G: Onko sinulla mielestäsi yleisesti ottaen kovat vai pehmeät arvot?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Ieva:
Niinpä. Ja moni auttamistyötä tekevä haluaa olla työssään tehokas, jotta mahdollisimman moni saisi tarvittavan avun. Tehokkuus ja tuottavuus eivät tosiaan kuulu ainoastaan kovien arvojen kannattamiseen.
Eikä se voiton tavoittelukaan niin kaukana ole tavallisen ihmisen mielestä. Yllättävän moni miettii, kannattaako lähteä töihin vai jäisikö vielä lasten kanssa kotiin. Lasketaan nettopalkka, vähennetään siitä päivähoitomaksut ja työmatkakulut ja sen jälkeen verrataan jäljelle jäävää summaa siihen, mitä saisi, jos jatkaisi hoitovapaata. Ja kenties toteaa, että työstä saatu voitto ei ole niin suuri, että sen vuoksi olisi mielekästä lähteä töihin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön:
Alkuperäinen kirjoittaja lepsa:
Kerro esimerkkejä riistosta sekä epätasa-arvosta ja olisi myös mielenkiintoista tietää kuka Suomessa ihannoi sotaa.

Riistoa; talouselämä pyörii riiston ympärillä. Epätasa-arvoa on kaikkialla, kuka sen mitenkin näkee (maaseutu-kaupunki, naiset-miehet, pojat-tytöt, asevelvollisuus, paljon muuta). Sotaa ihannoi varmaan ainakin 80% suomalaisista. Suomi elää vieläkin viime sotien voimalla eteenpäin. Käsittämätöntä. Ja moni kannatti mm. Irakin sotaa.

En jaksa näin laajoja tähän aikaan yöstä.

On Sinulla savottaa edessä jos aiot kaiken tuon "epätasa-arvon" poistaa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja Ieva:
Niinpä. Ja moni auttamistyötä tekevä haluaa olla työssään tehokas, jotta mahdollisimman moni saisi tarvittavan avun. Tehokkuus ja tuottavuus eivät tosiaan kuulu ainoastaan kovien arvojen kannattamiseen.
Eikä se voiton tavoittelukaan niin kaukana ole tavallisen ihmisen mielestä. Yllättävän moni miettii, kannattaako lähteä töihin vai jäisikö vielä lasten kanssa kotiin. Lasketaan nettopalkka, vähennetään siitä päivähoitomaksut ja työmatkakulut ja sen jälkeen verrataan jäljelle jäävää summaa siihen, mitä saisi, jos jatkaisi hoitovapaata. Ja kenties toteaa, että työstä saatu voitto ei ole niin suuri, että sen vuoksi olisi mielekästä lähteä töihin.

Juu, mutta mielestäni ero onkin siinä tekeekö sen toisten ihmisten kustannuksella. Kuvaamassasi tapauksessa etu saadaan tietenkin yhteiskunnan - ja jokaisen veronmaksajan - turvin, mutta ei kenenkään yksittäisen ihmisen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja lepsa:
On Sinulla savottaa edessä jos aiot kaiken tuon "epätasa-arvon" poistaa...
Mun kovat arvoni tulevat kyllä esiin nyt, sillä mun mielestä naisten ja miesten välinen epätasa-arvo työelämässä on ainakin osittain naisten omaa syytä. Mä olen itse ollut hyvä esimerkki tästä. Oman osaamisensa arvostamisessa ja hinnoittelussa naisilla on tapana olla "kilttejä tyttöjä". "En mä nyt sitä niin hyvin osaa" ja "no en mä nyt kehtaa pyytää kamalan suurta palkkaa". Mies jos on kerran sattunut lukemaan Tekniikan maailma lehdestä asiasta A, niin se laittaa cv:hen osaamisalueekseen asian A. Naisen taas on pitänyt tehdä työkseen ainakin 2 vuotta asiaa A, että sen cv:hensä edes laittaa osaamisalueekseen. Palkkatoivomusten esittäminenkin tuntuu olevan meille naisille paljon vaikeampaa kuin miehille. Jos mies arvioi, että liksaa voisi saada ehkä 3000 e, niin hän laittaa palkkatoivomukseksi 3300 e. Nainen taas laittaa palkkatoivomukseksi 2700 e. Jos miehen työnkuva muuttuu vaativammaksi, niin mies lampsii pomon luokse pyytämään palkankorotusta. Nainen toivoo, että pomo huomaisi toimenkuvan muutoksen ja nostaisi palkkaa. Mä olen itse tehnyt aikoinaan tuon vikatikin, että pyysin liian pientä palkkaa. Sain sen työpaikan, mutta olisin saanut sen isommallakin palkkatoivomuksella.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja lepsa:
On Sinulla savottaa edessä jos aiot kaiken tuon "epätasa-arvon" poistaa...
Mun kovat arvoni tulevat kyllä esiin nyt, sillä mun mielestä naisten ja miesten välinen epätasa-arvo työelämässä on ainakin osittain naisten omaa syytä. Mä olen itse ollut hyvä esimerkki tästä. Oman osaamisensa arvostamisessa ja hinnoittelussa naisilla on tapana olla "kilttejä tyttöjä". "En mä nyt sitä niin hyvin osaa" ja "no en mä nyt kehtaa pyytää kamalan suurta palkkaa". Mies jos on kerran sattunut lukemaan Tekniikan maailma lehdestä asiasta A, niin se laittaa cv:hen osaamisalueekseen asian A. Naisen taas on pitänyt tehdä työkseen ainakin 2 vuotta asiaa A, että sen cv:hensä edes laittaa osaamisalueekseen. Palkkatoivomusten esittäminenkin tuntuu olevan meille naisille paljon vaikeampaa kuin miehille. Jos mies arvioi, että liksaa voisi saada ehkä 3000 e, niin hän laittaa palkkatoivomukseksi 3300 e. Nainen taas laittaa palkkatoivomukseksi 2700 e. Jos miehen työnkuva muuttuu vaativammaksi, niin mies lampsii pomon luokse pyytämään palkankorotusta. Nainen toivoo, että pomo huomaisi toimenkuvan muutoksen ja nostaisi palkkaa. Mä olen itse tehnyt aikoinaan tuon vikatikin, että pyysin liian pientä palkkaa. Sain sen työpaikan, mutta olisin saanut sen isommallakin palkkatoivomuksella.
Mistä tuli mieleen, että röyhkeys kuuluu usein niihin koviin arvoihin. Jos sitä nyt arvona voi pitää...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja lepsa:
On Sinulla savottaa edessä jos aiot kaiken tuon "epätasa-arvon" poistaa...
Mun kovat arvoni tulevat kyllä esiin nyt, sillä mun mielestä naisten ja miesten välinen epätasa-arvo työelämässä on ainakin osittain naisten omaa syytä. Mä olen itse ollut hyvä esimerkki tästä. Oman osaamisensa arvostamisessa ja hinnoittelussa naisilla on tapana olla "kilttejä tyttöjä". "En mä nyt sitä niin hyvin osaa" ja "no en mä nyt kehtaa pyytää kamalan suurta palkkaa". Mies jos on kerran sattunut lukemaan Tekniikan maailma lehdestä asiasta A, niin se laittaa cv:hen osaamisalueekseen asian A. Naisen taas on pitänyt tehdä työkseen ainakin 2 vuotta asiaa A, että sen cv:hensä edes laittaa osaamisalueekseen. Palkkatoivomusten esittäminenkin tuntuu olevan meille naisille paljon vaikeampaa kuin miehille. Jos mies arvioi, että liksaa voisi saada ehkä 3000 e, niin hän laittaa palkkatoivomukseksi 3300 e. Nainen taas laittaa palkkatoivomukseksi 2700 e. Jos miehen työnkuva muuttuu vaativammaksi, niin mies lampsii pomon luokse pyytämään palkankorotusta. Nainen toivoo, että pomo huomaisi toimenkuvan muutoksen ja nostaisi palkkaa. Mä olen itse tehnyt aikoinaan tuon vikatikin, että pyysin liian pientä palkkaa. Sain sen työpaikan, mutta olisin saanut sen isommallakin palkkatoivomuksella.

Tää on niin totta. Ei tartte ihmetellä miksi "naisen euro on 80 senttiä".
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja hivenenhullu:
koska jokaisen meistä tulisi pärjätä omillaan 90% ajasta, ja ne joita kokoajan autetaan ei koskaan joudu vastaamaan itsestään ja omista ratkaisuistaan..
Tässä olen hyvin pitkälti samaa mieltä. Auttamisella - tilapäistä apua lukuunottamatta - pitäisi pyrkiä siihen, että ei enää tarvitsisi apua vaan pärjäisi omillaan. Jos siis se omillaan pärjääminen on ylipäätään mahdollista. Auttaminen on onnistunutta silloin, kun auttaja tulee tarpeettomaksi.

Siihenhän tässä pyritään. Nykyajan auttamista ovat mikrolainat (autettava maksaa avun korkoineen takaisin saatuaan elinkeinonsa tuottavaksi tms.), koulutus (joka rikkoo sen köyhyyden noidankehän) jne. Ei olekaan tarkoitus jaella niitä kaloja, vaan opettaa ihmiset kalastamaan. Ongelmina ovat mm. se, että monille rikkaille maille on hyödyllistä pitää köyhät maat köyhinä. On helpompaa jakaa muutama BKT:n promille hyödyttömiin projekteihin kuin vaikkapa kapitalismin mukaisesti avata kauppa maailmanlaajuisesti.

Jos maa xyz voisi vapaasti myydä muutamaa maataloustuotetta kansainvälisesti ja tienata omaa rahaa, se vaurastuisi, eikä maassa xyz voisi tuottaa halvan työvoiman tuotteita rikkaiden maiden yritysten toimesta. Kuinka ikävää olisikaan, jos xyz voisi pelkkien raaka-aineiden sijaan (joiden hinnat ovat alhaiset) myydäkin raaka-aineesta jalostamiaan tuotteita ja ansaita rahaa. Se olisi väärin ja sellaiset pitää lopettaa. Mutta on kiva heittää TRIPSit ja muut niiden köyhien maiden kiusaksi. Köyhä maa on köyhä yleensä siksi, että joku rikas hyötyy sen köyhyydestä. Maa voidaan pitää köyhänä monella tapaa, vaikkapa tukemalla jotain sotilasjunttaa tai diktaattoria siellä. Jos maa ryttyilee liikaa, voidaan se sotilasiskuilla saada matalaksi ja sitten jaellaan hyvävelikerhossa rahakkaat uudelleenrakennusdiilit.
 
Mä en oikein tiedä, jotain kovan ja pehmeän väliltä. Mutta sen tiedän, että arvoni on koventuneet iän myötä. Nuorena kannatin kaikkea pehmeää, mutta elämän julmuus kovettaa.
 

Yhteistyössä