G:Mistä olette tienneet että teidän perheessä lapsiluku on täynnä

eli mitkä tekijät ovat vaikuttaneet asiaan...taloudellinen puoli, toinen ei ole enää halunnut, järki =) tms....ja kuinka monta lasta teillä jo on...ja onko päätös todella ollut lopullinen ja miten olette asiaa käsitellyt...

 

se että mun kiintiö on vaan täysi..en jaksaisi enempää..viimesen vauva-aika oli aika rankka.
Lapsia on kolme.Asian päätin jo kauan aikaa sitten,ilmoitin vaan miehellekkin että nyt ei enää näitä meille..

 

Kolme lasta ja nyt vaan tuntuu siltä, että nämä riittää. Toisen jälkeen oli tunne, että kyllä varmaan vielää yksi lapsi halutaan mutta nyt tuota tunnetta ei ole tullut. Kolmonen kylläkin vasta reilu 1-v, mutta silti uskon että päätös on lopullinen =)

 

Jaksaminen, raha ja elämäntilanne.

 

No kun tuota ei me kyllä olla vielä päästy yhteisymmärrykseen että meidän lapset olis nyt tosiaan tässä

Mies yrittää puhua mua ympäri edes yhteen vielä

 

Meillä on 4 lasta ja tällä erää tuntuu että meidän lapsiluku on tässä. Lisättäkööt vielä että nämä 4 lasta on syntynyt 4.5vuoden sisään joten nyt on tullu molemmille semmonen fiilis että jotain muuta kun vauvoja, yövalvomisia, nannia tai tuttelia, vaippoja, puklua ja sinappikakkaa kiitos. Haluaisin joskus mennä esim. kylään sillon kun mulle sopii eikä vaikka jonkun lapsen päiväunien mukaan. Vaikka tiedossahan tämä on kyllä ollu kun lapsia on tehty että niiden mukaan mennään mutta silti se elämä on jotenkin "joustavampaa" isompien lasten kanssa. Ja odotan sitä aikaa että mahataudin meille rantautuessa, ei joku joudu aina sairaalaan nesteytykseen. Omalla laillaan meidän päätökseen lapsiluvusta on vaikuttanu myös lasten sairastelu, 4x korvakierre, 4x atoopikko, 1x infektioastmaatikko, 1x jonkin sortin maitoallergikko niin ihan on kiitettävästi rulianssia näidenkin kanssa :wave:

Ja ihmettelen muuten kuinkei kukaan muu vastannu tähän

Heh, nyt oliki sitten vastauksia tullu Ja asiaa ei ole jotenkin tarvinnu edes käsitellä, se oli jotenkin itsestäänselvää nelosen syntymän jälkeen. Niin ja päätökseen liittyy myös tämä nelosen veriryhmähässäkkä.

 

Lähinnä väsymys puoltanut kielteistä päätöstä kolmosesta
Nyt kun on saanut nuo kaksi vuoden välein syntynyttä 2-ja3-vuotiaaksi niin alkaa olla liian mukavuudenhaluinen ryhtyäkseen vauvarumbaan...
Niin ja olisi mukavaa viettää miehenkin kanssa aikaa kun ensimmäinen raskaus alkoi viikko tapaamisesta. On tässä jo hyvin tutustuttu kun pääs suorilta tositoimiin parisuhteessa (vauva-aika) ja nyt vois harkita sit sitä kuherruskuukautta, tsirp tsirp...

 

Minä en ole tiennyt ainakaan mistään. Ensin en tiennyt tuleeko meille yhtään lasta, esikon jälkeen en tiennyt jääkö hän ainoaksi...jne. Nyt odotan loppumetreillä kolmatta lasta enkä ole lainkaan varma, onko lapsilukumme nyt tässä. Ei me olla suunniteltu elämää sillä tavalla valmiiksi. Toki ei ihan hulluja olla, että esim. aivan köyhinä kirkonrottina kovin monta lasta suunniteltaisiin.

 

Yksi lapsi on eikä toista tule. Syy päätökseen on se, että tämän ensimmäisenkin lapsen vauva-aika oli ihan kamala ja miehen kanssa eläminen silloin yhtä helv....ä. Toista vauva-aikaa en siis hänen kanssaan enää halua kokea.

 

Ei vielä tiedetä. Sitten kun en enää voi tulla raskaaksi niin ehkä sitten sen vasta tietää varmasti.

 

Odotan kolmatta syntyväksi 28.12 tienoilla. Vanhin on 3v8kk, kuopus 1,5v vauvan syntyessä. Musta tuntuu nyt, että kiintiö olisi täysi. Mies haluaisi 5 lasta Olen ollut 4 vuotta kotona ja vaikka tämä on ollut tosi ihanaa ja antoisaa aikaa, niin tuntuu, että on aika tehdä jotain muutakin. Toisaalta, koskaan ei voi sanoa ei koskaan...ehkä 10 vuoden päästä on toinen mieli.

 

voi ihana kuulla että teillä on ihan samoja ajatuksia kun mulla...meillä kolme pientä ja oon tosiaan miettinyt et nyt tää taitta olla tässä..tekis mieli ehkä mennä töihinkin välillä ja hoidella tuota kadonnutta parisuhdettakin =)

 

Meillä on viides tulossa parin kuukauden päästä ja raskauden alussa mä olin aivan varma, että tämä on viimeinen... enää en olisi niinkään varma :ashamed: . Tämä raskausaika kaikkine vaivoineen on kyllä aivan liian rankkaa ja välillä taas tämä on viimeinen ja välillä taas ei... En minä oikeesti tiedä mistään mitään :ashamed:

 

[/b]Kirsikka ...sulta piti vielä kysyä kun teille tuli neljäs niin käytännössä muuttuiko teillä arki sen myötä miten enää ,uusi auto ym asiat ja miten hitsi olet ehtinyt hoitaa kaikki..eli miten sun aikas on riittänyt..musta tuntuu et näiden kolmenkin kanssa on kädet ollu välillä niin täynnä kun vain voi olla... =)

 

No mie olin silloin kun tuolla kakkosella nuo sydänäänet synnytysessä pomppas, sitä mieltä että meiän lapsiluku on täys. Etten enää halua kokea tuota "pelkoa" että meneekö kaikki hyvin. Ja pitkään sitten siltä tuntuikin. :|
Mutta, mutta, nyt sitten vaika tuo viel selkeesti muistissa onkin, on alkanut todella vahvasti tuntumaan että kyllä sitä vielä kolmannen haluaisi.

 

Auto toki vaihtu mutta mä en koe että asiat olis sen kummemmin enää muuttunut, tavallaan se kolmas lapsi muutti arkea ja liikkumista enemmän koska sillon oli miehen kanssa kulkiessa ns. "yksi liikaa", kun siihen asti oli ollu lapsi per aikuinen, nyt niitä on vain 2 per aikuinen On se vaan niin mukava kun 2 isompaa leikkii keskenään ja 2 nuorempaa keskenään ja silti kaikilla 4lläkin on hyvin samanlaiset jutut keskenään nyt kun nuorin on 1v ja vanhin 5v. Kyllä sen ajankin saa riittämään kun niin vaan tahtoo :wave: