Hävettää myöntää. Olen väsynyt jo neljä viikkoa synnytyksen jälkeen!

Vauva on neljä viikkoa vanha.
Nukkui alkuun ihan hyvin päivisin, yöllä vähän huonommin.
Nyt on neljä päivää kitissyt mahaansa ja minä oon henkisesti ihan loppu. Itken päivällä, illalla kun mies on kotona ja saan muutenki apua, ei itku tule niin helposti.
Tunnen olevani ihan paska äiti, kun 1. En saa vauvaa nukkumaan ja autettua masuvaivoissa ja 2 oon jo nyt ihan väsynyt.
V**** mikä luuseri, kun ei oo lähelläkään koliikkivauvaa.

 

Voi kuule, minä olin ihan samanlainen luuseri. Kyllä se siitä, itke vain jos itkettää :hug:

 

Tsemppiä! Kyllähän vauva-aika aina vie voimia, varsinkin jos on ensimmäinen vauva kysessä. Onko mies autellut vai oletko joutunut yksin hoitamaan vauvan ?

 

Vauva vaunuun ja ulos kävelylle niin kyllä nukkuu.

 

koita vauvan masuun cuplatonia tms. valmistetta,apteekista. maitohappobakteeria voi kans koittaa,saa apteekista myös tippoina..
noin pienellä ei vielä yö ja päivä rytmiä ole joten ei tee susta huonoa äitiä jos vauva ei nuku yöllä. itseä se toki harmittaa kun ei nuku.
sulla hyrrää hormoonit vielä kovin ja varsinkin jos on esikoinen niin olo on hiukan haussa äidillä,jos kovin ahdistaa/väsyttää soita neuvolaan ja pyydä apua.
ja muista ET ole huono äiti.

 

Ihan normaalia etkä ole paska äiti, olet vaan väsynyt. Röyhtäiseekö vauva helposti?
Oletko kokeillut RELA-tippoja? Katso netista vauvahierontaohjeet, vauvahieronta rauhoittaa usein kitisevää ja mahavaivaista vauvaa.

 

Nro 6 lisää vielä että jos imetät, niin kannattaa välttää kahvinjuontia, se usein aiheuttaa vauvoille vatsavaivoja.

 

Voi että muistan vieläkin ensimmäiset 2kk vauvan kanssa, ne oli hirveitä. Me lopetettiin d vitamiini ja se auttoi vähän. onko sulla jotain liinaa tms johon vauvan saisi? Et ole mikään luuseri vaan hyvä äiti!

 

Ruisleipä ja sipuli voi esim. kans saada vauvan huutamaan.

 

Vauva nukkuu kyllä vaunuihin, mutta herää heti, kun ne pysähtyy!
Tunnin lenkin pystyn kävelemään, sitten tulee oma jaksaminen vastaan, kun lantionpohja on ihan muusina.
Sitten ku tullaan kotiin ja riisun vauvan, hän herää.

Mies hoitaa kaikki kotityöt ja hoitaa vauvaa. Yöt on minun vastuullani.

 

Meillä oli ekat 2 kk hankalia ja itkuisia. tuolloin se aika tuntu oikeasti pitkältä. Olin kanssa tosi itkuinen ja alakuloinen, varmaan oli synnytyksen jälkeistä masennusta, tajuan sen nyt. Mutta en hakenut siihen apua. Olo helpotti vasta kun lapsi oli reilu 1v. Ota oma fiilis puheeksi neuvolassa!

Meidän lapsi on jo pian 6v, ja nyt tietysti tuntuu ettö aina on mennyt nopeasti.

Taemppiä!!

 

[QUOTE="aloittaja";28294663]Vauva nukkuu kyllä vaunuihin, mutta herää heti, kun ne pysähtyy!
Tunnin lenkin pystyn kävelemään, sitten tulee oma jaksaminen vastaan, kun lantionpohja on ihan muusina.
Sitten ku tullaan kotiin ja riisun vauvan, hän herää.

Mies hoitaa kaikki kotityöt ja hoitaa vauvaa. Yöt on minun vastuullani.[/QUOTE]

Kokeilepa sitä että kun tuutte sisälle niin et riisu vauvaa ulkovaatteista,avaat vaan haalarin ja otat hatun pois....meillä yhelle lapsilla tehosi tuo ja jatkoi tyytyväisenä uniaan.et pystyis nukutamaan ulkona itkuhälyn turvin?
Itellä alkaa väsymys väistyä,meillä vauva nyt 2,5 kk ja ukkuu yönsä heräämättä.hänellä alkoi kk ikäisenä iltaitkut ja ovat nyt helpottamassa.vaihdoin deetipat jekovitiin ja sekin rauhoitti vauvan masua.

 

No, sä olet vielä ihan hormonihuuruissa (ja olet vielä pitkään..) ja itkuisuus sekä kaikki paska äiti -fiilikset johtuu varmasti osaltaan myös siitä.

Mä jättäisin tuon d-vitamiinin vielä pois, jos kovasti vatsavaivoja on. Omalleni aloitin ne vasta kunnolla 3 kk ikäisenä, kun joka kerta kun kokeilin, lapsi huusi kaarella koko loppupäivän (ja siis kokeilitiin kaikki mahdolliset merkit). Noita rela-tippoja voit kokeilla myös, monella ovat auttaneet, vaikkakin meillä aiheutti lisää vatsanväänteitä nekin. Ja siitä cuplatonista ei ainakaan haittaa ole. Kaikkea kannattaa testata.

Siis herääkö vauva siihen kun rattaat pysähtyy vai siihen kun alat häntä riisumaan kotiin tullessa? Jätä ihmeessä vaikka vaunukoppaan nukkumaan. Jos et voi jättää vaunuja ulos (kerrostalo tms) niin olisiko mahdollista kantaa vaikka se vaunukoppa vauvoineen parvekkeelle, niin saa jatkaa unia siellä.

Ja ennenkaikkea muista että tämäkin vaihe menee ohi! Itsellä esikoisen kanssa kaikkein musertavinta oli (kun olen vähän pessimismiin taipuvainen , ajatus siitä, että tätäkö tämä nyt sitten on kuukausikaupalla eteenpäin... Mutta niin kulunut sanonta kuin onkin, niin totta on, että vauva kasvaa ja kehittyy koko ajan. Sun vauva on vasta niin pieni, että opettelee vasta rytmiä ym. Ja huominen päivä voi olla jo ihan erilainen kun tämä päivä.

Ja jos itketää, niin itke pois. Ei vauva etkä sinä siitä piloille mene. Hiljalleen ne päivät helpottuu ja siitä vauva-ajastakin tulee ihan mukavaa. Älä kanna syyllisyyttä siitä, ettei se sitä nyt ole. Ei se kaikkien mielestä yleisestä käsityksestä huolimatta ole...

 

Kokeilepa sitä että kun tuutte sisälle niin et riisu vauvaa ulkovaatteista,avaat vaan haalarin ja otat hatun pois....meillä yhelle lapsilla tehosi tuo ja jatkoi tyytyväisenä uniaan.et pystyis nukutamaan ulkona itkuhälyn turvin?
Itellä alkaa väsymys väistyä,meillä vauva nyt 2,5 kk ja ukkuu yönsä heräämättä.hänellä alkoi kk ikäisenä iltaitkut ja ovat nyt helpottamassa.vaihdoin deetipat jekovitiin ja sekin rauhoitti vauvan masua.

Kiitos vinkistä ja kiitos kaikille myötätunnosta!

Jättäisin ulos nukkumaan, mutta vauva aloittaa hirveän itkun, kun vaunut pysähtyy.

Ruokavaliosta oon karsinu lähes kaiken, mikä voi aiheuttaa masuvaivaa. Kahvi on ainoa, mikä on jäljellä.

 

Sellasta se voi olla. Vauva-aika ei todellakaan ole aina ihanaa ja ruusunpunaista. Hyvä kun myönnät itelles että oot väsynyt. Mulle vauva-aika oli ihan karmivaa aikaa. Se väsymys oli jotain sanoinkuvaamatonta.

Joku sanoi että vaunuissa nukkuu.. no joo, mun vauva ei nukkunut, huusi vaan. Ja lisäksi olin niin väsynyt että oli vaikeuksia jaksaa lähteä edes ulos. Vauva huusi aina vaan. Joskus alle vuoden ikäisenä helpotti.

 

Vauvat itkee eniten 6-8 viikkoisina ja sitten yleensä helpottaa. Meillä esikoinen huusi viikot 2-8 ja sitten loppui kuin seinään. Ja kaikkemme tehtiin tuossa välissä (siis ihan KAIKEN!!) että itkut loppuu, mutta lopulta siihen ei auttanut kuin aika. Tsemppiä ap:lle, kyllä se helpottaa ajan myötä

 

Koliikkikeinu on kultaakin kalliimpi ollut meillä, kuopus oli kans "liikkeessä nukkuja" eli kun vaunut pysähty niin alko kitinä.

Et ole huono äiti. Olet rohkea kun myönnät että väsyttää, haitallisempaa olis jos koettaisit vaan padota tunteet. Tsemppiä!

 

Kyllä se siitä helpottaa ajan kanssa ja kun ne ihanan kamalat hormonit laantuu. Ite olin aivan samanlainen ekan lapsen kanssa, mutta sitten kun hormonimyllerrys katosi niin alkoi aurinko paistaa risukasaan. Mutta tsemppiä ja voimia todella paljon sulle! :hug:

 

Mä huijasin omaani silloin joskus, joka nukkui kans vaan liikkuvissa vaunuissa, että avasin haalarin, otin hatun pois ja parkkeerasin vaunut nojatuolin eteen. Siinä istuin ja torkuin ja jalalla työntelin kärryjä edes takaisin. Joskus nukahti noin sikeästi uudelleen.

 

Väsymys on tuos kohtaa ihan normaalia. Otat vaan iisisti, jätät KAIKKI ylimääräiset tekemiset muille taikka tekemättä. keskityt siihen että lepäät ja imetät vauvaa ja annat muitten juttujen olla omassa arvossaan. Sullahan on vielä ns. lapsivuodeaika menos, ei sun tarvi yrittää ees olla pirteä jokapaikanhöylä.

 

Sellasta se voi olla. Vauva-aika ei todellakaan ole aina ihanaa ja ruusunpunaista. Hyvä kun myönnät itelles että oot väsynyt. Mulle vauva-aika oli ihan karmivaa aikaa. Se väsymys oli jotain sanoinkuvaamatonta.

Joku sanoi että vaunuissa nukkuu.. no joo, mun vauva ei nukkunut, huusi vaan. Ja lisäksi olin niin väsynyt että oli vaikeuksia jaksaa lähteä edes ulos. Vauva huusi aina vaan. Joskus alle vuoden ikäisenä helpotti.

Mulla on kans joka lapsen kohdalla vauvavuosi (varsinkin eka 6kk) ollu lähinnä kituvuosi, aika, josta on vaan jotenkin yritetty selvitä. Todellakaan ei mitään ruusunpunaista seesteisyyttä.

 

Mulla oli sama, meni ihan sumussa koko ekat puol vuotta. Siitä hiljalleen helpotti, ja ku lapsi oli vuoden olikin jo ihanaa.

 

Paskat se cuplaton auta, unoha! Vauva tiukasti syliin ja marssi, auttaa.

 

Lue Anna-Leena Härkösen Heikosti positiivinen. Mua se auttoi noina alkukuukausina kun väsytti ja masensikin välillä. Tsemppiä!

 

Vauvat on itkuisimmillaan 6 viikkoisina, siitä se alkaa helpottaan, ainakin meillä. Meidän vauva nukku tuon ikäisenä päivät ja valvoi ja huusi yöt, sitä kesti noin 2,5 kk:een asti. Ja se väsymys kun ei saa itse nukkua on aivan hirveää! Jotenkin siitä selvis päivä kerrallaan kun ajatteli että tämä on vain yksi vaihe joka menee ohi, niinkuin meneekin. Et vain tee mitään ylimääräistä ja lepäät aina kun vauva nukahtaa.