Halaatteko usein perheenjäseniä ja ystäviä?

Mikä siinä voi olla niin pahaa? Tuntuu, että kaikki joita yritän halata ovat naama rullalla ja välttelevät sitä viimeiseen asti. Niin se vaan on, että ihminen tarvitsee toisen läheisyyttä ja ihokontaksia.

 

Halataan! Karjalaiset sukujuuret näkyy.

 

Ihmisellä tulisi olla oikeus valita kenen kanssa haluaa olla ihokontaktissa. Itse en pidä kuin tosi harvojen haleista, mutta olen opetellut sietämään niitä. En tykkää, jos joku kollega vaikka varoittamatta kapsahtaa kaulaan.

 

Ihmisellä tulisi olla oikeus valita kenen kanssa haluaa olla ihokontaktissa. Itse en pidä kuin tosi harvojen haleista, mutta olen opetellut sietämään niitä. En tykkää, jos joku kollega vaikka varoittamatta kapsahtaa kaulaan.

Ei ketään voi pakottaa mutta ärsyttää läheisten ihmisten vältteleminen.
Suomalaiset ovat liian juroja

 

Perheenjäseniä useasti päivän aikana.
Mutta halaukset muiden kanssa, ei kiitos. Mä en tykkää että muut tuppaa iholle.

Meillä on esikoisella ollut ympärillään ihan pienestä asti sellainen puolen metrin "oma alue", siihen ei yhdelläkään hiukkaakaan vieraammalla ole mitään asiaa.

 

En tykkää halata ketään muuta kuin miestäni ja lapsiani ja heitä halaankin paljon ja mielelläni. Muita halaan takaisin kun kun joku halaa, ja ystäviä halaan aina kun ne haluavat sitä, enkä näytä sitä että se on mulle vaikeaa. Toivoisin vaan että kuka tahansa ei hyppäisi kaulaan, silloin on vaikea olla näyttämättä inhoa kun joku etäisempi tuttu noin vain halaa...

 

Halataan joskus kohdatessa ja aina lähtiessä, ystävien sekä perheen kesken. Se tuntuu hyvältä.

 

Suomalainen tykkää aika isosta intiimialueesta senttimetreissä verrattuna ulkomaille. Muistaakseni tutkittua tietoa.

 

Lapsuudesta jäi pälle, että en edes istunut sohvalla jos huoneessa oli muita...etten vaan joutuisi kosketukseen= olin siis erittäin läheisyyskammoinen. Nykyään tykkään halailla, mutta olen huomannut, että jopa läheiset ystävät katsovat ihmeissään, että "Mitä hittoa sinä teet!!". Kotona, lapsiani, halailen ja suukottelen vaikka ovat jo toisellakymmenellä, mutta eiköhän he kohta saavuta "sen iän" kun äiti ei saa tulla lähellekään Enää en siis kammoksu, mutta en myöskään tuppaa toisen lähelle koska tiedän, omakohtaisesti, kuinka kiusallisena sitä voi joku pitää.

 

Lapsen kanssa halaillaan päivittäin, perheen kanssa halataan aina kun tavataan ja joidenkin ystävien kanssa halaillaan tavatessa, joidenkin kanssa ei koskaan.

 

perheenjäseniä monta kertaa päivässä. kavereita joskus, varsinkin jos on ollut pidempi väli tapaamisessa

 

Miestä päivittäin (joskin se yleensä tekee aloitteen), lapsipuolista tyttöä halaan aina kun nähdään (ei enää asu kotona) ja poikaa (joka asuu meillä) en halaile, kerran se on mua halannut kun pyysi anteeksi törttöilyään mua kohtaan.

Kavereita halaan takas jos ne tekee aloitteen.

Mä en vaan koe sitä halaamista sellasena, että saisin siitä jotenkin erityisen hyvän mielen.. En oikein tykkää, että mun 'alueelle' tullaan. Miehen halaaminen on eri asia, siinä on rakkautta ja välittämistä ja halu olla toisen iholla.

 

Niin ja muista perheeseen/sukuun kuuluvista - vanhempien kanssa ei halata, mummoa halasin aina ja useimmat sukulaiset halaa kun nähdään. Mutta silloinkin mä halaan vaan takas, en tee itse aloitetta.

Taidan olla vähän tylsä halailuihminen.

 

Ystäviä aina tavatessa, ydinperhettä jatkuvasti, muuta perhettä jos ei olla hetkeen nähty tai muuten on hellä olo.

En yhdistäisi halaamisesta pitämistä tai pitämättömyyttä kansanluonteisiin stereotypioihin tai edes yksilön temperamenttiin. Koskettaminen voi olla toisille hiljaisille/juroille luontevaa, toisille puheliaille ahdistavaa.

Halaaminen on varsin kokonaisvaltaista koskettamista, jossa joutuu altistamaan koko haavoittuvan alueen kaulasta liki nivusiin toisen kosketukselle. Tuntemattomien kanssa lähtisin kosketukseen selästä, hartioista, käsistä ja käsivarsista, jolloin kosketus tulee suhteellisen vaarattomalle ja neutraalille alueelle. Siis jos halutaan tuoda kosketus kanssakäymiseen tai tarkoituksellisesti pyritään rakentamaan luottamusta ihmisten välille.

 

Kotiväkeä ja ystäviä. Muita en mielelläni.

 

[QUOTE="Minttu";30042968]Halataan joskus kohdatessa ja aina lähtiessä, ystävien sekä perheen kesken. Se tuntuu hyvältä. [/QUOTE]

Näin täälläkin

 

No tietty omaa perhettä, siis miestä ja lapsia halaan päivittäin, äitiäni ja mummoani aina kun nähdään ja yhtä kaveria onnitellessa/juhlissa. Joskus tosi harvoin halaan isää tai veljeä.
En tykkää siitä jos joku vieras tulee liian lähelle, miulla on aika reilu se "oma alue" jonka haluan pitää.

 

Perheenjäseniä joka päivä (siis omia lapsia ja miestäni), isääni halaan aina kun näen ja sama mieheni vanhempien kanssa. Lisäksi joidenkin kavereiden kanssa tulee halattua pikaisesti

 

jos haiset pahalle tai halaat jotenki ällöttävästi