G: Antaisitko lapsesi pitää lukion jälkeen välivuoden ilman, että lapsi tekisi töitä?

Mä pidin 2 välivuotta. Ekan olin töissä/en ollut töissä. Sain vähäksi aikaa työllistämisvaroin kouluavustajan paikan. Tokan vuoden opiskelin.

Mistä te kuvittelette lukion käyneen tässä maassa saavan töitä?

Vaikka yhdestä matkapuhelintehtaasta.

 

Siivoamaan ja hesen/mäkkärin kassalle pääsee varmasti.

 

Siivoamaan ja hesen/mäkkärin kassalle pääsee varmasti.

en mä vaan päässyt kesätöihin siivoamaan.

 

siis jos oma rahatilanne sallii, nii lapsi saa olla kotona vaikkaa maailman tappiin. Ei ole mikään kiire lihottamaan riistoporvarien pussia

 

Siivoamaan ja hesen/mäkkärin kassalle pääsee varmasti.

en mä vaan päässyt kesätöihin siivoamaan.

Juu, ei varmaan tietenkään ihan kaikki hakijat pääse, mutta siis pelkkä lukiokoulutus tai ei koulutusta ollenkaan ei vielä poista mahdollisuutta päästä vaikka siivoamaan. Täällä ainakin siivoojista on pulaa (keskikokoinen kaupunki, jossa paljon opiskelijoita) ja työkokemusta ei välttämättä tarvitse olla ollenkaan.

 

Siis elättäisitkö täysi-ikäistä lastasi välivuoden ajan, jos hän ei pääse ekalla yrittämällä opiskelemaan? Vai pitäisikö hänen mennä töihin tai ainakin osa-aikatöihin? Tunnetteko nuoria, jotka ovat vain kotona välivuoden ajan?

Tottakai annan. Minun lapseni on minun eikä mikään elättäminen ole oikea sana. Minun rakkauteni lastani kohtaan ei lopu koskaan. Minä rakastan lastani maailman loppuun asti ja piste.

Miten tämä liittyi lapsen rakastamiseen? Sehän on juuri lapsen rakastamista, että patistaa hänet töihin välivuoden aikana, lapsen omaksi parhaaksi! Miten sitä kotona makaamalla oppii tienaamaan oman elantonsa ja hallitsemaan tulevaisuudessa raha-asiat? Lapsi voi laiskistua, jos on vain kotona ja sitten ei enää huvitakaan mennä opiskelemaan tai töihin. Curling-vanhemmuus on pahasta.

 

Siis elättäisitkö täysi-ikäistä lastasi välivuoden ajan, jos hän ei pääse ekalla yrittämällä opiskelemaan? Vai pitäisikö hänen mennä töihin tai ainakin osa-aikatöihin? Tunnetteko nuoria, jotka ovat vain kotona välivuoden ajan?

Tottakai annan. Minun lapseni on minun eikä mikään elättäminen ole oikea sana. Minun rakkauteni lastani kohtaan ei lopu koskaan. Minä rakastan lastani maailman loppuun asti ja piste.

Miten tämä liittyi lapsen rakastamiseen? Sehän on juuri lapsen rakastamista, että patistaa hänet töihin välivuoden aikana, lapsen omaksi parhaaksi! Miten sitä kotona makaamalla oppii tienaamaan oman elantonsa ja hallitsemaan tulevaisuudessa raha-asiat? Lapsi voi laiskistua, jos on vain kotona ja sitten ei enää huvitakaan mennä opiskelemaan tai töihin. Curling-vanhemmuus on pahasta.

Lisään vielä, että lapsi tulee aikuisena putoamaan todella korkealta, jos on päässyt liian helpolla.

 

Lisään vielä, että lapsi tulee aikuisena putoamaan todella korkealta, jos on päässyt liian helpolla.

Näitä esimerkkejä on nähty kun ensimmäinen pettymys tulee vasta parikymppisenä kun esim.poikakaveri jättää.Siinä psyyke joutuu koville.

 

Mä pidin 2 välivuotta. Ekan olin töissä/en ollut töissä. Sain vähäksi aikaa työllistämisvaroin kouluavustajan paikan. Tokan vuoden opiskelin.

Mistä te kuvittelette lukion käyneen tässä maassa saavan töitä?

No vaikka ja mistä! Lehdenjakajana, kaupan/kioskin/huoltamon kassalta, lapsenvahtina, koulunkäyntiavustajana, siivoajana, puhelinmyyjänä jne. Kyllähän noita löytyy kun vaan etsii ja yrittää!
Itse asuin jo omaa asunnossa (vuokralla) kun luin ylioppilaskirjoituksiin, ja kun en sitten heti päässyt opiskelemaan, niin totta kai oli pakko etsiä työtä että sai vuokran ja ruoan ja laskut maksettua! Ei paljon baareissa rilluteltu ei Töitä löytyi onneksi joulun alla (eli 1/2 v työttömänä) joka jatkui 9 kk kunnes pääsin opiskelemaan. Saman työpaika pidin kuin opiskelin, viikonloppuisin ja joskus iltaisin tein töitä. Kaksi vuotta meni näin, ja sitten syntyikin jo eka vauva :heart:

 

Siis elättäisitkö täysi-ikäistä lastasi välivuoden ajan, jos hän ei pääse ekalla yrittämällä opiskelemaan? Vai pitäisikö hänen mennä töihin tai ainakin osa-aikatöihin? Tunnetteko nuoria, jotka ovat vain kotona välivuoden ajan?

Tottakai annan. Minun lapseni on minun eikä mikään elättäminen ole oikea sana. Minun rakkauteni lastani kohtaan ei lopu koskaan. Minä rakastan lastani maailman loppuun asti ja piste.

Miten tämä liittyi lapsen rakastamiseen? Sehän on juuri lapsen rakastamista, että patistaa hänet töihin välivuoden aikana, lapsen omaksi parhaaksi! Miten sitä kotona makaamalla oppii tienaamaan oman elantonsa ja hallitsemaan tulevaisuudessa raha-asiat? Lapsi voi laiskistua, jos on vain kotona ja sitten ei enää huvitakaan mennä opiskelemaan tai töihin. Curling-vanhemmuus on pahasta.

Lisään vielä, että lapsi tulee aikuisena putoamaan todella korkealta, jos on päässyt liian helpolla.

Putoile sä vaan niin paljon kun lystää. Mä tunnen mun lapseni ja hänen parhaansa.

 

Mä olin välivuoden työttömänä, ainoastaan tammikuuksi sain pienen keikkatyön 3 viikoksi.

 

Elättäisin,koska joskus se välivuosi voi tehdä ihan hyvääkin jos ei varma mitä seuraavaksi tekisi,mutta jos ei haluisi töihin,odottaisin että meillä olis mun kotiuduttua töistä siistiä ja pyykättyä ja ruoka valmiina,makaamaan ei jäis mun siivellä.

 

en elättäisi. Saisi mennä töihin ja oppia ettei raha puussa kasva. ja kun ei mitään ammattia niin työ kuin työ saisi kelvata.
Omani tosin kävi jo muutaman tunnin viikossa töissä jo lukioaikaan. toisaalta tunnen tapauksen joka ei tarvinnut tehdä mitään vaan äiti paapoi ja lukion jälkeen tuli monta välivuotta ja taitaa jatkua vielä ilman mitään otetta elämään, ei ole opiskeluja saanut mitään loppuun eikä mitään kunnon työpaikkaakaan. Säälittää!

 

Pidin välivuoden, mutta opiskelin avoimessa yliopistossa iltaisin, kävin töissä ja osan vuodesta asuin ulkomailla sukulaisten luona.

Toimettomaan välivuoteen en suostuisi minun kustannuksellani. Se olisi karhunpalvelus.

 

Edellyttäisin kyllä että hakee töitä. Ja jos ala on jo selvillä minne haluaa, kannustaisin opiskelemaan sitä alaa avoimessa yliopistossa tai avoimessa AMK:ssa.

 

En kyllä ymmärrä ollenkaan, miksi lapsen pitäisi maksaa vanhemmilleen kotona asumisesta tai ruoasta! En kuitenkaan kannustaisi olemaan vuotta tekemättä yhtään mitään, koska sitten helposti vaikeutuu takaisin opiskelurytmiin pääseminen. Olen itse opiskellut oikeustieteellisessä ja tunnen useitakin silloisia opiskelijakavereita, jotka olivat vuoden tekemättä mitään. Olen myös sitä mieltä, että rahan käyttämisen oppii myöhemminkin, en ymmärrä sitäkään miksei vanhemmat tue lapsiaan opiskeluaikanaan. Itse en joutunut käymään mäkkärissä töissä lukukausien aikana, koska vanhempani maksoivat minun ja veljeni elämisen kokonaan opiskeluaikoina ja tämä ei todellakaan tarkoita, että olisimme alkaneet vierastamaan töitä tms.! Elämä vaan helpottui ja jäi enemmän aikaa opiskeluihin.
Mielestäni on enemmänkin karhunpalvelus hankkia lapsia ja lopettaa lasten elämien kustantaminen heti, kun he täyttävät 18 vuotta.

 

tunnnen sellasia, eivät tarvii juuri edes kotitöitä teehdä, sit taas myös sellaisia jotka käy työssä ja antaa vanhemmilleen rahaa ruokaan ym kuluihin omasta palkastaan.. se on mun mielestä hienoa. oppivat ettei elämä ihan iisiä ookkaan.. mun lapset jos jää kotiin niin kyllä saavat töitä hankkia itelleen..

Mun mielestä ei tarvi alkaa vanhemmille maksamaan, mutta olisin tyytyväinen jos lapsi välivuoden aikana saisi vaikka säästettyä itselleen pesämunan ta rahaa huonekkaluihin joita tarvii kun muutto kotoa koittaa.

 

Kannustaisin hakemaan töitä ja auttaisinkin siinä itse.
Sossussa kun työskentelen, olen nähnyt näitä välivuoden pitäjiä jonkin verran. MOnelta puuttuu elämisen taidot kokonaan, kun kotona on passattu eikä vastuuta ole tarvinnut ottaa juuri mistään.

 

Antaisin. Oma isoveljeni oli aikanaan vuoden kotona kun ei päässyt oikikseen, taisi se jotain lehdenjakokeikkaa vähän tehdä mutta lähinnnä taskurahoja tienasi, ei puhettakaan että vanhemmat olisi alkaneet sillä ruokia tai asumista maksattamaan! Pääsi sitten seuraavana vuonna ja nyt on ihan kunniallinen työssäkäyvä perheenisä ja veronmaksaja =)

Olin aika yllättynyt miten paljon ei-vastauksia on tullut, oletteko todella sitä mieltä että nuori syrjäytyy ja muuttuu loiseksi noin helposti? Vai onko kyse siitä että koulutusta ei arvosteta? Korreloiko kyllä-vastaus vanhempien omaan korkeampaan koulutustasoon?

 

Minun mielestä suomalaisen elämä jota äiti 40+ ym kannattavat ei ole terve. suorittaa ja kilpailla työpaikoista.
jos on raha niin elätä minäkin vaikka sinne 100-vuotiaaksi. ei ihminen ole sen kummempi, jos tekee pas.kaa (kännyköitä esim) ja asuu omassa asunnossa.

 

Tietenkään en elättäisi, sillan alle vaan asumaan!

No come on, totta kai jokainen elättää lapsensa vaikka oiskin jo lukion päättänyt, eihän sen nyt voi nälkäänkään antaa kuolla?

 

Toki antaisin, ja luonani saa asua ja ruokaakin saa, mutta siihen se jää.

 

Mä pidin 2 välivuotta. Ekan olin töissä/en ollut töissä. Sain vähäksi aikaa työllistämisvaroin kouluavustajan paikan. Tokan vuoden opiskelin.

Mistä te kuvittelette lukion käyneen tässä maassa saavan töitä?

No vaikka ja mistä! Lehdenjakajana, kaupan/kioskin/huoltamon kassalta, lapsenvahtina, koulunkäyntiavustajana, siivoajana, puhelinmyyjänä jne. Kyllähän noita löytyy kun vaan etsii ja yrittää!
Itse asuin jo omaa asunnossa (vuokralla) kun luin ylioppilaskirjoituksiin, ja kun en sitten heti päässyt opiskelemaan, niin totta kai oli pakko etsiä työtä että sai vuokran ja ruoan ja laskut maksettua! Ei paljon baareissa rilluteltu ei Töitä löytyi onneksi joulun alla (eli 1/2 v työttömänä) joka jatkui 9 kk kunnes pääsin opiskelemaan. Saman työpaika pidin kuin opiskelin, viikonloppuisin ja joskus iltaisin tein töitä. Kaksi vuotta meni näin, ja sitten syntyikin jo eka vauva :heart:

Pakko vielä kommentoida tähän, että ei kyllä mitenkään ihanteelliselta vaihtoehdolta kuulosta. Kyllä loppuu nuoruus aika lyhyeen, itse haluaisin omalle lapselleni antaa monta (ainakin talouden suhteen) huoletonta nuoruusvuotta vähintäänkin lukioiässä ja mielellään vielä opiskeluaikanakin! Oli ne vaan kivaa aikaa, ehtii sitä loppuelämänsä puurtaa ja maksella asuntolainoja ihan tarpeekseen vaikka aloittaisikin pari vuotta myöhemmin.

 

Antaisin. Oma isoveljeni oli aikanaan vuoden kotona kun ei päässyt oikikseen, taisi se jotain lehdenjakokeikkaa vähän tehdä mutta lähinnnä taskurahoja tienasi, ei puhettakaan että vanhemmat olisi alkaneet sillä ruokia tai asumista maksattamaan! Pääsi sitten seuraavana vuonna ja nyt on ihan kunniallinen työssäkäyvä perheenisä ja veronmaksaja =)

Olin aika yllättynyt miten paljon ei-vastauksia on tullut, oletteko todella sitä mieltä että nuori syrjäytyy ja muuttuu loiseksi noin helposti? Vai onko kyse siitä että koulutusta ei arvosteta? Korreloiko kyllä-vastaus vanhempien omaan korkeampaan koulutustasoon?

Kyllä korreloi.
Duunarit käyttävät isomman palkkapussin mieluummin kiinteistöihin tai tupakkaan tai baareihin, eli omaan itseensä. ei lapsensa.
Mitä koulutetumpi, sitä paremmin ymmärtää, että opiskelu on työtä ja jos tekee paskaduunia, ei ehdi lukea esim. pääsykokeisiin, eikä ainakaan jos on stressi siitä, joutuuko sillan alle.
sen vuoksi kunnioitan miestäni, joka on päässyt opiskelemaan alaa, jonne yleensä mennään vain hyvistä tukevista perheistä.

oman puolison perhe ei todellakaan katsellut välivuotta,ei lukurauhaa, vaan oltiin koko ajan patistamassa töihin kun olisi pitänyt lukea. ja siis ilmaiseksi jopa miehen vanhemmille töihin. eikä kustannettu kotona oloa. vuokralla asui

 

Mä pidin itse välivuoden lukion jälkeen. Ihan siksi, kun en edes kestänyt kuulla sanaa koulu/opiskelu ja toisekseen ei ollut hajuakaan mihin seuraavaksi.
Vanhemmat eivät laittaneet lainkaan vastaan, mutta jo sitä ennen oli tehty selväksi, että mikäli en ole koulussa kirjoilla, he eivät elätä. Muutinkin heti kirjoitusten jälkeen yhteen poikaystäväni kanssa, pidin kolme kuukautta ihan suoraa lomaa ja tämän jälkeen menin työharjoitteluun josta palkka 300e/kk. Harjoittelun jälkeen palkkatyötä.
Jos haluaa pitää välivuoden, ei muuta kuin itse huolehtimaan ittestään. Johan sitten onkin jo täysikäinen. Kotiin olisi toki aina saanut mennä syömään yms. mutta kun välimatkaa 800km ei paljon tullut käytyä