G: Kun lapsesi on päättänyt peruskoulun, aiotko pakottaa hänet lukioon vaikka hän haluaisi amikseen esim? Eli onko lapsesi opinahj

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ajatus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Lapset saavat itse valita koulunsa. Esikoinen meni ammattikouluun , toinen muksu valitsi lukion , kolmas pähkäilee ja miettii millaista työtä haluaa aikuisena tehdä , neljännellä suuntana ammattikoulu.
Tärkeintä on lapsen onnellisuus , jos kouluun on pakotettu , ei lapsi siellä välttämättä pysy. Lukion ehtii suorittaa aikuisenakin , jos sinne tahtoo tai jos haluaa jatko-opiskelemaan vaikkapa yliopistoon. Ammattikoulun lisäksi voi suorittaa joitakin kursseja , jonka jälkeen saa valkolakin ja yo-todistuksen käymättä lukiota.

Vaihtoehtoja on lukemattomia , eiköhän jokainen poikanen löydä oman tiensä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pakottaja:
Minä pakotin lapseni suorittamaan kaksoistutkintoa. Hän saa samalla kertaa ammatin että hyvän yleissivistyksen.

Ehdottomasti paras ratkaisu. :attn:

Kaksoistutkinto on hyvä, mutta se jos mikä vaatii sisäistä motivaatiota opiskeluun. Olehan tarkkana, ettei lapsesi pala loppuun sinnitellessään sinun asettamiesi paineiden alaisena.

Tosin on kt:ssa ongelmansakin: monien tiedot ja taidot jäävät molemmista kouluista jokseenkin vajavaisiksi, mikä ei ole kovinkaan hyvä asia jatko-opintojen tai työelämän kannalta. Pitää olla todella lahjoja ja motivaatiota, että kt:sta saa täyden hyödyn.

T: Kahden tutkinnon opintoja opettanut
 
Lapset saa valita itse, minne haluaa jatkaa peruskoulun jälkeen. Tuen heidän päätöksiään, mutta toivon tietysti, etteivät jää kotiin makaamaan, vaan jatkaavat semmosen alan opiskelua, mikä kiinnostaa.
 
Mä haluan että lapseni pärjää ja on onnellinen. En muuta.

Eikä lukioon kannata tuhlata 3 vuotta pelkän yleissivistyksen takia. Mun tuntemani duunarit ovat enimmäkseen ihan sivistynyttä porukkaa, sen sijaan paljon enemmän tunnen näitä ylikoulutettuja juntteja joilta puuttuu yleis- ja muukin sivistys lähes kokonaan. Tietenkin jos on aitoa intoa ja lahjoja akateemiselle uralle niin lukio on oikea paikka. Ja silloinkin yksi vaihtoehto, jos nuori on ihan hukassa tulevaisuudensuunnitelmien suhteen, saa paremmin eväitä vaihtoehtojen miettimiseen kuin amiksessa.
 
Minulle on tärkeää, että lapsi opiskelee. Aivot ja ajattelut kehittyvät, mitä enemmän on asioista kiinnostunut. Ja usein tämä uteliaisuus kehittyy ja ilemntyy opiskelussa. Jos lapseni ei saavuta mitään tiettyä ammattia 3 vuodessa, vaan menee lukioon, olen hänestä tosi ylpeä. Oppia ikä kaikki. Raha ei ole niin tärkeää.

Olen tavannut vain harvan kouluttaattoman, joka on fiksu. Yleensä fiksuus kasvaa, mitä enemmän opiskelee. Sitä vaan osaa ajatella asioita monelta kantilta, kun lukee paljon ja tapaa erilaisia ihmisiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cinnamon Lee:
Pakottaminen ja opiskelu ei soivi kovin hyvin yhteen.
Jos lapsella on jo jokin toiveammatti ja todellakin tietää yläasteikäsenä mitä haluaa tehdä niin kannustan vaikka mihin suuntaan. Mutta jos ei ole niin tarkkaa tietoa ja kovaa halua niin silloin yrittäisin suunnata lukioon ja yliopostoon mielummin kuin ammattikouluun. Vaikka taideaineita opiskelemaan. ;)

Samaa tyyliä. Jos siis tulevaisuuden suunnitelmat eivät ole selkeitä mutta koulu sujuu kivasti niin näkisin lukion parempana vaihtoehtona kuin summamutikassa valitun ammatillisen koulutuksen. Oman kokemukseni mukaan lukio on oikeasti yleissivistävä ihan erilailla, opettaa opiskelun maailmaan ja tarjoaa peremman pohjan korkeammalle suuntautuvissa jatko-opinnoissa (tiedän kyllä että amk:n ja yliopistoon pääsee myös ilman lukioa, mutta silti lukiosta saa paremman pohjan noihin).

Lisäksi se antaa sitä jatkoaikaa miettiä ja ehkä siinä lukion aikana löytyykin uusia ideoita siitä mitä haluaa tehdä. Painostaminen ja pakottaminen ei tietenkään ole hyvästä ja pahimmmillaan tappaa opiskelumotivaation kokonaan. Eli silloin toki parempi se ammatillinen koulutus hyvällä mielellä kuin väkipakolla läpikäyty lukio.
 
Ei väliä meneekö lukioon, amikseen vai kauppikseen, mutta _johonkin_ on mentävä ja koulutus hankittava. Kotiin ei jäädä lusmuilemaan. Ellei muuta niin kymppiluokalle sitten, jos sellainen on vielä silloin olemassa. Siinä vaiheessa mä älähtäisin jos lukion jälkeen haluaisi mennä lukemaan jotain lähinnä harrastuspohjalta. Tarkoitan nyt lähinnä jotain estetiikkaa tai etnomusikologiaa pääaineena. Pääaineena pitäisi olla jotain ns järkevää, millä olisi mahdollisuuksia muuhunkin kuin kortistoon.
 
Kannustan suorittamaan lukion jos vaan lapsella on vähänkin lukuhaluja, pakottamaan en lähde. Itse koin että lukion yleissivistävästä annista sain paljon eväitä eteenpäin ja tosiaankin lapsi saisi aikaa vielä miettiä että mikä minusta tulee isona.
 

Yhteistyössä