja viennin kasvattamiseksi ja tukemiseksi.”
Rahoista tulee varmasti kiistaa, sillä kaikki puolueet himoitsevat rahoja hiukan eri tavoin.
Lintilä haluaisi, että yritykset voisivat hakea EU-rahaa muun muassa uusinvestointeihin ja uusiin tuotantosuuntiin.
LINTILÄ sanoo, että pitkän linjan strategia pitää olla valmis vuoden kuluttua, kun hallitus neuvottelee seuraavan vuoden valtion budjetista. ”Silloin olisi valmiina isompi kuva siitä, miten vientiä ja teollisuutta tuetaan.”
Hän ei tarkemmin lähde vielä arvioimaan, mitä kaikkea teollisuuspaketti sisältäisi.
”Tutkimus- ja kehitysrahoituksen nostaminen pitää olla paketissa. Siellä pitää olla ne elementit, jotka vastaava teollisuuden muutokseen. Ennen kaikkea kaikkien pitäisi pakettiin sitoutua.”
Lintilä epäilee, etteivät kaikki ministeritkään oikein tajua, millaisissa ongelmissa yritykset ja vientiteollisuus ovat.
”Kaikkien osapuolten pitäisi viimeistään nyt käsittää, ettei tämä aika ole pikku- ja mielikuvapolitikoinnin aikaa. Nyt pitää keskittyä yhteistyöhön. Se koskee niin hallituksen viittä puoluetta, työnantajia kuin palkansaajiakin.”
TYÖNANTAJIEN ja palkansaajien edustajat ovat työryhmissä jo vuoden etsineet työllistämiskeinoja. Juuri mitään muuta ei ole syntynyt kuin toisten syyttelyä.
”Tällainen liiallinen oman edun valvonta ei sovi tähän tilanteeseen. Nyt pitäisi ajaa työllisyyttä ja Suomen etuja. On aivan hyödytöntä tämä toisten syyttely ja tappeleminen.”
Lintilä sanoo, että syyskuun budjettiriihessä työllisyyspäätösten ohella vähintään yhtä tärkeää on paluu takaisin budjetin kehyksiin eli siihen, kuinka paljon hallitus kautensa alussa päätti lisätä menoja.
”Ensi vuosi on velalla elvyttävä, mutta budjettiriihessä pitää kaikkien puolueiden sitoutua siihen, että vuonna 2023 valtion budjetti palaa takaisin raamiin.”
Tiedottamisessa on parantamista, ministeri Lintilä myöntää.
Hän ei ole vieläkään rauhoittunut. Koko loppu elokuu ilmoille on tullut erilaista yritysten elämää sekoittavaa viestintää.
Suomen pitäisi keventää linjaansa lähemmäksi Euroopan yleisesti käytettyjä matkustuskriteerejä, Lintilä sanoo.
”Olin Maarianhaminassa sen jälkeen, kun ministeri oli ilmoittanut pakkokaranteeneista. Vieressäni istunut Viking Linen toimitusjohtaja sanoi, että tiedotustilaisuus lopetti heidän myyntinsä kuin seinään.”
Maanantaina Lintilä oli Kuopiossa, jossa isäntäyritykseltä lähti oitis 120 hengen varaus, kun viranomaiset lähettivät sekavia tietoja uusista yleisötapahtumia koskevista ohjeista.
”Tiedottamisessa on valtavasti parantamista. Pitäisi tajuta, kuinka äärettömän herkkä yritysten tilanne on.”
LINTILÄ SANOO, että Suomeen ja Suomesta matkustaa jatkuvasti valtava määriä vaikkapa ydinvoimaloiden, konepajojen ja tehtaiden tarvitsemia konespesialisteja, joiden osaamista ei voi korvata.
”Jos he kuulevat joutuvansa kahden viikon karanteeniin, he lähtevät muualle”, Lintilä sanoo.
”Me emme voi sulkea maata. Jos suljetaan, me työnnämme Suomen talouden mustaan aukkoon. Meillä pitäisi mieltää kaksi eri matkustustapaa, työ- ja huvimatkustaminen. Yritykset ovat tottuneet matkustamineen, kyllä ne hoitavat sen niin kuin pitää. Se pitäisi sanoa laajemmin.
Edessä on paljon konkursseja, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä, eikä valtiolla ole nopeita keinoja auttaa
Ministeri Lintilä epäilee, etteivät kaikki ministeritkään oikein tajua, millaisissa ongelmissa vientiteollisuus on.
Suomen pitäisi keventää linjaansa lähemmäksi Euroopan yleisesti käytettyjä matkustuskriteerejä, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk). Se on hänestä välttämätöntä monen yrityksen toiminnalle.
Teemu Luukka HS
Julkaistu: 2:00, Päivitetty 7:50
ELINKEINOMINISTERI Mika Lintilä (kesk) on enemmän kuin huolissaan.
Takana on surullisten yt-uutisten viikko.
Finnairissa, Viking Linessä, UPM:ssä, SSAB:ssa, Metso-Outotecissä ja Swissport Finlandissa odottaa yhteensä noin 3 300 ihmistä potkuja, lomautusta tai osa-aikaistamista.
”Näitä kuullaan syksyn aikana vielä useita. Se on aivan selvää, että monta itkua vielä itketään tänä syksynä”, Lintilä sanoo.
”Irtisanomiset tulevat olemaan käytännössä sellaisia, joita ei voi enää pysäyttää. Semmoinen ajatus, että valtio pelastaisi jokaisen yrityksen, ei ole valitettavasti realistinen.”
VIELÄ keväällä irtisanomisia jarruttivat Suomen joustava lomautusjärjestelmä, valtion tukimuodot ja erilaiset maksuhelpotukset.
Suomi selvisi koronaviruksen aiheuttaman pandemian alkukuukausista paremmin kuin oikeastaan yksikään muu Euroopan valtio.
Bruttokansantuote supistui vähiten Euroopassa. Tartuntoja on ollut vähemmän kuin juuri missään muussa Euroopan maassa.
Suomen tilanne ei kuitenkaan paljon vientiyrityksiä helpota, jos kaikkialla investoinnit ovat jäässä eivätkä yritykset osta suomalaisten yritysten tuotteita.
Tilanne vaikuttaa kaikkiin suomalaisiin, sillä Suomen bruttokansantuotteesta 40 prosenttia tulee viennistä.
LINTILÄ sanoo, että valtiolla on hyvin vähän nopeita keinoja, joilla vientiyrityksiä voi auttaa.
Monenmoista miljardien eurojen vientihankkeiden rahoitusapua toki löytyy, mutta raha ei auta, jos yritysten tuotteet eivät mene koronaviruksen takia kaupaksi.
”Esimerkiksi teknologiateollisuuden tilauskirjat ovat aika lailla tyhjentyneet.”
Lintilä sanoo ymmärtävänsä, että yritykset eivät välttämättä halua lainaa tässä koronatilanteessa.
Sitä paitsi Suomen kilpailukyky on heikentymässä, kun täällä palkat eivät jousta kriiseissä samalla tavalla kuin esimerkiksi Saksassa. Tämän lisäksi Suomessa irtisanominen on yrityksille halvempaa kuin vaikkapa Saksassa.
LINTILÄ sanoo, ettei uusia rahoituspaketteja ole valmisteilla, kun entisiäkään ei ole haettu sitä määrää, mitä on tarjolla.
Valtio nosti esimerkiksi keväällä Finnveran takuuvaltuudet kymmeneen miljardiin euroon. Vasta miljardi on käytetty, Lintilä sanoo.
Hallitus varasi yritysten kustannustukea haettavaksi elokuun loppuun mennessä 250 miljoonaa euroa, mutta siitä on haettu vain noin sata miljoonaa euroa, ministeri sanoo.
Lintilä sanoo, että kustannustuesta tehdään analyysi ja käydään läpi kriteeristöä. Jos kriteeristöä muutetaan, tarvitaan muutoksia lakiin. Muuten tukimuotoa voi jatkaa asetuksella, jos tarvetta tulee.
Lintilä sanoo tavanneensa viime viikolla keskeisten pankkien toimitusjohtajia. ”He sanoivat, ettei rahalla ole kysyntää.”
”Ymmärrän hemmetin hyvin, etteivät firmat ota lainaa, jos ne eivät näe vastarantaa. Ne ajavat mieluummin toimintojaan alas ja nostavat ne taas ylös sitten, kun vastaranta on jälleen näkyvissä.”
LINTILÄ sanoo, että häntä huolettaa erityisesti kaksi sektoria.
Ensimmäinen on pienet ja keskikokoiset yritykset, joita pelastettiin keväällä erilaisilla toimilla.
”Ne ovat hakeneet maksulykkäyksiä lainoihinsa, maksuihinsa, veroihinsa ja vuokriinsa kolmeksi tai kuudeksi kuukaudeksi. Nyt nämä pamahtavat maksuun, eivätkä näiden yritysten rahavarat ole kesän aikana parantuneet. Tulemme näkemään paljon konkursseja.”
Lintilän mielestä harvat uskaltavat jatkaa lykkäyksiä, koska se vain lisää tulevaa velkaa.
TOINEN Lintilää huolestuttava ryhmä ovat isot yritykset.
”Meillä on jäänyt päälle vähän sellainen ajatus, että pitää vain etsiä uusia innovaatioita ja toimia. Kyllä meidän pitää pitää huoli myös meidän perinteisestä savupiipputeollisuudesta. Se on ollut Suomen talouden kivijalka, ja niin se on jatkossakin.”
Lintilä sanoo, että teollisuuden puolesta pitää tehdä lyhyen ja pitkän aikavälin selviytymisstrategia.
Lintilän mukaan osa toimista pitää päättää jo syyskuun budjettiriihessä, kuten päätökset Euroopan alhaisimman energiaveron takaavasta verouudistuksesta ja päästökauppajärjestelmästä.
HALLITUKSEN TOIMIA helpottaa EU:n elvytysrahasto ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto.
”Meillä on yli kolme miljardia euroa rahaa tulossa EU:sta. Se pitää käyttää niin hyvin kuin mahdollista nimenomaan meidän teollisuuden ja viennin kasvattamiseksi ja tukemiseksi.”
Rahoista tulee varmasti kiistaa, sillä kaikki puolueet himoitsevat rahoja hiukan eri tavoin.
Lintilä haluaisi, että yritykset voisivat hakea EU-rahaa muun muassa uusinvestointeihin ja uusiin tuotantosuuntiin.
LINTILÄ sanoo, että pitkän linjan strategia pitää olla valmis vuoden kuluttua, kun hallitus neuvottelee seuraavan vuoden valtion budjetista. ”Silloin olisi valmiina isompi kuva siitä, miten vientiä ja teollisuutta tuetaan.”
Hän ei tarkemmin lähde vielä arvioimaan, mitä kaikkea teollisuuspaketti sisältäisi.
”Tutkimus- ja kehitysrahoituksen nostaminen pitää olla paketissa. Siellä pitää olla ne elementit, jotka vastaava teollisuuden muutokseen. Ennen kaikkea kaikkien pitäisi pakettiin sitoutua.”
Lintilä epäilee, etteivät kaikki ministeritkään oikein tajua, millaisissa ongelmissa yritykset ja vientiteollisuus ovat.
”Kaikkien osapuolten pitäisi viimeistään nyt käsittää, ettei tämä aika ole pikku- ja mielikuvapolitikoinnin aikaa. Nyt pitää keskittyä yhteistyöhön. Se koskee niin hallituksen viittä puoluetta, työnantajia kuin palkansaajiakin.”
TYÖNANTAJIEN ja palkansaajien edustajat ovat työryhmissä jo vuoden etsineet työllistämiskeinoja. Juuri mitään muuta ei ole syntynyt kuin toisten syyttelyä.
”Tällainen liiallinen oman edun valvonta ei sovi tähän tilanteeseen. Nyt pitäisi ajaa työllisyyttä ja Suomen etuja. On aivan hyödytöntä tämä toisten syyttely ja tappeleminen.”
Lintilä sanoo, että syyskuun budjettiriihessä työllisyyspäätösten ohella vähintään yhtä tärkeää on paluu takaisin budjetin kehyksiin eli siihen, kuinka paljon hallitus kautensa alussa päätti lisätä menoja.
”Ensi vuosi on velalla elvyttävä, mutta budjettiriihessä pitää kaikkien puolueiden sitoutua siihen, että vuonna 2023 valtion budjetti palaa takaisin raamiin.”
Tiedottamisessa on parantamista, ministeri Lintilä myöntää.
Lintilä hermostui pari viikkoa sitten hallituksen iltakoulussa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) tapaan viestiä pakkokaranteeneista.
Hän ei ole vieläkään rauhoittunut. Koko loppu elokuu ilmoille on tullut erilaista yritysten elämää sekoittavaa viestintää.
Suomen pitäisi keventää linjaansa lähemmäksi Euroopan yleisesti käytettyjä matkustuskriteerejä, Lintilä sanoo.
”Olin Maarianhaminassa sen jälkeen, kun ministeri oli ilmoittanut pakkokaranteeneista. Vieressäni istunut Viking Linen toimitusjohtaja sanoi, että tiedotustilaisuus lopetti heidän myyntinsä kuin seinään.”
Maanantaina Lintilä oli Kuopiossa, jossa isäntäyritykseltä lähti oitis 120 hengen varaus, kun viranomaiset lähettivät sekavia tietoja uusista yleisötapahtumia koskevista ohjeista.
”Tiedottamisessa on valtavasti parantamista. Pitäisi tajuta, kuinka äärettömän herkkä yritysten tilanne on.”
LINTILÄ SANOO, että Suomeen ja Suomesta matkustaa jatkuvasti valtava määriä vaikkapa ydinvoimaloiden, konepajojen ja tehtaiden tarvitsemia konespesialisteja, joiden osaamista ei voi korvata.
”Jos he kuulevat joutuvansa kahden viikon karanteeniin, he lähtevät muualle”, Lintilä sanoo.
”Me emme voi sulkea maata. Jos suljetaan, me työnnämme Suomen talouden mustaan aukkoon. Meillä pitäisi mieltää kaksi eri matkustustapaa, työ- ja huvimatkustaminen. Yritykset ovat tottuneet matkustamineen, kyllä ne hoitavat sen niin kuin pitää. Se pitäisi sanoa laajemmin.
