Häiriintynyt kiintymyssuhde jos jättää pienen vauvan yöksi hoitoon?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";26131795]Liittyy äidin takertumiseen. Omistava äiti häärää huolestuneena koko ajan lapsen ympärillä, koska on epävarma ja huolissaan. Lapsi ei saa kokeilla mitään itse jne. Lapsesta voi tulla takertuva ja riippuvainen vanhempaa kohtaan. Luulisin ettei ihan sylivauvalla vielä näy vaikutuksia, mutta kyllähän se vuoden ikäinen tuosta jo voi alkaa kärsiä. Ja kiintymyssuhteen muodostuminenhan jatkuu vielä imeväisiän jälkeen....[/QUOTE]

Tottakai ääritilaneet suuntaan tai toiseen (liian takertuva-välinpitämätön) on pahasta.
 
[QUOTE="öööö";26131872]Tottakai ääritilaneet suuntaan tai toiseen (liian takertuva-välinpitämätön) on pahasta.[/QUOTE]

Ja näitä äitejä on varmaan vähintään yhtä paljon, ellei enemmän. Ollaan hampaat irvessä sen lapsen kanssa symbioosissa, eikä missään nimessä saa levähtää taikka antaa lasta hoitoon yöksi kun imetys kärsii ja blaablaablaa. Väkisin sitten hoidetaan, ja se vauva valitettavasti huomaa äidin väsymyksen/ turhautumisen/ poissaolevuuden, eikä se yhtään edistä turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista. Sitten suu vaahdossa paapatetaan jos joku joskus antaa lapsen isälle pullohoitoon yöksi. Voi kaamee....
 
Ei muillakaan eläilajeilla ole tapana antaa imetyksessä olevaa poikasta lauman hoitoon.

No tämä nyt ei pidä yhtään paikkaansa. Monilla eläinlajeilla koko lauma hoitaa poikaset siten, että muut naaraat voivat imettää kaikkia lauman poikasia, joten tarkistahan biologian kirjasi tai tilaa Discovery Channel, että saat faktatiedot kuntoon :)

Jos yöhoitoon on pakko jättää ihan pieni vauva, niin sitten on pakko. Meidän vauva jäi ensimmäistä kertaa hoitoon yöksi siten, että mun vanhemmat tuli meille eli muutosta ainoastaan siinä että mun äiti oli nukuttamassa mun tai mieheni sijaan. Ja vauvalla ikää silloin 7kk, kaikki meni hyvin ja aamulla oltiin jo kotona (tultiin itseasiassa aamuyöstä). Ensimmäisen kerran tulee jäämään nyt kesällä hoitoon siten, ettei olla edes aamulla paikalla vaan tullaan vasta iltapäivällä, tuolloin ikää 1v8kk ja silloinkin hoitaja (mun vanhemmat) tulee meille. Ja jostakin tämä meidänkin systeemi on totaalisen väärin ja me ollaan itsekkäitä, suurimmaksi osaksi porukka on kuitenkin ihan ok :)
 
[QUOTE="vieras";26131905]Ja näitä äitejä on varmaan vähintään yhtä paljon, ellei enemmän. Ollaan hampaat irvessä sen lapsen kanssa symbioosissa, eikä missään nimessä saa levähtää taikka antaa lasta hoitoon yöksi kun imetys kärsii ja blaablaablaa. Väkisin sitten hoidetaan, ja se vauva valitettavasti huomaa äidin väsymyksen/ turhautumisen/ poissaolevuuden, eikä se yhtään edistä turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista. Sitten suu vaahdossa paapatetaan jos joku joskus antaa lapsen isälle pullohoitoon yöksi. Voi kaamee....[/QUOTE]

Ööh, mistä voit tietää? Miksi oletat, että useimmiten äiti, joka ei vie lasta muille yöksi hoitoon vauvana, olisi loppuunpalanut, poissaoleva ja turhautunut? Ja miksei siihen voisi auttaa sekin, että joku muu hoitaa lasta PÄIVÄLLÄ, jotta äiti saa nukkua, tai tehdä jotain muuta rentouttavaa? Päivällä kun nuo äidin lepohetket voi helpommin "pätkiä" sopivasti niin, ettei tarvitse olla kellon ympäri lapsesta erossa. Eikä tässä ollut kyse isälle, vaan jollekin kolmannelle osapuolelle yöhoitoon jättämisestä.

Totta helkutassa suosittelen, että jos on aivan uupunut ja puhki, jättää sen lapsen sitten yöksi hoitoon että saa nukkua, jos se parhaiten asiaa äidin mielestä auttaa.
 
Itse en ainakaan ole nähnyt mitään syytä jättää alle vuoden ikäistä lasta yöksi hoitoon.
Lapsi on ollut hyvä nukkumaan ja imetystä kesti 11kk. Mun mielestä ei ois ollut edes itselle mieleistä jättää lasta hoitoon ja viettää vapaa aikaa rintapumpun kanssa.
On myös minun mielestä hieman outoa jos äiti pystyy ilman suurempia tunteita jättämään vauvansa hoitoon ja lähtemään baariin.
 
[QUOTE="heh";26131332]Nyt muistan missä olen kuullut tuon Mummeliisan mainitseman "lauman".
Annan Wahlgrenin teksteissä. Mummeliisa taitaa olla lukenut kirjan, kun suoltaa samanoloista soopaa,
mitä tämä kuuluisa Anna Wahlgren, 9 lapsen yksinhuoltajaäiti, joka taisi kyllä hieman "erilainen" kuin me muut. Tai itse en siis tekisi 9 lasta yksinhuoltajana, tai kirjoittaisi kirjaan että on ok polttaa tupakka raskaana, ja että 2 kuukautisen vauvan on pakko nukkua läpi yön......Hah![/QUOTE]

Entä muistatko missä olet kuullut ne Mummeliisan mainitsemat "perhe" ja "suku"? Tarvitko niihinkin jonkun typerän sitaatin niin et pääset haukkumaan jotain henkilöä sen sijaan että edes yrittäisit keskustella asiasta?
 
[QUOTE="öööö";26131978]Ööh, mistä voit tietää? Miksi oletat, että useimmiten äiti, joka ei vie lasta muille yöksi hoitoon vauvana, olisi loppuunpalanut, poissaoleva ja turhautunut? Ja miksei siihen voisi auttaa sekin, että joku muu hoitaa lasta PÄIVÄLLÄ, jotta äiti saa nukkua, tai tehdä jotain muuta rentouttavaa? Päivällä kun nuo äidin lepohetket voi helpommin "pätkiä" sopivasti niin, ettei tarvitse olla kellon ympäri lapsesta erossa. Eikä tässä ollut kyse isälle, vaan jollekin kolmannelle osapuolelle yöhoitoon jättämisestä.

Totta helkutassa suosittelen, että jos on aivan uupunut ja puhki, jättää sen lapsen sitten yöksi hoitoon että saa nukkua, jos se parhaiten asiaa äidin mielestä auttaa.[/QUOTE]

Koska moni äiti tutkimusten mukaan sitä on. Ja monet äidit tuntuu olevan mestareita tässä asiassa syyllistämään sekä muita että itseään. Vauvan yöksi hoitoon vieminen on sitä sun tätä, kuten tässä keskustelussa merkki häiriintyneestä kiintymyssuhteesta.

No miten se yöllä erossa oleminen eroaa päivästä, paitsi siten että moni äiti mielellään nukkuisi edes joskus yön putkeen? ei ne pätkittäiset päikkärit aja samaa asiaa kuin kunnon yöunet! Ja yksi yö ei ole kellonympäri välttämättä, se voi olla vaikka 8 tuntia erossa.

Ja miksi ihmeessä ei saisi sitten ennaltaehkäistä sitä uupumista, ja jättää lasta hoitoon ennen kuin on masennuspisteessä? kun monelta nyt tulee pointtia että lapsen hoitoon jättäminen yöksi on ok, mutta vasta siinä pisteessä kun äiti on repimässä hiuksia päästään uupumuksesta.
 
Milloin äiti muuten on liiaksi kiinni vauvassaan, eli miten se näkyy? Ja minkä ikäisestä vauvasta puhutaan, vastasyntyneellä ja kohta vuoden täyttävällä on jo jonkin verran eroa.

Kysyisin tätä samaa, eli miten äiti voi muka olla liian kiinni vauvassa?
Äidinhän KUULUU olla kiinni vauvassa. Aika sairasta väittää jotain muuta.
Ja jos ei vaikka ensimmäisenä vuotenaan lapsi ollut yökylässä, niin mitä PAHAA siinä mahtaa olla? Äiti liian takertunut lapseensa vai, niinkuin Mummeliisa väittää?


Olette te kyllä NIIIIN pihalla!
 
Juu ja kaikkien pitä kele tuntea ihan samoin. Muutoin et ole äiti etkä mitään. Kaikkien tulee tehdä samoin ja olla samanlaisia. Muuten lapset menevät pilalle.

Hyvä idea. paitsi että niin äidit kuin lapsetkin on erilaisia.
 
Entä muistatko missä olet kuullut ne Mummeliisan mainitsemat "perhe" ja "suku"? Tarvitko niihinkin jonkun typerän sitaatin niin et pääset haukkumaan jotain henkilöä sen sijaan että edes yrittäisit keskustella asiasta?

Eiköhän se perhe ja suku ole olemassa vielä sittenkin kun lapsi täyttää esim. 1,( tai jopa 2)!? En yhtään tajua tätä ajattelutapaa että pientä vauvaa pitäisi vieraannuttaa äidistään, jotta hän oppisi tuntemaan sukuaan? Että ihan väkisin pitää viedä yökylään ikävöimään äitiään, jotta hän saa tuntea kuuluvansa "laumaan"?

Anna mun kaikki kestää....
 
[QUOTE="äippä";26132082]Kysyisin tätä samaa, eli miten äiti voi muka olla liian kiinni vauvassa?
Äidinhän KUULUU olla kiinni vauvassa. Aika sairasta väittää jotain muuta.
Ja jos ei vaikka ensimmäisenä vuotenaan lapsi ollut yökylässä, niin mitä PAHAA siinä mahtaa olla? Äiti liian takertunut lapseensa vai, niinkuin Mummeliisa väittää?


Olette te kyllä NIIIIN pihalla![/QUOTE]

Mitäs jos lukisit ketjun ja vastaukset kunnolla, koska olet itse totaalisen pihalla. Enhän mä tuollaista tarkoittanut alkuunsakkaan.
 
[QUOTE="äippä";26132082]Kysyisin tätä samaa, eli miten äiti voi muka olla liian kiinni vauvassa?
Äidinhän KUULUU olla kiinni vauvassa. Aika sairasta väittää jotain muuta.
Ja jos ei vaikka ensimmäisenä vuotenaan lapsi ollut yökylässä, niin mitä PAHAA siinä mahtaa olla? Äiti liian takertunut lapseensa vai, niinkuin Mummeliisa väittää?


Olette te kyllä NIIIIN pihalla![/QUOTE]

Kyllä voi takertua liikaa. minun äitini on esimerkki tästä. Hän on pitänyt minua aina osana itseään, hyvinkin kieroutuneella tavalla. Vauvasta lähtien. Olen ollut hänen egon ja minuuden jatkumo, minulla ei ole ollut eriytymiseen oikeutta. Ja tuo todellakin alkoi ensimmäisestä minuutista.

Kesti kauan ennen kuin tämä tuli ilmi. Ja tämä on vaurioittanut minuakin pahasti. Jos joku olisi kannustanut /auttanut äitiäni karvan irrottamaan - olisiko kenties säätynyt monelta pahalta?
 
[QUOTE="äippä";26132126]Eiköhän se perhe ja suku ole olemassa vielä sittenkin kun lapsi täyttää esim. 1,( tai jopa 2)!? En yhtään tajua tätä ajattelutapaa että pientä vauvaa pitäisi vieraannuttaa äidistään, jotta hän oppisi tuntemaan sukuaan? Että ihan väkisin pitää viedä yökylään ikävöimään äitiään, jotta hän saa tuntea kuuluvansa "laumaan"?

Anna mun kaikki kestää....[/QUOTE]

Näin on monessa kultuurissa. Ei äidit edes tiedost ikävää koska lapset jäävät tuntuvasti alle 1v isovanhempien huomaan kun työikäiset&kykyiset hoitaa arjen työt. Ei äidit huuda ikäväänsä eikä kukaan käy syyllistämään äitiä. Näissä kultuureissa ollan paljon lähempänä luonnonmukaisuutta kuin meillä teorioiden maailmassa.
 
[QUOTE="vieras";26132059]Koska moni äiti tutkimusten mukaan sitä on. Ja monet äidit tuntuu olevan mestareita tässä asiassa syyllistämään sekä muita että itseään. Vauvan yöksi hoitoon vieminen on sitä sun tätä, kuten tässä keskustelussa merkki häiriintyneestä kiintymyssuhteesta.

No miten se yöllä erossa oleminen eroaa päivästä, paitsi siten että moni äiti mielellään nukkuisi edes joskus yön putkeen? ei ne pätkittäiset päikkärit aja samaa asiaa kuin kunnon yöunet! Ja yksi yö ei ole kellonympäri välttämättä, se voi olla vaikka 8 tuntia erossa.

Ja miksi ihmeessä ei saisi sitten ennaltaehkäistä sitä uupumista, ja jättää lasta hoitoon ennen kuin on masennuspisteessä? kun monelta nyt tulee pointtia että lapsen hoitoon jättäminen yöksi on ok, mutta vasta siinä pisteessä kun äiti on repimässä hiuksia päästään uupumuksesta.[/QUOTE]

Jos olet ajatuksella lukenut kirjoituksiani, tajuat, että olen pohtinut asiaa useammalta kannalta, eikä johtopäätökseni ole yksiselitteisesti toteamus, että "kiintymyssuhde on automaattisesti häiriintynyt, jos voi jättää lapsensa yöhoitoon".

Jos et tajua, miten yöllä ja päivällä erossa olo edellisen kirjoitukseni mukaan eroavat toisistaan, niin luepa tuo viestini uudestaan.

Ja voi ennaltaehkäistä uupumusta ottamalla vähän huilia, ja hyvä onkin. Jos on väsynyt, ei tarkoita sitä, että on jo hullujenhuoneelle valmis. Mielestäni monessa kirjoitusessa on puhuttu väsymyksestä, uupumuksesta JNE, eikä siitä, että äiti on jo ihan totaalisen rikki. Tuossa tilanteessahan ei enää välttämättä yksi ilman vauvaa nukuttu yö auta...
 
[QUOTE="niin";26132167]Näin on monessa kultuurissa. Ei äidit edes tiedost ikävää koska lapset jäävät tuntuvasti alle 1v isovanhempien huomaan kun työikäiset&kykyiset hoitaa arjen työt. Ei äidit huuda ikäväänsä eikä kukaan käy syyllistämään äitiä. Näissä kultuureissa ollan paljon lähempänä luonnonmukaisuutta kuin meillä teorioiden maailmassa.[/QUOTE]

Niin ja näissä kulttuureissa myös ne isoäidit ja -isät ovat muutenkin todella tiiviissä yhteydessä lapsenlapsiinsa, joten se suhde väkisinkin on läheisempi, ja siten on luonnollisempaa että he ovat lähes äitiin rinnastettavissa. Toisin kuin länsimaalaistuneissa yhteiskunnissa, joissa isovanhemmat eivät välttämättä asu ede samassa maassa.
 
Mä en edelleenkän, näiden kohta 3 vuoden aikana mitä oon palstaillu, ole oppinut ymmärtämään että miksi on ok viedä lapsi hoitoon jos haluaa vaan nukkua ja olla mut ei ole ok viedä lasta hoitoon jos haluaa baariin....?

Mikä siinä baariin menemisessä on se perisynti kun se aina näissä keskusteluissa esiin vedetään?
 
Maira, ero nukkumisella ja baarilla on sen välttämättömyys. Ei ole mikään pakko ryypätä ellei ole bilehilerappioalkoholisti. Mutta unentarvetta kukaan ei voi vähätellä ja joskus tulee raja vastaan että on pakko saada nukkua, vaikka vauva pitäisi antaa toisaalle hoitoon.
 
[QUOTE="vieras";26131905]Ja näitä äitejä on varmaan vähintään yhtä paljon, ellei enemmän. Ollaan hampaat irvessä sen lapsen kanssa symbioosissa, eikä missään nimessä saa levähtää taikka antaa lasta hoitoon yöksi kun imetys kärsii ja blaablaablaa. Väkisin sitten hoidetaan, ja se vauva valitettavasti huomaa äidin väsymyksen/ turhautumisen/ poissaolevuuden, eikä se yhtään edistä turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista. Sitten suu vaahdossa paapatetaan jos joku joskus antaa lapsen isälle pullohoitoon yöksi. Voi kaamee....[/QUOTE]

Mietin vaan omalta kohdaltani kun olen täällä saanut välillä arvostelua siitä kuinka olen ollut liian kiinni vauvoissani ja omin heitä jopa niin etten anna miehelle mahdollisuutta toteuttaa isyyttään (jossain ketjussa totesin muinoin etten päästäisi 2kk ikäistä isänsä kanssa viikonloppureissulle sukuloimaan kaksin - ajatus mikä ei miehelle tulisi mieleenkään :D). Olen elänyt pienten kanssa symbioosissa ja vältellyt niin pitkiä eroja vauvoista mitkä tekisivät kipeää. Olen täysimetynyt vauvoja 4,5kk ja 6kk x 2 ja muutenkin imettänyt pitkään, nytkin kohta 1v5kk ikäistä.

En antaisi noita vauvoja millään yökylään, jos ei olisi ihan pakkotilannetta. En kokisi yökyläilyn edes auttavan mitenkään vauva-ajan (varsinkaan sen alkupuolen) väsymykseen koska ilman vauvaa nukun huonommin. Mielummin sitten otan sitä apua vastaan muilla tavoin. Muutenkin erossaolot on isompien lasten kohdalla menneet pääosin ja kuopuksella täysin imetyksen tahdissa. Tahti mikä on sopinut minulle ja tuntunut hyvältä.

En usko että vauvoille on tuosta kiinteästä yhteisolosta ollut haittaa. En koe olevani millään lailla hermostunut, asia mitä monet tahot ihmettelivät jo esikoisen kohdalla. Tietty ylivarovaisuus joissain asioissa on, sen tiedostan ja sitä vastaan taistelenkin. Tiedän kokemuksesta - ja todistankin kuopuksen kohdalla parhaillaan - että kyllä se napanuora siitä pikkuhiljaa löystyy ja alan itsekin kaivata ympärilleni muutakin elämää kuin vauvan. Siksi olen antanut itselleni myös oikeuden "omia" vauvat kun nämä ovat pieniä, en koe sen tarkoittavan mitään ikuista ripustautumista lapsiin.
 
  • Tykkää
Reactions: Mummeliisa
[QUOTE="Vieras";26132388]Maira, ero nukkumisella ja baarilla on sen välttämättömyys. Ei ole mikään pakko ryypätä ellei ole bilehilerappioalkoholisti. Mutta unentarvetta kukaan ei voi vähätellä ja joskus tulee raja vastaan että on pakko saada nukkua, vaikka vauva pitäisi antaa toisaalle hoitoon.[/QUOTE]

Eli siis ei saa ottaa omaa aikaa vaan huvin vuoksi?
 
[QUOTE="öööö";26132235]Niin ja näissä kulttuureissa myös ne isoäidit ja -isät ovat muutenkin todella tiiviissä yhteydessä lapsenlapsiinsa, joten se suhde väkisinkin on läheisempi, ja siten on luonnollisempaa että he ovat lähes äitiin rinnastettavissa. Toisin kuin länsimaalaistuneissa yhteiskunnissa, joissa isovanhemmat eivät välttämättä asu ede samassa maassa.[/QUOTE]

Silti moni sanoo pokerilla, että "isovanhemmilla on todella läheinen suhde lapseeni, koska näkevät melkein joka viikko":

Minulla on 2 lapsenlasta (ja pedanttien mieleksi, toinen ei-biologinen) joita tapaan vain noin kerran viikossa. Luonnollisesti suhde heihin on toistaiseksi etäisempi kuin lapsenlapsiin joiden jokaisessa arkipäivässä olen läsnä.
Toivottavasti aika korjaa sen.

Mutta ei aina - maailma on pullollaan etäisovanhempia, jotka eivät Aidosti lapselle läheisiä, vaikka Valtavasti Rakastavatkin.

:)
 
Mä en edelleenkän, näiden kohta 3 vuoden aikana mitä oon palstaillu, ole oppinut ymmärtämään että miksi on ok viedä lapsi hoitoon jos haluaa vaan nukkua ja olla mut ei ole ok viedä lasta hoitoon jos haluaa baariin....?

Mikä siinä baariin menemisessä on se perisynti kun se aina näissä keskusteluissa esiin vedetään?

Varmaan kyse on siitä tarpeesta. Siis jos puhutaan pienestä vauvasta, tämä on kovin kiinni äidissään ja monien mielestä erossaolot on tuolloin ymmärrettäviä ns pakkotilanteissa. Vaikka siksi että se väsynyt äiti saisi nukkua kunnolla tai jompi kumpi -lapsi tai äiti- joutuu sairaalaan olosuhteisiin missä ei ole mahdollista olla yhdessä. Ne baarireissut on harvalle välttämättömiä, joten niitä voidaan pitää turhana erossaolona

Noin siis kun oli kyse siitä pienestä vauvasta. Taas isomman vauvan, taaperon tai leikki-ikäisen kohdalla on jo yksi ja sama miksi lapsi jätetään hoitoon koska tämä pärjää jo hyvin muidenkin hoivissa. Isomman lapsen kohdalla olisi jo ihan suotavaakin että äiti lähtee välillä jonnekin tuulettumaan ja lapsikin saa tästä vähän "vapaa-aikaa".
 
[QUOTE="Vieras";26132388]Maira, ero nukkumisella ja baarilla on sen välttämättömyys. Ei ole mikään pakko ryypätä ellei ole bilehilerappioalkoholisti. Mutta unentarvetta kukaan ei voi vähätellä ja joskus tulee raja vastaan että on pakko saada nukkua, vaikka vauva pitäisi antaa toisaalle hoitoon.[/QUOTE]

Sosiaalisten suhteiden tarvetta ei kannata myöskään vähätellä ja joskus tulee raja vastaan, että on pakko saada kiskasta pää sekasin kavereiden kanssa ja tuulettaa aivojaan ja muistaa, että edelleenkin on ystävä, nainen, yksilö sen äitiyden lisäksi :)
 
Mut mä en usko et se kiintymyssuhde siitä mikskään muuttuu oli se äiti baarissa tai kotona nukkumassa, tässä kun koko ajan vedotaan niihin "pakollisiin" eroihin..Eli kyse nyt vaan on siitä minkä syyn muut hyväksyy ja mitkä ei, kiintymyssuhteen kanssa siinä tuskin on mitään tekemistä.

En mä koe että mä rakastaisin lapsiani vähemmän vaikka oon jättäny ne hoitoon ja lähteny baariin enkä mä usko et se myöskään heidän psyykettään on horjuuttanut..Tasapainoinen elämä ja perhe jossa rakastetaan ja välitetään, yksi yö silloin tällöin sitä tuskin miksikään muuttaa.

Sitten on erikseen ne jotka pyörittää mukuloita joka viikonloppu, millon missäkin..Heillä voi sitten jo jotain ongelmia ollakkin mut luulen et se kiintymysasia on siinä kohtaa pienin murhe..
 
Mä en edelleenkän, näiden kohta 3 vuoden aikana mitä oon palstaillu, ole oppinut ymmärtämään että miksi on ok viedä lapsi hoitoon jos haluaa vaan nukkua ja olla mut ei ole ok viedä lasta hoitoon jos haluaa baariin....?

Mikä siinä baariin menemisessä on se perisynti kun se aina näissä keskusteluissa esiin vedetään?

Yksinkertaisesti asian voisi selittää vaikka näin: Pienen vauvan äidillä ei pitäisi olla pakottavaa tarvetta lähteä baariin. Rentoutumiskeinoja kun löytyy muitakin.

Varsinkin jos imettää, kypsä äiti ajattelee kuitenkin vauvan parasta, eikä omia halujaan. Imettävän äidin on muutenkin hankalaa ajoittaa juominen niin, ettei se vaikuta äidinmaitoon.

Jos äiti tarvitsee lepoa, onko baariin meneminen ratkaisu siihen??
 

Yhteistyössä