G: Pahinta oman äitinne suusta?

  • Viestiketjun aloittaja KnikkeKnakkerton
  • Ensimmäinen viesti
vieeras
Kun yhdestä jääräpäästä pääsin eroon (isäni), niin miksi sinä olet vielä samanlainen ?

Äidin kommentti heidän avioeronsa jälkeen, jolloin olin 14 v. Vähän vitutti tuo äidin lausuma silloin, nyt jo naurattaa..
 
:((((
Kun odotin kuopusta ja kerroin iloisena äidille, äiti parkaisi: "Pettikö teillä ehkäisy?" Olin naimisissa ja yksi lapsi ennestään.

"Ei susta ole kotiäidiksi" sanoi äiti kun yritti saada mua töihin kun esikoinen oli 1,5v. Olin 5 vuotta kotiäitinä.

"Ei mikään ihme jos miehesi pettää sua, kun sulla on noin kamalat vaatteet." Olin siis saanut kuulla kuukautta aiemmin että mies oli pettänyt sua, kuopus oli vauva enkä ollut jaksanut panostaa vaatteisiin vaan mulla oli kotona verkkarit ja t-paita.
 
Näitä riittääis kun jaksaa vaan muistella...

Yksi tyly oli se, että mutsin mielestä oli kamalaa kun mies jäi hoitovapaalle vuodeksi lapsen ollessa 2v.
" Ei ne tuu ikinä pärjäämään!!!" Kotona silloin lapset 6v ja 2v.
 
"HUhhuh"
[QUOTE="yks vaan";27695808]Jostain ne äitienkin traumat ovat tulleet ja jälkensä jättäneet. Kuka tietää, kenet on nuorena raiskattu, tai perheessä väheksytty tai muuta väkivaltaa, henkistä tai fyysistä. Minullekin on tapahtunut asioita, joita kukaan ei tiedä...

Tarkoitan vain, että naisilla ja tytöillä ei ole ennenkään ollut helppoa, jos ei ole nytkään. Jostain se katkeruus ja viha kumpuaa, ja jotenkin se purkautuu -väärin, tietenkin, jos omia lapsiaan loukkaa.

Omistan äidin, joka puhuu myös ihan mitä sattuu ja kärsin siitä.[/QUOTE]

Joo, jos niitä traumoja kertyy, se ei silti missään nimessä oikeuta purkamaan niitä siihen että omia lapsia huoritellaan ja ollaan ihan SKITSOJA. Kyllä silloin mennään TERAPIAAN ja PSYKIATRILLE eikä olla tuollaisia sekopäitä mitä tässä keskustelussa on näkynyt.

En muista nyt kaikkia solvauksia mitä äitiltäni on tullut. Mutta niitä riittää.
Esim:
- Huoraksi on kutsuttu
- Vietin paljon aikaa yhdessä vaiheessa erään ystäväni (tyttö) kanssa ja äitini alkoi haukkua, että "taidat sinäkin olla sellanen vitunnuolija LESBO!" mikä oli siis äitiltäni paha, koska hän VIHAA homoja ja lesboja yli kaiken ja jos vaan jossakin tv:ssäkään ohimennenkään mainitaan sana HOMO, tai LESBO, niin hän alkaa jupisemaan, miten syntiä ja sairautta sellainen on
- siitä asti kun olin ala-asteen ekalla, hän on muistuttanut meille kaikille säännöllisin väliajoin, että ÄLKÄÄ VAAN HANKKIKO LAPSIA, ja jos hankittekin, niin MINÄ en niitä äpäröitä hoida.
Tuon olen kuullut NIIN monta kertaa, että sitten kun lapsia hankinkaan, niin pidän huolta ettei äitini saa kuulla raskaudesta, ja lapsenlapsiaan hän ei tule ikinä näkemään, eri asia tietty jos sisarukseni vievät omia lapsiaan tulevaisuudessa näytille.

Ja tämä ei ole sanomista, mutta teko: ISäni oli aina todella väkivaltainen, narsistinen sika. Sylki päälle, potki, kuristi, haukkui, hakkasi, kaikkea mahdollista aina pienestä pitäen. AINA äiti vain katsoi vierestä, katsoi vierestä kun salilla ravaava 185cm muskelikorsto, kuristaa 9v lasta joka erehtyi aamulla kouluun lähtiessä kysymään onko joku nähnyt toista lapasta...
 
"yks vaan"
[QUOTE="HUhhuh";27698723]Joo, jos niitä traumoja kertyy, se ei silti missään nimessä oikeuta purkamaan niitä siihen että omia lapsia huoritellaan ja ollaan ihan SKITSOJA. Kyllä silloin mennään TERAPIAAN ja PSYKIATRILLE eikä olla tuollaisia sekopäitä mitä tässä keskustelussa on näkynyt.

En muista nyt kaikkia solvauksia mitä äitiltäni on tullut. Mutta niitä riittää.
Esim:
- Huoraksi on kutsuttu
- Vietin paljon aikaa yhdessä vaiheessa erään ystäväni (tyttö) kanssa ja äitini alkoi haukkua, että "taidat sinäkin olla sellanen vitunnuolija LESBO!" mikä oli siis äitiltäni paha, koska hän VIHAA homoja ja lesboja yli kaiken ja jos vaan jossakin tv:ssäkään ohimennenkään mainitaan sana HOMO, tai LESBO, niin hän alkaa jupisemaan, miten syntiä ja sairautta sellainen on
- siitä asti kun olin ala-asteen ekalla, hän on muistuttanut meille kaikille säännöllisin väliajoin, että ÄLKÄÄ VAAN HANKKIKO LAPSIA, ja jos hankittekin, niin MINÄ en niitä äpäröitä hoida.
Tuon olen kuullut NIIN monta kertaa, että sitten kun lapsia hankinkaan, niin pidän huolta ettei äitini saa kuulla raskaudesta, ja lapsenlapsiaan hän ei tule ikinä näkemään, eri asia tietty jos sisarukseni vievät omia lapsiaan tulevaisuudessa näytille.

Ja tämä ei ole sanomista, mutta teko: ISäni oli aina todella väkivaltainen, narsistinen sika. Sylki päälle, potki, kuristi, haukkui, hakkasi, kaikkea mahdollista aina pienestä pitäen. AINA äiti vain katsoi vierestä, katsoi vierestä kun salilla ravaava 185cm muskelikorsto, kuristaa 9v lasta joka erehtyi aamulla kouluun lähtiessä kysymään onko joku nähnyt toista lapasta...[/QUOTE]

En sanonutkaan että käytös olisi hyväksyttävää! Tarkoitin, että rikki ovat ne ihmiset itsekin, jotka ovat lapsilleen pahoja. Believe me, I know.
 
Nää on monta monta monta kertaa karumpaa luettavaa kuin se anopin tölväisyt -ketju! :(

Itse en muista kaikkea mitä äitini on sanonut minulle, paitsi yksi jäi mieleen viime vuodelta: "pakottaisin sinut aborttiin jos voisin."
 
DiipaDaapa harmaana
lista meillä ainakin... Juttuhan on hänen mielestä vain näin, että minä valehtelen/huijaan jatkuvasti. Ilmeisesti vain äitini on niin viisas, että huomaa sen, koska muut eivät huomaa. Itsellänikin tekee hieman tiukkaa, mutta eiköhän se Äiti ole aina oikeassa!

Mm. lintsaan koulusta. Jep. Muistan onneksi aina VALEHDELLA opettajalle jonkun tekosyyn, jotta saan LORVIA kotonani. Lähden toki aamulla bussipysäkille, mutta taidan vain oikeasti (äitini mielestä) mennä roskakatokseen loppupäiväksi hengailemaan, ettei avopuoliso saa minua tästä Valheesta kiinni. Juu-u......

En käy töissä. No en tietenkään! Olen kuitenkin sopinut valetyöpaikkani kanssa, että laittavat minulle valepalkkanauhoja, joissa mielikuvitustyöllä tienaamani leikkirahat päätyvät keksitylle tililleni. Näinhän se on...hmmmm... :O

Alistan miestäni ja exäni ei oikeasti hakannut minua, vaan hakkasin itse itseäni ne vuodet. Kyllä! Tähän tähtään jatkuvasti ja ai että, kun pitää taas keksiä, miten tuota nykyistä taas huomennakin alistaisi... mielellään muiden nähden. Jep...

Elän muiden rahoilla. Käytän hyväksi muiden parempaa rahallista tilannetta. Niimpä, no mitäs muutakaan tässä voi kun rahatkin on vain kuviteltua ja ei tuolla roskakatoksessa päivittäine hengailemalla tuet tahi palkka juokse. Ok...

******
Nämä esimerkit ovat vain jäävuoren huippuja. Olen kuulemma alisuorittaja, kuten (onneksi) moni muukin suvussa. Kukaan ei pidä minusta ja tuleva aviomieskin pelkää minua. Näillä mennään, ja kiitos rakas äiti! :)
 
"Milla"
Kun odotin kuopusta ja kerroin iloisena äidille, äiti parkaisi: "Pettikö teillä ehkäisy?" Olin naimisissa ja yksi lapsi ennestään.

"Ei susta ole kotiäidiksi" sanoi äiti kun yritti saada mua töihin kun esikoinen oli 1,5v. Olin 5 vuotta kotiäitinä.

"Ei mikään ihme jos miehesi pettää sua, kun sulla on noin kamalat vaatteet." Olin siis saanut kuulla kuukautta aiemmin että mies oli pettänyt sua, kuopus oli vauva enkä ollut jaksanut panostaa vaatteisiin vaan mulla oli kotona verkkarit ja t-paita.
Sori, mutta tollaselle äidille en ikinä kertoisi mieheni pettäneen mua. Muista että äitisuhde ei oo se maailman tärkein, vaikka itsestä ehkä äitinä siltä tuntuu. Monesti ystävät voi jollain tapaa korvata sen vituilleen menneen äitisuhteen. Toivottavasti sulla on läheisiä kamuja :)
 
"Milla"
Mä oon tosi pahoillani teidän kaikkien puolesta, jotka tähän ketjuun on kertoneet hirviöäideistään. Pahinta, mitä muistan oman äitini sanoneen, on kun viime jouluna halusi vaihtaa siskopuoleni kanssa minun antamani joululahjakirjan.. Oon todella pahoillani teidän puolesta, mulle mun äiti, olkoonkin ettei ole "hengenheimolainen" on tärkein ihminen ikinä. Jos yhtään lohduttaa, isäni on täys paska joka ei halua nähdä omia lapsiaan.
 
"juu"
Kauheita juttuja :( olen pahoillani puolestanne.

Omalla äidillä ei kamalan pahoja heittoja ole ollut, lähinnä olen ärsyyntynyt sellaiseen "minä olen niin puhdas ja hyvä muihin verrattuna" -länkytykseen. Heitin joskus jotain melko harmitonta huumoria Johanna Tukiaisesta, ja äitini pahastui hänen puolestaan niin paljon, että kun muutamaa tuntia myöhemmin kerroin odottavani toista lastamme, ei edes onnitellut. Arvostelee napakasti ihmisiä, jotka "löytävät ilon jostain kännäämisestä", itse on kasvissyöjä, joka joogaa ja käy kylmissä suihkuissa eikä syö edes karkkia. Silti poltti tupakkaa joskus sisälläkin kun olimme lapsia, ja 25-vuotiaana puristin hänestä tiedon, että oli tupakoinut myös minua odottaessaan. On kirkkain silmin väittänyt, ettei koskaan hermostunut meihin, koska oli niin kiitollinen siitä, että kaikki oli hyvin, mutta sitten kertoo sellaisia marttyyritarinoita, "sua kuljetettiin kuule rattaissa viisivuotiaaksi, monet joutuu kävelemään jo paljon pienempinä". Niinpä, kuten esim. oma esikoiseni ;), ei tuollaiseen rattaissa kuskaamiseen ja höösäämiseen voi mitään empaattisempaa äidille sanoa kuin että mitäs läksit ;).
 
"Vieras"
Ihan itkettää monen puolesta :( Ihan hirveitä, satuttavia sanoja... Sehän tiedetään, että henkinen väkivalta jättää jälkeensä usein paljon pahemmat traumat kuin fyysinen.

En aivan tarkalleen ymmärtänyt Mummeliisan kommenttia, mutta toivoisin, ettei hän tarkoittanut kommenttiaan niin mitätöivänä kuin minä sen luin. Veikkaanpa, että tähän ketjuun kommentoineiden äideistä moni on psyykkisesti vähintäänkin labiili, jos ei suorastaan sairas. Ei omaa lasta haukuta huoraksi, paiskata pihalle, nollata, mitätöidä... Niin ei vain tehdä.

Nimim. rajatila-persoonallisuushäiriöisen äidin lapsi (ja kyllä, äitini persoonallisuushäiriö johtui hänen omasta rankasta lapsuudestaan, mutta silti se ei oikeuttanut häntä raiskaamaan henkisesti perhettään ja lapsiaan. Kaikkein eniten vihaan kuitenkin isääni, joka oli terve ja ymmärsi äitini tilanteen - eikä silti pelastanut lapsiaan).
 

Yhteistyössä