Haaveena vauva 2022

Parhaimmat tulokset raskautumisessa kannalta on dpo - 2 ja dpo - 1. Ei haittaa siis vaikka ovispäivä jäisi välistä.

Mutta eihän tiedä varmasti onko varsinainen ovulaatio just 24-36 h piikin jälkeen ja sitä lääkärikin sanoi että varalta pitäisi. Toki eilinen ilta varmasti oli hyvä päivä mutta valitettavasti en itse välttämättä luottaisi simppojen hengissä pysymiseen tähän päivään asti

 

Mutta eihän tiedä varmasti onko varsinainen ovulaatio just 24-36 h piikin jälkeen ja sitä lääkärikin sanoi että varalta pitäisi. Toki eilinen ilta varmasti oli hyvä päivä mutta valitettavasti en itse välttämättä luottaisi simppojen hengissä pysymiseen tähän päivään asti

No kyllähän ne säilyy 3-4 vrk ainakin ja nimenomaan etukäteen ne siellä pitää olla. Siittiöillä menee 6-12h että pystyvät edes hedelmöittämään munasolun (tämä vaihe on pesty pois inssissä, siksi inssin siittiöt säilyvät ~24h). Jos siis tähtää esim. Vaan ovulaatiopäivään voi olla kovin myöhässä jo.

Jos harrastaa seksiä joka toinen tai joka kolmas päivä oviksen asti, siittiöitä on koko ajan tarjolla

 

Eilinen tallettelu jäi välistä ja suutuin kyllä ukolle todella paljon sanoin että mun puolesta yritys on tässä kun aina tärkeänä päivänä häntä ei huvita tai ei pysty, kolmas kerta sama juttu sanoin myös että miettisi mitä oikeasti haluaa, masentava olo, onneksi saan lähteä töihin niin pääsee pois vähäksi aikaa

 

Eilinen tallettelu jäi välistä ja suutuin kyllä ukolle todella paljon sanoin että mun puolesta yritys on tässä kun aina tärkeänä päivänä häntä ei huvita tai ei pysty, kolmas kerta sama juttu sanoin myös että miettisi mitä oikeasti haluaa, masentava olo, onneksi saan lähteä töihin niin pääsee pois vähäksi aikaa

Kurja kuulla. täälläkin oli pari kiertoa samaa, et tuntu että just pääpäivän ympärillä tallettelut jäi miehen takia väliin, vaikka en erityisesti edes maininnut ovista. Nyt tässä kierrossa onnistui tallettelut mut en jaksa uskoa et olis tärpännyt. ;(

 

^ Miten tutun kuuloista! Meilläkin näköjään 1 kerta kuukaudessa tiettynä päivänä on liikaa vaadittu. Ovulaatio on hänen mukaan aina väärään aikaan eikä just silloin huvita. Ihan kun minä voisin valita ovulaatiopäivän. Kyllä ärsyttää!

 

Edellinen viesti siis MAMMA41:lle.

 

Meillä siis mies ilmoitti että vallitsevan maailman tilanteen ja oman jaksamisen vuoksi ei halua enää yrittää toista. Ajattelin koittaa vaan sopeutua tilanteeseen ja lopettaa haaveilun mutta nyt taas oviksen lähentyessä tuntuu kamalalle heittää kierto harakoille kun sitä ei valitettavasti tästä enää nuorene. Tuntuu kyllä rankalta jo tuon yhden lapsen kanssa mutta sitten taas kun on nähnyt kavereilla sisaruksia jotka leikkivät keskenään ja esim. kotityöt saa silloin hoitaa aikalailla itsekseen, tuntuu että se toinen lapsi lopulta helpottaisi kuitenkin elämää. Tällähetkellä täytyy revetä kotitöiden ohella leikkikaveriksi ihan jatkuvasti, ei osaa meidän reilu 2v leikkiä juuri ollenkaan yksin.
Mitä te tekisitte tässä tilanteessa?

 

Meillä siis mies ilmoitti että vallitsevan maailman tilanteen ja oman jaksamisen vuoksi ei halua enää yrittää toista. Ajattelin koittaa vaan sopeutua tilanteeseen ja lopettaa haaveilun mutta nyt taas oviksen lähentyessä tuntuu kamalalle heittää kierto harakoille kun sitä ei valitettavasti tästä enää nuorene. Tuntuu kyllä rankalta jo tuon yhden lapsen kanssa mutta sitten taas kun on nähnyt kavereilla sisaruksia jotka leikkivät keskenään ja esim. kotityöt saa silloin hoitaa aikalailla itsekseen, tuntuu että se toinen lapsi lopulta helpottaisi kuitenkin elämää. Tällähetkellä täytyy revetä kotitöiden ohella leikkikaveriksi ihan jatkuvasti, ei osaa meidän reilu 2v leikkiä juuri ollenkaan yksin.
Mitä te tekisitte tässä tilanteessa?

Meillä esikoinen oli 4,5v kun toinen syntyi. Nää on ihan parhaat kaverit keskenään, riitelee kyllä, mut aina pitää toistensa puolia; jos toinen saa kaupasta tikkarin, pitää kotona olevallekin viedä. Näiden touhuja on ihana seurata. Nyt kun ovat jo molemmat koululaisia (nuorempi eskarissa) niin uskon et kolmannen on tähän saumaan just hyvä syntyä. Saa kaksi suojelevaa isosiskoa ja rakkautta neljän ihmisen voimin. <3

Edit. En siis näemmä vastannut kysymykseesi. Hups. Mutta mä varmaan vielä yrittäisin puhua miehelle. Tuleeko tässä maailmassa sellaista aikaa, kun olis kaikki aivan hyvin? Aina jossain on sotaa eikä koskaan tiedä mitä jotkut ääriajattelijat keksivät terrorisoida.

 

Sieltä ne menkat alkoi, ainakin jo tuhruttelee. Tai olla kemiallinen tai joku kiinnittymisyritys. No olipahan ainakin jotain luultavasti muttei silti tärpänny. Jouluaaton laskettuun olisi vielä mahdollisuus mutta katsotaan nyt, täs kohtaa sitä samalla koettaa sekä löytää toivoa jaksaa yrittää ja olla toivomatta (taaskin) liikaa
No jos vähitellen päästäisiin tutkimuksiin julkiselle puolelle niin jos asiat alkaisi etenemään enempi jossain vaiheessa.

 

Meillä esikoinen oli 4,5v kun toinen syntyi. Nää on ihan parhaat kaverit keskenään, riitelee kyllä, mut aina pitää toistensa puolia; jos toinen saa kaupasta tikkarin, pitää kotona olevallekin viedä. Näiden touhuja on ihana seurata. Nyt kun ovat jo molemmat koululaisia (nuorempi eskarissa) niin uskon et kolmannen on tähän saumaan just hyvä syntyä. Saa kaksi suojelevaa isosiskoa ja rakkautta neljän ihmisen voimin. <3

Edit. En siis näemmä vastannut kysymykseesi. Hups. Mutta mä varmaan vielä yrittäisin puhua miehelle. Tuleeko tässä maailmassa sellaista aikaa, kun olis kaikki aivan hyvin? Aina jossain on sotaa eikä koskaan tiedä mitä jotkut ääriajattelijat keksivät terrorisoida.

Tämä on monelle vaikeaa aikaa ja vaikuttaa jaksamiseen monen asian suhteen. Välillä tosiaan on niin kurja olo, että voiko tähän maailmaan uusia lapsia yrittää. Mutta sitten ainakin itseäni auttaa valoisa ajatus, että lapsissa on juuri se toivo, että maailmasta tulee parempi paikka. Jokainen lapsi on uusi mahdollisuus. Enkä myöskään halua antaa hulluille ja terroristeille valtaa omassa elämässäni, että he päättäisivät tai vaikuttaisivat minun lapsihaaveisiini, vaikka pelottaakin. Helpommin sanottu kuin tehty kuitenkin, tiedostan. Ajattelen samoin myös kiusaajista - jos esim. jättäisin valitsematta jotain nimeä tai vaatetta lapselle sen takia, että "siitä voi joku kiusata", antaisin vallan jollekin mahdolliselle tuntemattomalle kiusaajalle lapseni elämään jo etukäteen, ja se tuntuu kaamealta ajatukselta. (Toki maalaisjärkeä tässä pitää käyttää. Ehkä joku tajuaa tämän vertauksen..)
Mutta sitä ehkä naapurin pimeä ukko toivoiskin, että meidänkään maahan ei enää uusia kansalaisia tulisi...
Mutta vaikeaa on pähkäillä näitä, voimia kaikille, yritetään jaksaa tätä tilannetta eikä vaivuta epätoivoon tämän maailman kanssa, niin valtavan paljon täällä on vielä hyvääkin, mielestäni enemmän kuitenkin!

 

Meillä siis mies ilmoitti että vallitsevan maailman tilanteen ja oman jaksamisen vuoksi ei halua enää yrittää toista. Ajattelin koittaa vaan sopeutua tilanteeseen ja lopettaa haaveilun mutta nyt taas oviksen lähentyessä tuntuu kamalalle heittää kierto harakoille kun sitä ei valitettavasti tästä enää nuorene. Tuntuu kyllä rankalta jo tuon yhden lapsen kanssa mutta sitten taas kun on nähnyt kavereilla sisaruksia jotka leikkivät keskenään ja esim. kotityöt saa silloin hoitaa aikalailla itsekseen, tuntuu että se toinen lapsi lopulta helpottaisi kuitenkin elämää. Tällähetkellä täytyy revetä kotitöiden ohella leikkikaveriksi ihan jatkuvasti, ei osaa meidän reilu 2v leikkiä juuri ollenkaan yksin.
Mitä te tekisitte tässä tilanteessa?

Kuuntelisin sydäntäni enkä luopuisi vauvahaaveista naapurin pikku putlerin takia! Yrittäisin selittää asian tärkeyden myös miehelle. Mikäli hän ei edelleenkään suostuisi, en tosiaan tiedä mitä tekisin...

 

Tämä on monelle vaikeaa aikaa ja vaikuttaa jaksamiseen monen asian suhteen. Välillä tosiaan on niin kurja olo, että voiko tähän maailmaan uusia lapsia yrittää. Mutta sitten ainakin itseäni auttaa valoisa ajatus, että lapsissa on juuri se toivo, että maailmasta tulee parempi paikka. Jokainen lapsi on uusi mahdollisuus. Enkä myöskään halua antaa hulluille ja terroristeille valtaa omassa elämässäni, että he päättäisivät tai vaikuttaisivat minun lapsihaaveisiini, vaikka pelottaakin. Helpommin sanottu kuin tehty kuitenkin, tiedostan. Ajattelen samoin myös kiusaajista - jos esim. jättäisin valitsematta jotain nimeä tai vaatetta lapselle sen takia, että "siitä voi joku kiusata", antaisin vallan jollekin mahdolliselle tuntemattomalle kiusaajalle lapseni elämään jo etukäteen, ja se tuntuu kaamealta ajatukselta. (Toki maalaisjärkeä tässä pitää käyttää. Ehkä joku tajuaa tämän vertauksen..)
Mutta sitä ehkä naapurin pimeä ukko toivoiskin, että meidänkään maahan ei enää uusia kansalaisia tulisi...
Mutta vaikeaa on pähkäillä näitä, voimia kaikille, yritetään jaksaa tätä tilannetta eikä vaivuta epätoivoon tämän maailman kanssa, niin valtavan paljon täällä on vielä hyvääkin, mielestäni enemmän kuitenkin!

Todella hyvin sanottu!! Meistä kukaan ei olisi tällä pallolla, jos esivanhempamme eivät olisi lisääntyneet vaikeina aikoina.

 

Tsemppiä @mamma41

Voima haluas sinulle @Saaga86 Itse yrittäisin tilanteessasi vielä puhua miehelle haaveestasi ja sen tärkeydestä sinulle.Täällä ei samanlainen tilanne mutta itseäni pelottaa se hetki milloin yrittäminen on vaan lopetettava, pelkään että mies yhtäkkiä sanookin että nyt riittää:/Itse olen hyvin selvästi sanonut etten huoli enää mitään hormonaalista ehkäisyä joten pallo on heitetty miehelle tässä asiassa.

Meilläkin monta kertaa meinannut mennä ovis ajan tallettelut mönkään, koska mies ollut väsynyt, kipeä tai töissä.Jotenkin ollaan kuitenkin saatu hommat hoidettua..
Nyt mies on ollut kovin aktiivinen makkarin puolella ja tänään vasta kp8 . Koettanut jarruttaa ettei innostus lopahda Juuri oviksen aikaan.
Maanantaina menen akupunktioon ja keskiviikkona arviotu ovis. Punaviinin toin kaupasta, taidan kyllä tänään jo ottaa lasillisen jos se rentouttaisi Edelleen jatkan vitexin käyttöä, nyt uupuu myös ovista enteilevät hormooni finnit:/ Kasvojen iho ei ole ollut koko yritys aikana näin hyvä kuin nyt Olisiko vihdoin löytynyt hormoonien tasapaino,painoakin olen saanut nostettua 2 kiloa

Aurinkoista viikonloppua kaikille

 

Minäkin tulin pitkästä aikaa käymään palstalla, todennäköisesti siirryn ensi vuoden ketjuun. Tässä kierrossa en edes tikuttanut ovista ja ollaan oltu parhaaseen aikaan vaan kerran eli ei kovia odotuksia. Ovia näytti ovista torstaille ja Flo tälle päivälle.
Meillä miehellä on t o d e l l a kova vauvakuume, mutta sitten on aina toisinaan kuitenkin väsyä ja stressiä oviksen aikaan. Ei olla tosin yritettykään vielä kuin puolisen vuotta, jospa se joskus tärppäsi.

Aurinkoa kaikille, ehkä kevään valo tuo tärpit mukanaan

 

@Saaga86 tää on todella ääripään aatos, mutta jos jotain elämässä (parisuhteissa) oon oppinut, niin sen että omista haaveista en toisen (siis kumppanin) vuoksi enää luovu. Parisuhde on kompromisseja täynnä, mutta tärkeimmistä haaveista kannattaa pitää kiinni.
Istuttaisin kans miehen ihan vaikka pöydän ääreen alas ja keskustelisin isosti ko. asiasta onko miehen mieli nyt lopullinen vai haluaako hän aikaa, että näkee mihin maailma tästä on menossa vai eikö toista ollenkaan? Samoilla linjoilla kuin muutama muu, että ei meitäkään olisi jos jokainen sota/katastrofi olisi saanut ihmiset lopettamaan lisääntymisen

 

Tsemppiä Saaga86 Tuntuu varmasti pahalta ja en itsekään tiedä mitä tekisin jos mies tyytyisi yhteen lapseen. Tai siis siihen ettei edes toivo lisää. Varmaan vain puhuisin ja puhuisin... Sillä me päädyttiin ekaakin yrittämään.

Huomenna ovis ja on tää tallettelu kyllä semmosta hommaa.. mies on ihana ja mahtava, mutta kyllä itteä v#tuttaa tää tietoisuus oviksesta ja se että "nyt se on tehtävä" jne.. vaikuttaa siis omaan halukkuuteen. Parasta tallettelua oli jälleen heti menkkojen jälkeen eli kaukana oviksesta.. Täytyy toivoa, että siittiöt ei niin välitä mielentilasta ja päätyy perille..

Mutta tosiaan kevät ja valo!

 

Kiitos tsempeistä ja kommenteista
Oletan miehen päätöksen olevan lopullinen. Aion kyllä nostaa kissan pöydälle vielä ennen seuraavaa ovista
Mietin tosin jo erinäisiä vaihtoehtoja mikäli mies ei käännä kelkkaansa:
- Huijaan hoohetkellä petipuuhiin, totean että ovis on mennyt viikko sitten.
- Avioero ja mies vaihtoon.

Eriasia jos yrittämisestä huolimatta ei sitä toista saataisi vaan kun jos ei edes yritetä. Eniten sydän särkyy tuon pienen puolesta joka ei saakaan sisarusta. Joka on todennäköisesti ihmisen pisin ihmissuhde. Itselläni on useampi sisarus enkä saata edes kuvitella elämää ilman heitä.

 

Mä varmaan tossa tilanteessa laittaisin miehen jopa vaihtoon varsinkin jos olisi ensimmäistä yrittämässä eikä toinen haluakaan, mun eka mies ei halunnut lisää lapsia eikä avioliittoa, kun nätisti karkauspäivänä kerran kosin ja sain rukkaset niin päätin ettei se odottamalla muutu, ainoa mitä kaduin etten päättänyt jo aiemmin. Hän ei ole aviossa nykypäivänäkin ja mulla useampi lapsi joten molemmat lopulta elää enemmän haluamaansa elämää.

 

Lapsiluku on sellainen asia missä ei mielestäni pitää olla samalla taajuudella.

Mikäli Puolisoni yhtäkkiä ei haluaisikaan lasta ja päätös olisi lopullinen niin eroaisin ja hankkisin lapsen itsellisenä.

Tehtyä lapsia en kadu, tekemättömiä katuisin.

Toki jos yrityksistä huolimatta ei lapsia tule, niin ainakin on yritetty.

 

Kiitos tsempeistä ja kommenteista
Oletan miehen päätöksen olevan lopullinen. Aion kyllä nostaa kissan pöydälle vielä ennen seuraavaa ovista
Mietin tosin jo erinäisiä vaihtoehtoja mikäli mies ei käännä kelkkaansa:
- Huijaan hoohetkellä petipuuhiin, totean että ovis on mennyt viikko sitten.
- Avioero ja mies vaihtoon.

Eriasia jos yrittämisestä huolimatta ei sitä toista saataisi vaan kun jos ei edes yritetä. Eniten sydän särkyy tuon pienen puolesta joka ei saakaan sisarusta. Joka on todennäköisesti ihmisen pisin ihmissuhde. Itselläni on useampi sisarus enkä saata edes kuvitella elämää ilman heitä.

Huijaaminen tällaisessa asiassa on ehdottoman väärin. Ero on parempi vaihtoehto kuin petoksella alkanut raskaus.

 

Kukkuluuruu tänne

Täällä oli tullu plussia, onnea niistä

Multa saa ottaa plussan pois edestä, sain juuri keskenmenon. Tälle vuoteen ei kerkee saada enää uutta plussaa niin hyppään tonne vuoden 2023 ketjuun

 

Kiitos kaikille onnitteluista!
Ja pahoittelut pettyneille.
Mä en ole kertonut tästä plussasta vielä muille kuin miehelle, joten tuntuu et pakko jakaa asioita jonnekin... tää palsta on hyvä.

https://aijaa.com/h63TG1

Tuossa kuvassa pari testiä jotka tein.
Omasta mielestä näitä ollut hauska katsella muilta niin ajattelin jakaa. Lujaa vauhtia tuntuisi vahvistuvan

@Saaga86 Ikävä juttu mieheltä. Oisko vaan nyt väsynyt? Ite omalla kohdalla ehkä pitäisin pari kk taukoa yrityksestä, ja puhuisin sen jälkeen. Mä ajattelen itse niin et vaikka maailman tilanne on mikä on, sitä suuremmalla syyllä olisi kiva saada sisarus olemassa olevalle lapselle. Jotta olisi todennäköisesti ja toivottavasti aina joku läheinen johon tukeutua, ja voisivat autta toisiaan. Ja kuten joku sanoi, lapsissa se tän maailman toivo on. Ehkä uudet sukupolvet keksii jo keinoja parantaa asioita.

 

ON: tänään dpo7, ei minkään valtakunnan tunnetta missään. Nojoo, ei varmaan pidäkään olla, mut ois ees sit perusmenkkaoireet. Mulla on siis aina, ihan niin kauan kuin muistan, vatsa ollut päivän sekaisin tasan viikkoa ennen kuukautisia. Nyt sovellus ennustaa menkkoja ensi lauantaille alkavaksi ja ei mitään. Ennemmin vähän ummetusta kuin sekaisin. Huoh. En kyllä usko, että tärppi olis käynyt, en vaan usko et meille kolmatta enää suodaan kun oon päästänyt itseni huonoon kuntoon. Ens torstaina meen työterveyteen, saan verikokeet jne ja nään missä kaikissa arvoissa on häikkää. Nyt on fiilis korjata elämäntapaa, vuosiin en oo jaksanu välittää.

 

Oletteko värjänneet hiuksia yrityksen aikana? Mä olen mutta luin kyllä että joku jättää kaikki kemikaalit pois, en vaan usko että hiusväri vaikuttaisi, raskauden aikana en välttämättä värjäisi.

Riidelty perjantaista lähtien, mies pahoittelee mutta sanoin että se yritys päivä meni jo eikä uutta mahdollisuutta välttämättä tule.. on tää niin älytöntä ja nyt pitäisi vielä yrittää lisä stressiä välttää.

 

Oletteko värjänneet hiuksia yrityksen aikana? Mä olen mutta luin kyllä että joku jättää kaikki kemikaalit pois, en vaan usko että hiusväri vaikuttaisi, raskauden aikana en välttämättä värjäisi.

Riidelty perjantaista lähtien, mies pahoittelee mutta sanoin että se yritys päivä meni jo eikä uutta mahdollisuutta välttämättä tule.. on tää niin älytöntä ja nyt pitäisi vielä yrittää lisä stressiä välttää.

Kyllä mä oon värjännyt, mutta en kyllä muutenkaan värjää kuin 3-4 kertaa vuodessa. Ei koko elämää voi laittaa pauselle yrityksen vuoksi ja en itse lue hiusten värjäystä kovin vaaralliseksi toimenpiteeksi. Kampaajalla käynti on myös itselle rentoutumiskeino.

Yk 9 pyörähti käyntiin ja fiilikset on aika seesteiset. En odottanut tältä kierrolta suuria, mutta kierron venyessä normaalista muutamia päiviä niin tottakai kävi jo mielessä, että olisko voinut onnistua. Tässä kierrossa positiivista oli se, että ovulaatiovuotojen jälkeen ei muita ylimääräisiä vuotoja tullut. Toivo herää, että voisiko kierto jotenki tasaantua pitkään jatkuneiden välivuotojen jälkeen ja ehkä tuleva kierto voisi olla meidän kierto