Gallup: Omat ja puolison pienet, ärsyttävät tavat

Tällainen gallup on aina silloin tällöin näkynyt palstalla, mutta tarvitsen vertaistukea juuri nyt, eli otetaan taas kerran: Siis listatkaa vaikka kolme ei-niin-maailmoja-järisyttävää, mutta kuitenkin hermoja nyppivää puolisonne (siis miehen tai naisen) tapaa käyttäytyä tai esim. hoitaa asioita.

Tässä, rakas puolisoni, sinun top 3:

- Miksi niitä tyhjiä maitopurkkeja ei voi laittaa pahvinkeräysroskikseen, joka on n. 30 cm päässä siitä paikasta, johon sinä ne jätät?!

- Sinä tiedät myös, missä meilä on vaipparoskis ja mihin laitetaan kestovaipat likoamaan. Jälkeläisemme suolen tuotokset eivät kiinnosta minua niin paljon, että haluaisin ihailla niitä vielä illallakin, esim. pesukoneen päällä olevasta vaipasta.

- Miten niin "mitä näille laitetaan päälle?"?! Sinulla on käytössäsi silmät ja sama ulkolämpömittari, samat ikkunat ja parvekkeen ovi, kuin minullakin! Minä lupaan puuttua asuvalintoihisi vasta siinä vaiheessa, kun puet nelivuotiaalle kaksivuotiaan vaatteita -tai toisin päin.

Ja tasapuolisuuden nimissä, oma top 3 tapoja, joiden uskoisin nyppivän sinua:

- Nuhaisena en niistä tarpeeksi usein, vaan "vedän sisään". Ällöttävää, tiedän. Sori.

- Juon joskus suoraan maitopurkista. Quilty. Sinä et juo samaa maitoa, kuin minä, mutta kyllä, annan sitä lapsille ja käytän ruoanlaittoon. Sori.

- Minulle kaappiin jätetty puolikas suklaalevy on avoin haaste herkutteluun. Jos olet säilönyt herkkuja omiin tarkoituksiisi, laita mukaan omistusoikeustodistus! (sori)

Niin, ja vähempikin runoilu riittää. Minulla nyt sattuin olemaan aikaa, koska sinä, rakas puolisoni laitoit lapset nukkumaan.

 

Ehdottomasti ärsyttävin (niin ärsyttävä, että kattaa kaikki kolme kohtaa) on se, että saatetaan keskustella vartti jostain asiasta, mies kertoo mielipiteensä, minä kerron mielipiteeni, pohditaan ja päädytään johonkin ratkaisuun. Koskee usein tietysti lasta. Parin tunnin päästä saattaa ottaa ko aiheen esiin AIVAN UUTENA ja käydä keskustelemaan siitä?! :O Ja mä en kestä tätä. Kysyn aina, että missähän Herra on mahtanut olla sinä aikana kun minä hänen kanssaan tästä keskustelin ja tultiin tulokseen että xxxx?

 

Minun kolme:

- saatan syyllistyä motkottamaan "kun kukaan ei koskaan tee mitään,minun pitää aina tää ja tää ja toikin..."
- tämä ärsyttää muita: jos bongaan jonkun vaatekappaleen lattialta,se a)lentää pyykkikoriin tai b) lentää sen tyypin huoneeseen/syliin jonka se on
- hinkkaan stressiin saakka keittiötä

Miesystäväni:

- liian rauhallinen (esim. siivotessa minä siivoan kaks huonetta siihen missä hän sen yhden)
- ei ymmärrä vihjeestä "jos sie nyt peset ne perunat",että voisi osallistua ruuanlaittoon
- saattaa mennä mun tupakoille kuin omilleen(tämä ottaa päähän sillon kun itellä on vähän tupakkaa/rahaa ostaa tupakkaa)

Nämä voi olla pieniä asioita,mutta joskus ne vaan ärsyttää..

 

Miehellä on aika paljon mua ärsyttäviä ominaisuuksia:
- nenän kaivaminen on ärsyttävin! ja sit kun se räkä vielä hieraistaan vaivihkaa jonnekin lakanankulmaan niin hyi hitto! mä aina huudan sille kun huomaan, mut ei ota kuuleviinkorviinsa!
- tienaa paljon enemmän kuin minä, mut laskee joka ikisen pennin mitä ollaan maksettu ja pitää "velkakirjaa"
- jättää kengät oven eteen, aina.
-jättää likasiet vaatteet minne sattuu

Mä
-jätän tavarat käsistäni minne sattuu
-...ja sit panikoin kun en löydä mitään
-nalkutan välillä mm. tupakan poltosta

 

Miehen top 3
-Kotityöt jakautuu meillä niin, että se tekee joka ehtii, mutta kissanhiekan tyhjennys kuuluu miehelle minun astman takia. Vaan tapahtuisikin joskus oma-aloitteisesti, eikä viidennen muistutus kerran jälkeen...
-Sylkeminen. Mahdollisimman äänekkäästi ja julkisella paikalla. Yök!
-Vain omien jälkien siivoaminen. Jos siivoat kerran vuorollasi pöydän ruuan jälkeen , voisit laittaa myös ne minun käyttämät suolakurkut ym. sinne jääkaappiin, etkä pelkästään niitä ruokia mitä itse käytät. (Ollaan siis vielä lapsiperhe ja naimisissa)

Omat top 3
- Nalkutus. Kuulostaa ikävältä jo omaankin korvaan.
- Epäjärjestelmällisyys, kuten keskeneräiset käsityöt milloin milläkin lipastolla. Ja mihinkään ei saa tietysti koskea, ettei mene sekaisin.
-Kyvyttömyys jakaa tyynyä parisängyssä, vaikka mies haluaisi olla lähellä. Joo, ollaan lähellä, mutta älä tule minun tyynylle.

 

miehen TOP 3:
1. Ruttaa maitopurkit niin omituiseen läjään, että ne vievät ison tilan roskasankossa.
2. Kuorii omenan/mandariinin/kiivin ja jättää kuoret pöydälle lojumaan eikä laita biojäteastiaan
3. Sanoo käväisemänsä autotallissa tai jossain muualla pihapiirissä pikaisesti ja on siellä vielä parin tunnin päästä.. Mut toisaalta ei lorvi, vaan unohtuu puuhailemaan jotain.. Kolaamaan, leikkaamaan aitaa, korjaamaan autoa, pesemään jotain, tekemään puita... Jne jne jne...

Minun TOP 3
1. Keittiön pöydille ei saa jättää tavaroita, kuoria tai papereita lojumaan.. Siis haluan tasot puhtaina niin jonkin homman aloitus on helpompaa. Tästä saatan joskus ...krhm.. huomautella
2. Minun vesilaseja ja teemukeja löytyy milloin mistäkin.. Samoin nenänniistopapereita (unohdan myös tarkastaa housuntaskut kun laitan housut pyykkikoriin)..
3. Naputa pikkuvälipalojen syömisestä. Haluan pitää ruoka-ajat ja kahvitauot hetkinä jolloin käudään jääkaapilla. Muuten ei napostella.

 

Miehen:

TOP YKSI!!! kuorsaaminen!! voiperkelehelvetti. Eihän se sille mitään voi, ostipa kerran jopa jotain nieluun suihkutettavaa ainetta jonka pitäs estää kuorsaaminen. Joo, kuorsas edelleen mutta oktaavia korkeemmalta.

Sitten se, että kodin siivoaminen tuntuu olevan vain minun yksinoikeuteni. Itse enh tätä kunniaa niin kaipaisi.

Ja sitten se,että vessapaperi rullaa ei voi vaihtaa uuteen kun vanhasta on vaan hylsy jäljellä. Kerran istuin pissalla ja ah,KAPPAS! vessapaperi loppu, ei edes vararullia mitä oon oppinut jättämään vessan kaappiin. Siinä sitten huutelin että MIES! tuo mulle pikkuvessasta paperia. Ei mitään reaktiota. Ei auttanut muu kuin vetää pökät jalkaan kuin puskapissalla konsanaan, nousta ylös ja tähdätä tyhjä hylsy rakkaan miehen otsalohkoon ja hoomoilasena pelaa jotain koneella kuulokkeet päässä. Ja hakea itse uus paperirulla.

Ja minussahan ei mitään vikaa oo.

Tai no ehkä se että nuhasena jätän kaikki paperit pitkin poikin. Ja ehkä vähän se että puren kynsiä. ja saattaa olla, että se kun ilmotan "ei tarvii mitään" kun mies soittaa työmatkalta kotiin että käykö kaupassa. Sitten illalla ravaan ympäriinsä että "hitto, eihän täälä oo taas mitään"

 

Mä laitan molemmilta yhden (vaikka kai niitä enempikin on :xmas:

MIES:

Ei laita tavaroita paikoilleen: vaatteet lojuu olohuoneessa yhden tuolin päällä (onneks kuitenkin yhdessä paikassa, eikä pitkin taloa), jättää aina jotain "jälkiä", kun syö, sokerimittarin liuska jää AINA keittiön pöydälle...

MÄ:

Olen "korvaamaton". Kuvittelen liikaa, että huusholli ei pyöri ilman mua ja hyysään. Oikeesti koitan pästä eroon tosta tavasta, mut vaikeeta on...

 

se kun ukko ei katso yhtään missä pierunsa päästää. ja tuntuu, että se tekee kotona siitä oikein shoun painaa persuusta ilmeisesti penkkiin, että varmasti kuuluu

 

Top 1 oma vika on se kun kuvittelen, että toinen ymmärtää sanomatta jos jokin vituttaa. Ja sitten vaan kiukuttaa lisää kun toinen ei tajua. No, ei tietenkään tajua jos en sano suoraan

 

Ihanaa kuulla että muillakin samoja "ongelmia" kuin meillä!!

MIEHEN TOP 3:

-Jättää ne vaatteet AINA tuolin päälle, nojatuolin päälle, sohvalle ym. mihin ikinä ne ekana voikaan laskea. Kun sanon että vie nyt kaappiin (joka on noin 5m päässä sohvasta) niin vastaus kuuluu "mä laitan ne kohta päälle" Voi vi***!
-Mies ottaa lasin maitoa ja oho! Maitopurkki onkin tyhjä. No laskenpa sen tähän pöydälle enkä rutista sitä ja laita pahvinkeräykseen.
-Luulee omistavansa kaukosäätimen.

MINÄ TOP 3:
-Ärsyynnyn helposti kaikkeen yllämainittuun ja äänen korkeuteni nousee aika helposti.
-Torkuttaminen aamuisin herätyskellolla. Välillä se ärsyttää myös itseäni, mutta eritoten kanssanukkujia!
-Yleinen "drama queen"inä oleminen

 

mun mies ei pysty kotioloissa kävelemään normaalisti, vaan se mennä suhisee. Hitto mikä kohina voi tulla kun aikuinen mies laahaa jalkojansa edestakaisin suhaillessaan. Töissä ja ulkona se kävelee ryhdikkäästi ja uljaasti.

mä ärsytän varmasti eniten sellaisella jurnuttamisella: jos mies laskee lautasen tiskipöydälle, mä tulen jurnuilme päällä laittamaan sen tiskikoneeseen. En siis nalkuta enkä ilmehdi, vaan jurnutan.

eli hyvin menee kun toinen vaan suhisee ja toinen jurnuttaa =)

 

En usko, että rakkaallani on mitään ärsyttäviä tapoja.

Minulla niitä on vaikka kuinka paljon.

 

miehen:
- miks helvetissä ne kaikki käyttötavarat ja muut ym pitää laittaa kaikkeen kauimmaiseen nurkkaan tai kaappien ylimmäseen hyllyyn ettei "hukkapätkä" vaimo ylety ja ne epätarpeelliset on siinä tyrkyllä (muutenkin tää "järjestelyn" epäjärjestelmällisyys. Kun vaikka ukon mielestä keittiön kaapit on epäjärjestyksessä niin silti mä löydän ne sieltä tavarat nopeemmin ja helpommin silmät kii kun sen järjestelyjen jäljiltä = hallittu kaaos)
-ne pistaasin kuoret joka välissä lattialla
-siivouksen hitaus (3h olkkarin siivoukseen kun siinä ajassa oon siivonnu koko kämpän. imuri ja polvethan ei notku/taivu ollenkaan vaan kaikki pitää siirtää toiselle puolelle)

Omat:
-piintynyt siivoustapa (ammattivika ) en osaa siivota sillon kun mies ^^ on paikalla
-kaappien ovien auki jättäminen
-töksäyttely. sanon suoraan asiat niinku ne on enkä pehmittele aina

 

1. Mies juo yöllä vähän väliä limua. Herään joka helvetin kerta siihen korkin sihahdukseen.

2. Mies ei pyyhi koskaan pöytää puhtaaksi rätillä.

3. Tämä on kaikista ällöttävin. Mies ei pese käsiään vessakäynnin jälkeen.

 

Miehen voileiväntekoprojekti: Mies jättää tyhjän kinkkupaketin, makkarankuoret ja leivänmurut pöydälle takuuvarmasti, saattaa vielä ottaa uuden veitsen ja juustohöylän entisten viereen, mistä minä muka tiedän, mikä niistä on vanhin ja menossa koneeseen?

Mies ei siivoa vahingossakaan mitään ilman huomautusta. Kissanhiekkalaatikko saisi esim. olla täpötäynnä tuotoksia ja kissa käydä tarpeillaan jossakin muualla, vaikka käsittääkseni mies ei mitenkään voi olla näkemättä lootaa monta kertaa päivässä.

Jos pyydän laittamaan likaiset astiat koneeseen, mies hölmistyy ja alkaa mutista, jos siellä on puhtaat ja se pitää myös tyhjentää. Tollointa oli, kun hän tyhjensi vain toisen tason ja tunki likaiset tilalle, koneessa oli siis 50-50 puhtaita ja likaisia astioita. Käsittämätöntä.


Miestä taas ärsyttää, kun hän on tehnyt eväät, erehtyy tekemään jotain muuta välillä ja tahtoisi laittaa vielä iltapalaleivät. Minä olen sillä välin siivonnut pois vanhoiksi olettamani likaisen veitsen ja juustohöylän. Siellä ne ovat koneessa likaisten astioiden seassa. (vrt. ylin kirjoiittamani kappale.)

Mies näkee punaista myös, jos jotakin pitäisi ostaa ja minä toppuuttelen, jään siis pohtimaan kannattaako ostos ja tarvitaanko sitä varmasti. Mies on semmoinen sulovilentyyppinen, ostaa varmasti vaikka afrikannorsun, jos halvalla saa. Toisaalta hän myy ostoksensa fiksailun jälkeen voitolla pois, mutta minä tosiaan toppuuttelen, kun niitä projekteja on koko ajan monta käynnissä. Mutta se selvästi ÄRSYTTÄÄÄÄÄ miestä, enkä mahda itselleni mitään.

Kolmanneksi - viikonloppuaamut ovat usein vaikeita. Siivoan kodin joka päivä heti aamusta, mutta mies kuvittelee imurin käynnistyessä, että tiedossa on hirveät talkoot ja hän piikeksii ärtyneenä koko aamun yläkerrassa. Mieshän ei näe meidän arkirutiineja. Minä ärsyynnyn piilottelusta, tietäen, että jos mies auttaisi, homma veisi 30 min ja molemmilla olisi koko päivä aikaa muuhun. Olen kuin perseeseen ammuttu karhu ja pirun ilkeä, kun mies uskaltautuu näkysälle.

 

Miehessäni eniten ärsyttää se, kun alan selittämään jotain juttua, mies vastailee väliin lyhyesti, ja yht' äkkiä KESKITTYMINEN HERPAANTUU ja kuunteleminen loppuu, mutta hän edelleen esittää kuuntelevansa. Sitten kun oon 3min papattanut ja kysyn loppuun jotain niin mies vastaa "mitä?". AAAARGH mulla menee joka kerta yhtä paljon hermot. Välillä sen jopa näkee hänen ilmeestään että nyt loppui kuunteleminen. Pitäis varmaan opetella puhumaan lyhyemmin, mutta minkä sille voi jos toinen esittää kuuntelevansa.

Sen lisäks ärsyttää se, että mä siivoon ja pidän kämpän päivittäin kuosissa, mutta kun mies tulee kotiin, menee tunti niin koko talo on ihan sekaisin. Eikä se edes tunnu tekevän oikein mitään mistä se sotku syntyisi. Se vaan ilmestyy. Edes meidän 1,5v poika ei sotke tota vauhtia.

Kolmanneks ärsyttävintä on miehen tapa vastata puhelimeen ja lähteä samalla sekunnilla tupakalle, jolloin meidän koira luulee että joku on tulossa ja alkaa haukkumaan. Meidän koira yhdistää puhelimen soimisen ja ulos menon siihen että joku tulee, koska kun vielä asuttiin kerrostalossa, meidän ovisummeri ei toiminut, joten jos joku halusi sisään, sille piti käydä avaamassa ulko-ovi.

Mussa varmaan ärsyttää se, että vaikka oon muuten ihan rauhallinen ihminen, suutun välillä "jostain ihan pienestä" (oikeasti kymmenettä kertaa saman päivän aikana tapahtuvasta asiasta) silmittömästi kun käämit vaan palaa ihan lopullisesti. En siis välttämättä huomauta asiasta kun sen kaks ekaa kertaa ja sitten seuraavan kerran kymmenennellä kerralla räjähtämällä.

Toisekseen mua on tosi vaikea saada ylös aamuisin, joten mies meinaa joka toinen aamu myöhästyä töistä. ja sekin on varmaan ärsyttävää kun pöllin aina miehen vaatteet käyttöön pihatöihin.

 

Mies:
- ripottelee tavaroitaan ympäri taloa mitä ihmeellisempiin paikkoihin, esim. auton vahauspurkki, pätkä listaa tms. saattaa lojua pari viikkoa vaikka takan reunustalla, jos minä en sitä siitä korjaa... yritä siinä sitten sisustaa "avotakkakotia".
- ei ikinä pyyhi muruja keittiöstä ja jättää aamupalan jäljiltä astiat pöytään
- kulkee ikivanhat collegehousut puolitangossa kotona :X

Minä:
- sotkuiset vaatekaapit, joista en löydä ikinä mitään
- unohdan minne olen laittanut tavaroita
- passaus

 

Mies:
1) Kun vaatteen riisuu esim. sohvalla siinä on sen loppusijoituspaikka! En tajua tätä ollenkaan. Miksi sukkia ei voi jättää pyykkikoriin kylppärissä vaan pitää kävellä sohvalle sukat ja kalsarit riisumaan. Nytkin on eiliset kalsarit makkarin ovenpielessä kun siihen tipahtivat nukkuaan mennessä. Ja ite ei korjaa pois vaikka lojuisivat viikkotolkulla lattialla.

2) Jokaiselle vesihuikalle pitää ottaa oma lasi ja se jätetään AINA pöydälle. Voiveitsiä menee päivässä 5-6 kpl koska jos puolituntia sitten on tehty leipä, ei veistä enää voi millään käyttää.

Minä:

1) En osaa rakentavasti keskustella. Kärsin ensin hiljaa ja sitten alkaa vittuilu.

2) Työ liittyy siivoukseen joten kotona en jaksaisi siivota ollenkaan sipistelen vaan. Onneksi ihana mieheni tekee perussiivouksia aika-ajoin muuten asuisimme varmasti kaatopaikalla. Esim. Imuroin kyllä mutta lattioiden pesu tekee tiukkaa.

3) Mielikuvitukseni on todella lennokas ja saan pienestä sanasta tai katseesta hirveän draaman aikaiseksi kun sitä tarpeeksi itekseni mietiskelen.

4) Olen netti addikti. Nyt kotona ollessa netti on aina auki vaikka en kokoajan sen ääressä ehtisi ollakkaan. Face pitää tsekata kerran tunnissa että pysyy kartalla.

 

MIES:

1) "Oooh, pyykit ovat täällä taas peseytyneet ihan itsekseen!"

Uskotko myös hammaskeijuun?

2) "Olisko liikaa vaadittu että kuivaisit suihkun lattian käytyäsi pesulla?"

Joo ei ole, se jää kuivaamatta kaks kertaa kymmenestä kun esim puhelin soi tai on muuten kiire. Mutta vastakysymys: olisiko liikaa vaadittu että kattamani aamiaisen jälkeen, kun kiirehdin sinne suihkuun, korjaisit pois muutkin kuin itse käyttämäsi asiat? Oman jogurttisi ja kinkkusi nostat kyllä jääkaappiin, mutta koska et käytä esimerkiksi margariinia, sen voi jättää pöydälle.

3) "Pitää kerätä tuotot!"

Eli ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla pelaat jotain aivotonta kännykkäpeliä, jossa pitää kerätä voitot parin tunnin välein että voi tehdä taas lisää voittoja. Oikeasti, olisi kiva, jos joskus ET ensimmäisenä aamulla tarttuisi siihen kännykkään vaan vaikka minuun. Etenkin viikonloppuaamuisin saattaisit saada hyvät kyydit jos osaisit pikkasen priorisoida!