W
Wilma80
Vieras
Pilpattaja, ihanaa kun ymmärrät ja tosiaan ollaan aika kohtalotoverieta kun niin samat ajatukset
Ihanaa, että sulla on se aloitus edes tiedossa....mä haluisin päästä edes tohon vaiheeseen?VINKKEJÄ???En uskaltais nyt aloittaa sitä samaa keskustelua joka ina loppuu sihhen et mä itken ja mies suuttuu ja ahdistuu....Sanoo vaan ettei vielä ole valmis ja mä kysyn et milloin sit....jne.Hohhoijaa...Just vähän aikaa sit kirjoitin täällä et odotan kunnes ollaan löydetty uusi kämppä ja sitten vasta otan asian taas esille, mut kun siinäkin saattaa mennä tovi niin en kestä odottaa, PÄÄ HAJOO!!
Voiko kukaan antaa mulle neuvoja et miten saan miehen myönteisemmäksi, edes sen aloituksen kanssa, ilman , että ahdistuu ja tulee riitaa....Onko mun nyt vaan pakko osata olla hiljaa ja purkaa tänne. toivoa, että miehen mieli muuttuu hitaasti kun ympärille syntyy vauvoja...Se lupailee kyllä mulle kaikkea mitä toivon, mutta ei osaa sanoa milloin. Onko tää nyt vaan tätä "kaikkimulleheti" sukupolven kiroutta???HELP!
Me ollaan kuitenkin se eka luomukierto (9/07) oltu ilman ehkäisyä, eli miehen on täytynyt jossain alitajunnassa tajuta, että tästä voisi syntyä vauva. Sit oli kumin kanssa seur. kierto (ja tuli riitaa kun halusin olla ilman...eli ei seksiä ollenkaan). Nyt viime su taas ilman ja oviksen pitäis olla huomenna mut lämmöt nousi 37,1, joten voi olla jo ohi. Sylkitestin mukaan näkyy niitä viivoja (jotka voi tarkoittaa et ovis on tulossa) mutta mitään saniaismuodostelmia ei ole. Kipuja tuntuu vähän ja limat on...eli tiedä häntä.No mitä väliä...Oon päättäny et jos haluu olla ilman kumia oon tyytis mut siitä en jaksa enää kinata...se on aika turhaa...
Anteeksi taas nyt tämä omanapaisuus...:/
Kerokaa te muut jotka ensin olette odottanett miehen "kypsymistä" ja sitten mies on "kypsynyt", että miten se on tapahtunut ja miten kauan odotitte sitä...Voinko mitenkään edesauttaa sitä kypsymistä???Osaako kukaan nähdä tulevaisuuteen!
Mukavaa viikonloppua, vaikka Jokelan tapauksen myötä se ei todellakaan kaikille mukava ole...koitetaan kuitenkaan uskoa tulevaisuuteen ja siihen, että toivoa on.
Wilma kp14 (ovis joko huomenna tai ollut jo....halivilivoo...)
Voiko kukaan antaa mulle neuvoja et miten saan miehen myönteisemmäksi, edes sen aloituksen kanssa, ilman , että ahdistuu ja tulee riitaa....Onko mun nyt vaan pakko osata olla hiljaa ja purkaa tänne. toivoa, että miehen mieli muuttuu hitaasti kun ympärille syntyy vauvoja...Se lupailee kyllä mulle kaikkea mitä toivon, mutta ei osaa sanoa milloin. Onko tää nyt vaan tätä "kaikkimulleheti" sukupolven kiroutta???HELP!
Me ollaan kuitenkin se eka luomukierto (9/07) oltu ilman ehkäisyä, eli miehen on täytynyt jossain alitajunnassa tajuta, että tästä voisi syntyä vauva. Sit oli kumin kanssa seur. kierto (ja tuli riitaa kun halusin olla ilman...eli ei seksiä ollenkaan). Nyt viime su taas ilman ja oviksen pitäis olla huomenna mut lämmöt nousi 37,1, joten voi olla jo ohi. Sylkitestin mukaan näkyy niitä viivoja (jotka voi tarkoittaa et ovis on tulossa) mutta mitään saniaismuodostelmia ei ole. Kipuja tuntuu vähän ja limat on...eli tiedä häntä.No mitä väliä...Oon päättäny et jos haluu olla ilman kumia oon tyytis mut siitä en jaksa enää kinata...se on aika turhaa...
Anteeksi taas nyt tämä omanapaisuus...:/
Kerokaa te muut jotka ensin olette odottanett miehen "kypsymistä" ja sitten mies on "kypsynyt", että miten se on tapahtunut ja miten kauan odotitte sitä...Voinko mitenkään edesauttaa sitä kypsymistä???Osaako kukaan nähdä tulevaisuuteen!
Mukavaa viikonloppua, vaikka Jokelan tapauksen myötä se ei todellakaan kaikille mukava ole...koitetaan kuitenkaan uskoa tulevaisuuteen ja siihen, että toivoa on.
Wilma kp14 (ovis joko huomenna tai ollut jo....halivilivoo...)