Tykkään! Tosin meiän asunto ei oo pieni, mut kalusteet ym. on enimmäkseen vanhoja ja tuunattuja. Meil tehdään paljon kaikenlaist kierrätysmateriaaleist, esim. vaatteit.
En mä pidä noita ap:n luettelemaa kolmea asiaa merkkinä vaatimattomasta. Ittellä ei oo pieni asunto, mutta ei se pieni asunto välttämättä kerro sitä että ihminen on vaatimaton. Kotiruoka taas on mun mielestä ihan peruasia mones perhees eikä mikää vaatimaton asia. Kirpparivaatteet on järkevyyttä koska ei kaikkia tarvitte uutena ostaa.
Minni-hiiri harmaana
On se pihistelyä, kun halusin tytöille tonttupuvut ja nuo oli halpoja. Älyttömäksi sen tekee se, että en ostohuuruissani ajatellut yhtään lasten "mahdollisesti" kasvavan...
"viola"
Tykkään. Tosin asutaan isossa talossa, mutta talomme on vanha eikä mikään erityisen arvokas ja sijaitsee maaseudulla. Kotiruokaa syödään sen maun ja terveellisyyden vuoksi, mutta en minäkään osaa sitä vaatimattomana pitää, tosin kulutetaan siihen sen verran paljon rahaa, ettei sitä kai vaatimattomaksi voikaan sanoa. Vaatteita ostetaan kirppareilta ja kaupasta, aina tilanteen mukaan. Kertakäyttökulttuuria vaatteissa vierastan, eli pyritään ostamaan vain tarpeeseen ja laadukasta, joka sitten kestää aikaa.
Ehkä elämämme "vaatimattomuutta" karistaa kolmivuorotyöni, kolme nuorta perheessä ja ajoittainen kiire. Huomaan välillä haaveilevani ajasta, jolloin pystyisimme nykyistä enemmän kasvattamaan itse omaa ruokaamme ja elämään enemmän omavaraisesti. Saan suurta nautintoa ollessani luonnossa, yksi esimerkki (millä edelleen kaikkien näiden vuosien jälkeen san mieheni huvittuneeksi) on se, että jos keitetään pannukahvia tuolla rantakodalla (ei ole meidän oma, vaan useamman tilan yhteinen), haen mielummin veden lähteestä n. 200 metrin päästä polkua pitkin sen sijaan että hakisin kotoa saman matkan päästä tietä pitkin nopeammin
Vaatimaton elämäkin on niin laaja käsite, että sillä voi tarkoittaa melkein mitä vain. En halua elää vaatimatonta elämää siinä mielessä, että jättäisin hankkimatta jotain, mikä on minulle tärkeää, mutta en hanki jotain kallista ja hienoa ja merkkiä ja rotua vain siksi, että se on hienoa jne vaan jos hankin sellaista, sen on oltava parempi ja kestävämpi ja tarpeeseeni sopivampi.
Ehkä elämämme "vaatimattomuutta" karistaa kolmivuorotyöni, kolme nuorta perheessä ja ajoittainen kiire. Huomaan välillä haaveilevani ajasta, jolloin pystyisimme nykyistä enemmän kasvattamaan itse omaa ruokaamme ja elämään enemmän omavaraisesti. Saan suurta nautintoa ollessani luonnossa, yksi esimerkki (millä edelleen kaikkien näiden vuosien jälkeen san mieheni huvittuneeksi) on se, että jos keitetään pannukahvia tuolla rantakodalla (ei ole meidän oma, vaan useamman tilan yhteinen), haen mielummin veden lähteestä n. 200 metrin päästä polkua pitkin sen sijaan että hakisin kotoa saman matkan päästä tietä pitkin nopeammin
Vaatimaton elämäkin on niin laaja käsite, että sillä voi tarkoittaa melkein mitä vain. En halua elää vaatimatonta elämää siinä mielessä, että jättäisin hankkimatta jotain, mikä on minulle tärkeää, mutta en hanki jotain kallista ja hienoa ja merkkiä ja rotua vain siksi, että se on hienoa jne vaan jos hankin sellaista, sen on oltava parempi ja kestävämpi ja tarpeeseeni sopivampi.
tavallaan, en halua elää missään hienossa talossa, jossa ei uskalla hengittääkkään. tykkään ostaa vaatteita kirpparilta, toki myös uusiakin. kotiruoka on hyvää. en kaipaa mitään hienoja nahkasohvia, mulle riittä sohva, jossa on mukava istua ja löhötä. meille kelpaa tavalliset räsymatot lattialle, ja muovikipot ostan kaupasta, ei mitään tuppereita
"vieras"
En, täytyy tunnustaa että luettuani ketjun ja rehellisesti mietittyäni itseäni niin en tykkää vaatimattomasta elämästä.
"liisaleena"
Tykkään hyvästä ruoasta mutta en pidä kotiruokaa vaatimattomana. Vaatii sairaan paljon työtä, jos hankkii tuoreet raaka-aineet jja tekee itse alusta loppuun. Ihminenhän syö 5 kertaa päivässä joten työn määrähän on valtava mitä tulee ruoanlaittoon ja jos perhettä on eli joutuu tehdä useammalle kuin 1-2 hengelle. Ja jos siis tekee esim. muutakin kuin kuoripotut ja jauhelihakastike, mikä on kyllä mielestäni ihan hyvää ruokaa sekin.
Pieni asunto ei ole kiva, jos on liian pieni, eli vain yksi huone. Ihminen kaipaa vaihtelua,eli pitäisi olla vähintään 2 huonetta. Liian suuresta en pidä koska on mielestäni itsekkyyttä. Lämmittäminen aiheuttaa ilmastonmuutosta, jäätikköjen sulamista ja elinmahdollisuudet napajäätikön eläimillä heikkenvät päivä päivältä. Sitä kautta tietysti meidän lapsilla tulevat elinmahdollisuudet heikkenemään joka päivä. Metsät vähenevät maapallolla ja ilman hiilidioksidipitoisuus kasvaa, kun pitää rakentaa isoja taloja ja lämmittää niitä ja raaka-aineet otetaan mistä vaan, tuhotaan metsät ja meret. Ainoat ekologiset lämmitysmuodot ovat vesi,tuuli ja aurinko ja itse olin tätä mieltä jo yläkoulussa. Silti päättäjämme eiävt ymmärrä että elinmahdollisuudet alkavat olla heikot.
Kirppisvaatteista pidän, koska ei tarvitse availla pakkauksia ja tunkea öljystä tehtyä muovia roskiin. Lisäksi tiedän monien olevan niin laiskoja että tavaraa heitetään roskiin, eli jos vaihtoehto on roskis tai kirpputori, niin mielestäni kirpputorilta ostaminen on ekologista ja oikein. Eikä millään tavalla vaatimatonta, vaatii kuitenkin vähän enemmän viitseliäisyyttä etsiä kirppikseltä oikea koko ja kivat vaatteet kuin kaupasta.
eli joo, kotiruoka on hyvää, mutta en aiina jaksa tehdä vaan halpoja eineksiä ja ravintoloitakin käytettään, asun kohtuullisen kokoisessa ja käytän kirppiksiä.
"liisaleena"
Mielestäni henkisesti köyhää ja vaatimatonta on elää kuin muita ei olisi ja tulisi jälkeemme. eli kuluttaminen on hengen köyhyyttä.
"haha"
EN! Inhoan pihistelyä ja jotan tarjousten ja kuponkien perässä joksentelua. Rakastan törsätä ja ostaa laatua, oli hinta mikä hyvänsä.
Jos ei noita lapsia olisi, alkaisin elää vaatimattomammin.
Mä olen haluamani elintason saavuttanut, olen itse asiassa nähnyt sellaista pienestä asti joten mulla ei ole tarvetta raivokkaasti enää tavoitella sitä. On ihanaa lahjoittaa muille, ihanaa nauttia ns. ilmaisista asioista kuten nyt tästä aurinkoisesta&lumisesta aamusta, perheestä, ihmisistä, askareista.
On kivaa että omassa kodissa kaikki on suht nättiä, käytännöllistä ja toimivaa, on toimiva auto tms. (ja noiden ylläpito vie rahaa), on rahaa tehdä pieniä matkoja tms. mutta mikään isompi luksus ei sen jälkeen lisää mulle onnellisuutta.
En ole vielä 40 mutta alan muistuttaa kohta jotain vanhaa mummoa. "Tärkeintä on että on ruokaa ja on lämmintä."
Mä olen haluamani elintason saavuttanut, olen itse asiassa nähnyt sellaista pienestä asti joten mulla ei ole tarvetta raivokkaasti enää tavoitella sitä. On ihanaa lahjoittaa muille, ihanaa nauttia ns. ilmaisista asioista kuten nyt tästä aurinkoisesta&lumisesta aamusta, perheestä, ihmisistä, askareista.
On kivaa että omassa kodissa kaikki on suht nättiä, käytännöllistä ja toimivaa, on toimiva auto tms. (ja noiden ylläpito vie rahaa), on rahaa tehdä pieniä matkoja tms. mutta mikään isompi luksus ei sen jälkeen lisää mulle onnellisuutta.
En ole vielä 40 mutta alan muistuttaa kohta jotain vanhaa mummoa. "Tärkeintä on että on ruokaa ja on lämmintä."
Osittain joo. Asutaan kaksiossa, joka ostettiin edullisesti. Autoa meillä ei ole, vaan matkat kuljetaan kävellen, pyörällä tai satunnaisesti bussilla. Kotiruoka meillä on arkisin kyllä vaatimatonta, viikonloppuisin ruokaan kyllä tuhlataan. Tavaraa ostetaan vain tarpeeseen, mutta silloin laadukasta ja kestävää - mieluiten kotimaista.
Toisaalta kulutetaan paljon palveluihin, syödään usein ulkona, käydään kampaajalla/parturissa ja taksilla mennään jos on tarve. Siivooja on ollut pidempään harkinnassa ja pikkuremontteja teetetään, jos ei itse osata/ehditä. "Tuhlaan" mieluummin palveluihin, koska niissä näkyy selvästi työllistävä vaikutus.
Lisään vielä, että tykkään ostaa myös veljentytölle laadukkaita vaatteita ja leluja, koska heillä on rahasta tiukkaa. Opiskelijaveljelläni hoidatan koiraa tarvittaessa runsaskätistä maksua vastaan. Jos asuttaisiin jossain kartanossa ei tuollaiseen olisi varaa.
Toisaalta kulutetaan paljon palveluihin, syödään usein ulkona, käydään kampaajalla/parturissa ja taksilla mennään jos on tarve. Siivooja on ollut pidempään harkinnassa ja pikkuremontteja teetetään, jos ei itse osata/ehditä. "Tuhlaan" mieluummin palveluihin, koska niissä näkyy selvästi työllistävä vaikutus.
Lisään vielä, että tykkään ostaa myös veljentytölle laadukkaita vaatteita ja leluja, koska heillä on rahasta tiukkaa. Opiskelijaveljelläni hoidatan koiraa tarvittaessa runsaskätistä maksua vastaan. Jos asuttaisiin jossain kartanossa ei tuollaiseen olisi varaa.
Viimeksi muokattu:
dddd
Tykkään. Pidän kaikesta "tavallisesta". Pienet tavalliset, vaatimattomat asiat tekevät onnelliseksi, kunhan niitä osaa arvostaa.