Häiritseekö sinua, jos toinen ei kerro asioistaan?
- Viestiketjun aloittaja Phoebsi
- Ensimmäinen viesti
L
Lady Gardenea
Vieras
Pikemminkin päinvastoin. Enemmänkin häiritsee jos minulle aletaan avautumaan kaiken maailman henkilökohtaisista ongelmista.
Jos kyse on puolisosta, en voisi kuvitella eläväni suhteessa, jossa asioita ei jaeta. Osa ihmisistä on yksityisempiä ja kunnioitan sitä, en vain alkaisi suhteeseen sellaisen ihmisen kanssa. Minusta on täysin käsittämätöntä, että puolisolle ei voi esimerkiksi kertoa aiempien seksikumppanien määrää tai puhua tunteista ja ajatuksista. Työasiat eivät puolisolle kuulu (ja joskus on nda:lla jopa kielletty puhumasta), mutta noin muuten mielestäni tunteiden ja ajatusten jakaminen kuuluu parisuhteeseen.
Ystävät ja sukulaiset sitten jakavat sen minkä haluavat ja jos joku heistä ei jotain elämästään halua minulle kertoa, se on täysin ok.
Ystävät ja sukulaiset sitten jakavat sen minkä haluavat ja jos joku heistä ei jotain elämästään halua minulle kertoa, se on täysin ok.
No jos kyseessä joku tuttu, ei mua niin paljoa kiinnosta että häiritsisi. Läheisempien ystävien asiat kiinnostavat, mutta riippuu asiasta mikä voisi häiritä jos ei kerro. Pidän enemmän avoimista ihmisistä ja ei mulla taida ollakaan sellaisia ystäviä jotka eivät olisi avoimia, muut ovat jääneet taakse. Avoimemmat ovat kiinnostavampia mulle ja niiden ystävien kanssa on kiva kun pystyy puhumaan syvällisemminkin jos haluaa, voi vetää huumoriakin henkilökohtaisemmista asioista jne.
Jokaisella nyt on varmaan jotain mitä ei halua muille jakaa, mutta jos nyt tarkoitetaan vähän laajemmin avoimuutta...
Jokaisella nyt on varmaan jotain mitä ei halua muille jakaa, mutta jos nyt tarkoitetaan vähän laajemmin avoimuutta...
Viimeksi muokattu:
J
"jaa"
Vieras
No ei kaikista asioista tarvitse puhua, kyllä mä ymmärrän erittäin hyvin senkin ettei kaikkia asioita ole tarvetta käydä jokaisen ihmisen kanssa läpi, mutta kuuntelen kyllä mielelläni jos joku haluaa kertoa (kunhan ei keskellä yötä esim).
Jos kysyisin jotain ja toinen ilmaisisi ettei asiasta halua jutella, niin ookoo. Mutta sellaista en varmaan jaksaisi että ne jutut on aina "salkkarit ja sää ja mitä mun koira söi illalla ja aamulla" -tasoa.
Jos kysyisin jotain ja toinen ilmaisisi ettei asiasta halua jutella, niin ookoo. Mutta sellaista en varmaan jaksaisi että ne jutut on aina "salkkarit ja sää ja mitä mun koira söi illalla ja aamulla" -tasoa.
H
"Helmi"
Vieras
jos kys eon pulisosta niin kyllä häiritsee.. koska tosien ajatuksia on mahdoton lukea,silloin tuossa tilanteessa jää täysin omien tulkintojen varaan, ne ei välttämättä ole oikeita,mutta ainoa mitä on. Tuo oli syy miksi käytiin eron partaalla. Kun ei edes miehen seksuaalisesta haluttomuudesta voitu keskustella. Se loukkaa.
jos taas on kyse musita ihmisistä niin silloinhan minulle on ihan sama puhuuko he syvällisiä vai ei. mutta viihdyn paremmin ihmisen kanssa jonka kanssa voi keskustella syvällisiä.
tosin mitään omien vanhempien naapureiden tai muidenkaan seksi juttuja en halua kuunnella! eriasia tietty jos hyvä ystävä avautuu omasta tai miehen haluttomuudesta ja kaipaa neuvoja,tukea.mutta mitään kävin panee vaimon selän takana mirkkua juttuja en tahdo kuunnella
jos taas on kyse musita ihmisistä niin silloinhan minulle on ihan sama puhuuko he syvällisiä vai ei. mutta viihdyn paremmin ihmisen kanssa jonka kanssa voi keskustella syvällisiä.
tosin mitään omien vanhempien naapureiden tai muidenkaan seksi juttuja en halua kuunnella! eriasia tietty jos hyvä ystävä avautuu omasta tai miehen haluttomuudesta ja kaipaa neuvoja,tukea.mutta mitään kävin panee vaimon selän takana mirkkua juttuja en tahdo kuunnella
V
"vieras"
Vieras
Ei häiritse. Muistakaa muuten että myös parisuhteessa on oikeus olla jakamatta kaikkia asioitaan joten pahinta mitä voi tehdä - on alkaa hiillostamaan puolisoa joka välissä. Se alku erolle.
[QUOTE="vieras";28447665]Ei häiritse. Muistakaa muuten että myös parisuhteessa on oikeus olla jakamatta kaikkia asioitaan joten pahinta mitä voi tehdä - on alkaa hiillostamaan puolisoa joka välissä. Se alku erolle.[/QUOTE]
Tai sit voi vaan valita puolison, joka on samoilla linjoilla asioiden jakamisesta. Mun mielestä ihmisillä on yhtä iso oikeus haluta jakaa kaikki kuin haluta pitää oma yksityisyytensä (parisuhteessa). Jos kaksi ääripäätä seurustelee keskenään, ei se kovin hyvä pohja suhteelle ole. Joko jompikumpi joutuu luopumaan itselle tärkeästä asiasta tai sitten päädytään johonkin molempia (tai ei kumpaakaan) tyydyttävään kompromissiin.
Tai sit voi vaan valita puolison, joka on samoilla linjoilla asioiden jakamisesta. Mun mielestä ihmisillä on yhtä iso oikeus haluta jakaa kaikki kuin haluta pitää oma yksityisyytensä (parisuhteessa). Jos kaksi ääripäätä seurustelee keskenään, ei se kovin hyvä pohja suhteelle ole. Joko jompikumpi joutuu luopumaan itselle tärkeästä asiasta tai sitten päädytään johonkin molempia (tai ei kumpaakaan) tyydyttävään kompromissiin.
K
Keittiönoita
Vieras
Ei häiritse. En itsekään avaudu kaikista asioista kaikille. On asoita, joista en avaudu kenellekään ja asioita, joista voin avautua joillekin. Mulle parisuhdekaan ei tarkoita sitä, että ajatukseni lakkaisivat olemasta omaa yksityisaluettani, joten luonnollisestikaan en vaadi sellaista toiseltakaan.
V
"vieras"
Vieras
Silloin häiritsee, jos toinen huokailee ja valittaa, että voivoi, kun on raskasta ja vaikeaa eikä kysyttäessä suostu vastaamaan vaan huokailee lisää ja pyörittää silmiään. Kyse ei ole puolisosta vaan sukulaisesta.
K
Keittiönoita
Vieras
[QUOTE="vieras";28447711]Silloin häiritsee, jos toinen huokailee ja valittaa, että voivoi, kun on raskasta ja vaikeaa eikä kysyttäessä suostu vastaamaan vaan huokailee lisää ja pyörittää silmiään. Kyse ei ole puolisosta vaan sukulaisesta.[/QUOTE]
No juu, tuo häritsisi kyllä. Samoin se, että odotetaan mun tekevän jotain, muttei kerrota, että näin odotetaan. Eli pitäisi olla ajatustenlukija. Mun mielestä silloin pitää kertoa, jos toisen pitäisi olla asiasta tietoinen ja vieläpä tehdä jotain saamansa tiedon perusteella. Mutta noin muutoin omat ajatuksensa saa pitää omanaan. Ja erityisesti silloin, jos ne ajatukset tavalla tai toisella loukkaisivat toista, ne on syytäkin pitää omanaan.
No juu, tuo häritsisi kyllä. Samoin se, että odotetaan mun tekevän jotain, muttei kerrota, että näin odotetaan. Eli pitäisi olla ajatustenlukija. Mun mielestä silloin pitää kertoa, jos toisen pitäisi olla asiasta tietoinen ja vieläpä tehdä jotain saamansa tiedon perusteella. Mutta noin muutoin omat ajatuksensa saa pitää omanaan. Ja erityisesti silloin, jos ne ajatukset tavalla tai toisella loukkaisivat toista, ne on syytäkin pitää omanaan.
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;28447705:
näin mäkin ajattelen
välillä vähän häiritsee kun näkee esim lapsista et joku niitä selvästi vaivaa mut eivät kerro mikä.Tosin olen pikkuhiljaa oppinut et niilläkin on tapana ensin ajatella ja jäsennellä huolensa omassa päässään ja sitten vasta avautua.
äitinä vaan on kamala katsoa vierestä kun toisella on pahamieli.
V
"vieras"
Vieras
Mua häiritsee hyvin paljon, jos joku kysyy multa jotain henkilökohtaista asiaa ja vastaan hänelle. Jos sitten itse kysyn samaa asiaa häneltä, niin ei haluakaan vastata. Se häiritsee.
Yhden ihmisen kohdalla on häirinny ja kovasti, enää ei ole mun kaveri. Vähän väliä antoi ymmärtää että olen loukannut eikä tänäkään päivänä ole tietoa mitä muka tein. Kun en mielestäni todellakaan tehnyt hänelle mitään mistä ei mulle ois voinu sanoa. Ei me riideltykään vaan meni oudoksi se käytös ja sanominen että oon loukannu. Tällöin tein rajan siihen että onko aiheellista olla kertomatta ajatuksiaan vaiko ei.
M
"Mamama"
Vieras
No ei häiritse.
Kaikki erilaisia, silti samanarvoisia! Riittää kiinnostus jos toinen on hyvä tyyppi, jos energiat kohtaa.
Ja jonain päivänä tai toisena hetkenä voi haluta kertoa asioistaan henkilökohtaisemmin, joskus taas ei.
Ei tarvitse olla joko tai- harvempi onkaan.
Kaikki erilaisia, silti samanarvoisia! Riittää kiinnostus jos toinen on hyvä tyyppi, jos energiat kohtaa.
Ja jonain päivänä tai toisena hetkenä voi haluta kertoa asioistaan henkilökohtaisemmin, joskus taas ei.
Ei tarvitse olla joko tai- harvempi onkaan.
P
Peyote
Vieras
No ehkä mua alkais vähän hävettään, jos kysyisin jotain niin henkilökohtaista ettei toinen halua vastata. Tulis tunne, että olis pitänyt olla enemmän tarkkana, että ois aistinut, millaista voi kysyä ja millaista ei.
V
"vieras"
Vieras
Jos pitää erikseen kysyä, niin... minusta on hassua, jos joku kyselee niin henkilökohtaisia, että pitää jättää vastaamatta. Tai siis minä kyllä tasan tiedän, kenelle haluan asioistani puhua ja missä vaiheessa sen teen. Jos joku ei malta odottaa sitä, että luotan tarpeeksi, niin ikävää.
H
"Helmi"
Vieras
no jos puolisolta kysyy että miksi tämä on seksuaalisesti haluton.. pitkään.. niin onko teidän mielestä oikein jos puoliso ei vastaa tähän henkilökohtaiseen kysymykseen ikinä mitään?
M
"Mie"
Vieras
[QUOTE="Helmi";28448442]no jos puolisolta kysyy että miksi tämä on seksuaalisesti haluton.. pitkään.. niin onko teidän mielestä oikein jos puoliso ei vastaa tähän henkilökohtaiseen kysymykseen ikinä mitään?[/QUOTE]
No on aika outoa jos ei puoliso suostu kertomaan syytä haluttomuuteensa. Väkisinkin siinä se toinen osapuoli varmaan miettii että "onko vika minussa" vai mikähän tässä nyt tökkii. Tuollainen puhumattomuus on ärsyttävää. Parisuhteessa pitäisi pystyä puhumaan myös seksistä!
No on aika outoa jos ei puoliso suostu kertomaan syytä haluttomuuteensa. Väkisinkin siinä se toinen osapuoli varmaan miettii että "onko vika minussa" vai mikähän tässä nyt tökkii. Tuollainen puhumattomuus on ärsyttävää. Parisuhteessa pitäisi pystyä puhumaan myös seksistä!
Joo, jos toinen ei vastaa MITÄÄN vaan jää hiljaa tuijottamaan. Mutta jos toinen sanoo, että en haluaisi puhua siitä, niin sitten ei ärsytä. Toisaalta voin kyllä ymmärtää sitäkin jos menee hiljaiseksi juuri sillä hetkellä, silti se ärsyttää...ainakin jos kyseessä on oma mies...
K
Keittiönoita
Vieras
[QUOTE="Helmi";28448442]no jos puolisolta kysyy että miksi tämä on seksuaalisesti haluton.. pitkään.. niin onko teidän mielestä oikein jos puoliso ei vastaa tähän henkilökohtaiseen kysymykseen ikinä mitään?[/QUOTE]
Tässä voi olla monta syytä siihen, miksi ei vastaa. Joko
- ei itsekään tiedä
- syy on sellainen, josta kysyjä loukkaantuisi eikä halua valehdellakaan
- syy on sellainen, ettei vielä halua kertoa (esim epäily jostain sairaudesta), koska ei halua tarpeettomasti huolestuttaa toista
Joskus on helpompi olla hiljaa, jos ei ole mitään hyvää sanottavaa.
Tässä voi olla monta syytä siihen, miksi ei vastaa. Joko
- ei itsekään tiedä
- syy on sellainen, josta kysyjä loukkaantuisi eikä halua valehdellakaan
- syy on sellainen, ettei vielä halua kertoa (esim epäily jostain sairaudesta), koska ei halua tarpeettomasti huolestuttaa toista
Joskus on helpompi olla hiljaa, jos ei ole mitään hyvää sanottavaa.
Mietin tätä, kun on tullut muutama sellainen hetki että olen ollut hetken hiljaa kun jotain on kysytty. Olen "keräillyt itseäni" tai kuumeisesti miettinyt, mitä sanoa. Mutta varmasti minusta on näkynyt, että kysymys on ollut liian henkilökohtainen.
Kiitos vastanneille.
Similar threads
- "a p"
- Aihe vapaa 2
- Kyselijä1234
- Aihe vapaa
