G: Häpeättekö ammattianne?

olin sisustusmyyjä, mutta päätin lähteä toteuttamaan unelmaani. Minusta tulee aineenopettaja. Päivääkään etten ole katunut sitä, että lähdin yliopistoon opiskelemaan. Entistä työtä teen vielä lomilla. Kohta pääsen oman alan töihin sijaisuuksia tekemään silloin tällöin. En häpeä kumpaakaan ammattia, mutta tätä uutta arvostan itse enemmän.

 

En ole hävennyt mitään työtä mitä olen tehnyt ja niitä on ollut todella laidasta laitaan. Eniten sain silmien muljauttelua tietyiltä ihmisiltä kun sanoin olevani lastensuojelun puolella töissä. Herättää ilmeisesti aika negatiivisia tunteita joissain

Tällä hetkellä voin sanoa ylpeästi olevani kotiäiti (ja itse asiassa siitä todellakin saa välillä huomattavasti enemmän ihmettelyjä ja kyselyjä 'etkö muka halua töihin', 'miksi haluat olla kotona', 'miten pitkään sitten muka aiot olla') ja tulevaisuuden työkuviot on vielä ihan auki. Koulutus on sentään valmis että "ammattilaisena" voi lähteä hakemaan duunia

 

En häpeä vaikka ammattikuntaani pidetään aina joko juoppona, pettävänä ja vähintäänkin valehtelijana

 

En häpeä vaikka ammattikuntaani pidetään aina joko juoppona, pettävänä ja vähintäänkin valehtelijana

Taiteilija? Rekkakuski? Raksalla?

 

olin sisustusmyyjä, mutta päätin lähteä toteuttamaan unelmaani. Minusta tulee aineenopettaja. Päivääkään etten ole katunut sitä, että lähdin yliopistoon opiskelemaan. Entistä työtä teen vielä lomilla. Kohta pääsen oman alan töihin sijaisuuksia tekemään silloin tällöin. En häpeä kumpaakaan ammattia, mutta tätä uutta arvostan itse enemmän.

Minkä ikänen oot? Mietin just sitä et kattooko siellä muut et oonko mä joku ikuinen opiskelija jos menen taas notkumaan yliopistolle

 

En häpeä vaikka ammattikuntaani pidetään aina joko juoppona, pettävänä ja vähintäänkin valehtelijana

rakennusinsinööri?

 

tuleva ammattini on lähihoitaja, mahdollisesti sairaanhoitaja jos intoa opiskeluun vielä riittää. En todellakaan häpeä, työni tulee olemaan yksi maailman tärkeimmistä.

 

En häpeä vaikka ammattikuntaani pidetään aina joko juoppona, pettävänä ja vähintäänkin valehtelijana

Taiteilija? Rekkakuski?

Ei kun kiertävä myyjä/edustaja. Pidän koulutuksia, kierrän messuja ja myyn tuotettamme. Kaikki illathan sitä vain ryypätään ja petetään puolisoa hotelleissa ja valehtelen silmät ja korvat täyteen tuotteemme hyvistä ominaisuuksista Onneks lapsen syntymän jälkeen oon saanu vähentää reissaamista =)

 

En häpeä, mutta vältän kertomasta tämänhetkistä ammattiani. Sen kertominen aiheuttaa yleensä ihmisissä tietynlaisen ajatusreaktion.

 

Tottakai minun KUULUU hävetä sitä, että olen sairaanhoitaja. Sehän on luusereiden ammatti johon hakeutuu ne, jotka ei muualle pääse. Näin ainakin minulle on sanottu. Aina myös kysytään, etkö haluaisi lukea enemmän.

Kysytäänkö sultakin, että milloin aiot jatkaa lääkäriksi? Multa ainakin alkuun aina kysyttiin. Ihan niin kuin sairaanhoitajan työtä ei voisi tehdä, vaan se olisi vain joku ponnahduslauta eteenpäin, välttämätön paha.

 

En häpee, en vois tehdä työtä jota häpeen.

Osastonsihteeri + taideaine ope iltaisin/vkonloppuisin
=)

 

En, hoitsu-täti olen

 

Mä tuun kyllä häpemään mun tulevaa ammattia (lähihoitaja) mä en tiedä miks se mua niin paljon hävettää, mut jotenkin toi on sanana toi lähihoitaja jotenkin karmea..tai en mä niin sitä ammattia häpeä, vaan sitä ammattinimikettä :/

 

En häpeä. Olen bioanalyytikko.

 

Lähäri oon ja häpeän. Oon kuullut kommentteja, "säkin, kaikki nykyään on"," no sille alalle pääsee näköjään kaikki, onhan siel paljon sekopäitä", koskas luet sairaanhoitajaks", "mä en ikinä tekis hoitotyötä, se on niin puuduttavan olosta kun ei tarvii mitää ajatella", hoitajat ei taas neuvolassa/tk.ssa tienny mitää...

 

joskus hävettää, kun tietää, miten joissain paikoissa osa sairaanhoitajista käyttäytyy potilaita/omaisia kohtaan. ja en kerro esim. baarissa omaa ammattiani, koska en jaksa kuunnella ihmisten tilityksiä vapaa-ajalla.

 

En todellakaan. Päinvastoin

 

häpeän ja olen lähihoitaja..en tykkää kertoa sitä kelleen...haluan amk:jon opiskelemaan.

 

En todellakaan. Päinvastoin

Mikä sitten on ammattisi?

 

En häpeä. Sosiaaliohjaajana lastensuojelussa olen.

 

Puhelinvosu. En häpeä mutta en siitä paljon puhukaan koska huomasin muutaman "hyvän kaverin" lopttaneen yhteyden pidon tämän työn aloittamisen jälkeen. Joten virallisesti olen kotiäiti.

 

En todellakaan. Päinvastoin

Mikä sitten on ammattisi?

Perhepäivähoitaja.

 

Päinvastoin. Kun teen työni hyvin, sillä on ihan oikeasti merkitystä ja vaikutusta.

 

Nyt täytyy kyllä sanoa, että virallisesti ei ole mitään, mitä hävetä...
On noi koulut jääny vähän vaiheeseen :saint:

Työtäni en häpeä. Palkka on paska, ja paskaa on kirjaimellisesti työkin enimmäkseen. Mutta ihan oma valinta, ainakin toistaiseksi sopii elämäntilanteeseeni paremmin kuin hyvin ja ihan todella pidän siitä mitä teen.

 

olen ravintolakokki ja pukuompelia ja kumpaankaan ammattia en häpeä. olen ylpeä että osaan tehä vaatteita ja kokata