G: Kun lapsesi on päättänyt peruskoulun, aiotko pakottaa hänet lukioon vaikka hän haluaisi amikseen esim? Eli onko lapsesi opinahj

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ajatus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Lapsi saa itse valita, mutta tottakai yritän auttaa valinnassa jos huomaan, että se on täysin väärä. Valitettavasti tiedän tapauksia, jossa esim. lapsi on pyrkinyt lukioon ja kukaan ei ole välittänyt sen vertaa, että olisi kertonut suoraan, ettei edellytyksiä lukiossa pärjäämiseen ole. Pyrki kaksi kertaa, ei päässyt ja aloitti sitten amiksen "jämälinjalla", jonne pääsi kun oli tyhjää. Ei siis pyrkinyt yhteishaussa edes amikseen vaan ainoastaan lukioon. No ei käynyt amista loppuun kun ei se ala kiinnostanut ja yritti sitten muuallekin mutta ei päässyt. Nyt sossupummina jo ties kuinka monetta vuotta.
 
Olen eri mieltä lukion käyneiden yleissivistävästä pohjasta.Työkaverini,miespuolinen on käynyt lukion,sen jälkeen kauppaopiston ja tyhmempää ihmistä saa kyllä hakea.Ei lue kirjoja,apu lehteä ainoastaan.Yleissivistys ihan hukassa...Minä peruskoulupohjalta sitten joudun sivistämään häntä...Mrrr.
Hänen ilmeisesti kävi lukion rimaa hipoen.En ymmärrä miksi mennä lukioon jos tietää olevansa tyhmä........
 
Alkuperäinen kirjoittaja ööööööööö:
Olen eri mieltä lukion käyneiden yleissivistävästä pohjasta.Työkaverini,miespuolinen on käynyt lukion,sen jälkeen kauppaopiston ja tyhmempää ihmistä saa kyllä hakea.Ei lue kirjoja,apu lehteä ainoastaan.Yleissivistys ihan hukassa...Minä peruskoulupohjalta sitten joudun sivistämään häntä...Mrrr.
Hänen ilmeisesti kävi lukion rimaa hipoen.En ymmärrä miksi mennä lukioon jos tietää olevansa tyhmä........

no kuule ihan oppiakseen enemmän, sä taidat olla kyllä aika pölö
 
Omasta kokemuksestani voisin sanoa, että se lukio tuli ihan tarpeeseen. Olin siis yläasteella varma että jatkan lukiosta yliopistoon. Lukion tahkottuani mieli kuitenkin muuttui ja lähdin opiskelemaan amikseen ammattia itselleni. Oli siis aikaa miettiä miksi haluan, mitä työtä tehdä, mikä kiinnostaa.

Lukion käyneissä ja peruskoulusta suoraan amikseen tulleissa huomaa kyllä eron. Peruskoulusta tulleet eivät oikein osaa perustella miksi hakivat alalle. Lisäksi lukiossa opeteltiin sitä opiskelua itsessään. Meillä ainakin luokassa on jatkuvasti hirveän levotonta ja syy siihen mielestäni ovat juuri nämä suoraan peruskoulusta tulleet ja amiksen liian lepsut opettajat. Lukiossa meillä oli kovempi kuri, tunneilla ei todellakaan ollut niin kova meteli että korvissa soi.

Mutta oman lapseni kohdalla olisi siis se ja sama mitä haluaa tehdä. Itse kyllä kovasti suosin sitä lukion käymistä ihan vaan siltä pohjalta, että olisi aikaa miettiä tulevaisuutta, kasvaa ja aikuistua hieman, tutustua itseensä. Jos hyvin käy, niin sen oikean, itselle sopivan ammatin saakin sitten loppujen lopuksi nopeammin sillä moni kuitenkin lähtee sitten vanhempana opiskelemaan sitä itselle sopivaa ammattia kun on ensin peruskoulusta suoraan valinnut sopimattoman alan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ajatus:
Vai onko sinulle pääasia, että lapsesi opiskelee sitä mistä pitää ja tekee tulevaisuudessa duunia, josta pitää?

Onko sinulle tittelit tärkeitä ja se, että saat sanoa "meidän Maurin olevan lääkäri"? Vai onko sinusta yhtä tärkeää vaikka Mauri olisi lakaisinkoneenkuljettaja?

Mulle on tärkeää, että lapsi löytää paikkansa maailmassa ja mieluiten löytää sellaisen alan, jolle soveltuu ja jolta on mahdollista saada töitä. Aiemmin pidin lukiota lähes pakollisena, koska meillä on aina kotona arvostettu koulutusta ja lähellä paljon korkeastikoulutettuja, meillä vanhemmillakin koulutustaustaa. Sittemmin olen alkanut ajatella, että on monia väyliä miten edetä elämässä ja pärjätä. Ammattikouluun taitaa esikoinen suunnata, on kädentaitaja, pikkuveli suuntaa todennäköisesti lukioon ja yliopistoon.
 
Esikoisella on valinta edessä ihan piakkoin. Toivon hänen menevän lukioon ja sinne hän itsekin aikoo. Ei tarvi pakottaa, enkä pakottaisi muutenkaan, miten se edes tapahtuisi? Hänellä ei ole vielä käsitystä siitä, mitä haluaisi ns isona tehdä, joten lukio on hänelle sopiva paikka. Koulu on mennyt hyvin ja etenkin kielet kiinnostavat.
 
En todellakaan meinaa pakottaa eikä lukio jne ole se pakollinen juttu. Ammatin saa muutenkin ja toivon että poika sellasen hankkii jotta pystyy itsensä+mahd perhettä elättämään. Toiset on duunareita, toiset lukijoita.
 
Mua äiti koetti painostaa lukioon ja huomasin kyllä että ei tykännyt valinnoistani. Vaikka ammatin hankin ja siinä viihdyn. Äiti on suvusta jossa kaikki menee lukioon ja siitä yliopistoon tms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Yksi hyvä ns. välimuoto lukion ja amiksen rinnalle on mielestäni kauppis :) yleissivistävää, mutta saa kuitenkin ammatin :)

Niin että kauppikseen jos ei se kiinnosta tipan tippaa ja vaikka suunnilleen tietäisi haluavansa vaikka hoitoalalle tai ravintola-alalle :D Eihän ne tietenkään sivistä taas ne, ammattikoulu kun on nimeltään se laitos, kyllä koulun nimi kertoo kaiken.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Joopanoo:
Ihan sama, kunhan jatko-opiskelee. Salaa tahtoisin häet suoraan ammattia opiskelemaan, mutta neiti 10 v. on päättänyt jo mennä lukioon :)

Eiköhän tuo mieli ehdi 5 vuoden aikana muuttua :) Mäkin halusin 9 vuotiaana opettajaksi, no kotiäiti musta tuli joka miettii mitä sitten tämän jälkeen. Lukioon en ainakaan mene...
 
En todellakaan aio pakottaa mihinkään. Sen verran yritän nyt peruskoululaisia potkia persuksille, että aikanaan saavat tosiaan valita mitä tekee, eikä numerot rajoita valintaa.

Tuo e-lapsi on meille opettanut malttia paljon, tällä hetkellä iloitsen sellaisista asioista jotka toisille on itsestään selvää. ( lukemaan oppiminen).

Sitä toivon, että lapset aikuisena pystyy tekemään mitä haluaa ja ovat onnellisia.
 

Yhteistyössä