Existä jauhaminen suhteen alussa? Mitä mieltä?

[Tekopeliä?]

Kysyisin parisuhdeajattelijoilta, että miten suhtautua. Kun tapasin vasta uuden miekkosen,
jonka kanssa sitten alettiin seikkailla. Mutta nyt hän kysyy paljon entisistä suhteista, sekä mainitsee myös omankin eksänsä usein.

Ajattelin nyt että kuinkahan paljon kannattaa eksistä kertoa ylipäätään. Millaisia kokemuksia ihmisillä on, onko mitään ajatuksia tähän liittyen?

Kun oma filosofiani on tämä: Rehellinnen pitää olla, ja toki entisten suhteiden kautta voi puida esim sitä mitä EI ainakaan halua suhteessa jne.

Mutta jotenkin tuntuu että vaikka mies itse onkin tosi utelias, eikä tässävaiheessa vielä mustasukkainenkaan, niin kannattaako lähteä mukaan siihen eksäjauhantaan.

Jotenkin olisi noloa, kun edelleen exäänkin saattaa vaikka törmäillä joskus, niin olisin kertonut kaikkea hänestä..tuntuu luottamuksen rikkomiselta.

Toisaalta, en osaa pitää turpaani kiinni välillä. Nyt huomasin että olen jo entisestä seksielämästä kertonut, kun toinen kysyi niin vastasin. Tuli jälkeenpäin ihan typerä olo, että MITÄ se tuolle uudelle jampalle edes kuuluu.

Neuvoja kenelläkään siihen, miten ohjata keskustelu näistä eksistä pois,,ilman että vaikuttaa kuin olisi jotain salattavaa

 

[no]

Ehkä tuollaiselle ihmiselle ei olisi kannattanut mainita, että edes exiä on olemassa. Ihan kaikessa ei voi olla rehellinen ja siksipä on keksitty valkoiset valheet. Jos niistä on alettu jauhaa, niin ei kai ole muuta mahdollisuutta kuin jauhaa sitten niin, että menee vanhan toistamiseksi. Seksistä voit sanoa, että ei se hääppöstä ollut ja ei kiinnosta edes muistella.

Valitettavasti vain tavaton kiinnostuminen existä ei ole mikään hyvä merkki tulevaisuutta ajatellen, nimittäin joku raja on yksityisyydelläkin oltava ja toisaalta on huonon itsetunnon ilmentymä, jos ex:t ovat kiinnostavia ja tärkeitä. Ehkä voi mennä uteliaisuuden ja lapsellisuuden piikkiin, mutta minä kavahtaisin , jos joutuisin tilille aikaisemmasta elämästäni. Todennäköisesti hienovaraisesti toteaisin, että kemiat eivät kohtaa...

 

[haluan tietää...?]

Valitettavasti vain tavaton kiinnostuminen existä ei ole mikään hyvä merkki tulevaisuutta ajatellen, nimittäin joku raja on yksityisyydelläkin oltava ja toisaalta on huonon itsetunnon ilmentymä, jos ex:t ovat kiinnostavia ja tärkeitä. Ehkä voi mennä uteliaisuuden ja lapsellisuuden piikkiin, mutta minä kavahtaisin , jos joutuisin tilille aikaisemmasta elämästäni. Todennäköisesti hienovaraisesti toteaisin, että kemiat eivät kohtaa...

Tämä on niin totta, enkä nyt kommentoi kuulusteluun joutuneen, vaan (toivottavasti entisen) kuulustelijan näkökulmasta.

 

[ookei]

Ehkä tuollaiselle ihmiselle ei olisi kannattanut mainita, että edes exiä on olemassa. Ihan kaikessa ei voi olla rehellinen ja siksipä on keksitty valkoiset valheet. Jos niistä on alettu jauhaa, niin ei kai ole muuta mahdollisuutta kuin jauhaa sitten niin, että menee vanhan toistamiseksi. Seksistä voit sanoa, että ei se hääppöstä ollut ja ei kiinnosta edes muistella.

Valitettavasti vain tavaton kiinnostuminen existä ei ole mikään hyvä merkki tulevaisuutta ajatellen, nimittäin joku raja on yksityisyydelläkin oltava ja toisaalta on huonon itsetunnon ilmentymä, jos ex:t ovat kiinnostavia ja tärkeitä. Ehkä voi mennä uteliaisuuden ja lapsellisuuden piikkiin, mutta minä kavahtaisin , jos joutuisin tilille aikaisemmasta elämästäni. Todennäköisesti hienovaraisesti toteaisin, että kemiat eivät kohtaa...

Existä kannattaa siis mainita ja jauhaa vain keskustelupastoilla . Ihan heti ei osata yhdistää, jos ex tulisi vastaan. Mutta kirjoittajan elämästä kyllä tiedetään kaikki. Ihmisillä kun on kova tarve kertoa entisestä elämästään sellaisenaan tai sitä uudeksi muotoillen.

Joten ei kaikkea missään nimessä kannata uskoa. Valhe voi olla valkea tai sysimusta. Mutta jotainhan sitä on kuitenkin itsestä kerrottava, jos kyse on suhteesta. Tietenkin voi ihan rauhallisesti ja ystävälliseen sävyyn todeta, ettei halua puhua exästä ja aiemmasta suhteesta, koska se rasittaa. Niin kuin yleensä tekeekin.

Jos toinen kuitenkin on utelias ja kärttää jatkuvasti kysymyksillään, mitä on tehty, harrastettu ja mitkä ovat mieltymykset, niin pitänee kai vastailla passiivimuodossa:"Onhan sitä joskus kokeiltu, mukavalta on tuntunut, tiedetään ja muistan kun joskus olen kuullut tai joku tuttu kertoi". Toisaalta utelias seuralainen kyllä osaa selvittää, kuka tai ketkä ovat olleet aiempia kumppaneita.

Toisaalta, jos suhde etenee luottamuksen tasolle, ei mielestäni ole mitään esteitä kertoa existä sekä hyvää että huonoa, niitä ihan omia kokemuksia, kun sitä tehdään muutoinkin kaikessa - vaikkapa ihan materiaalisia hankintoja ajatellen. "Se entinen monitoimikone oli sitten vahva, kesti vaikka mitä. Vatkasi niin tasaisesti ja oli helppo pitää puhtaana. Nämä nykyiset ei ole mitään siihen verrattuna, mutta valitettavasti sekin apu on nyt exän taloudessa ."

Eli ei kaiketi ole kovin vaarallista kertoa aiemmasta elämästään. Kertoo, mitä haluaa tai toteaa uteluun, ettei aina jaksa jauhaa vanhaa. "Älä viitsi aina kysellä, kerron sitten aikanaan!"

 

[haluan tietää...?]

Eli ei kaiketi ole kovin vaarallista kertoa aiemmasta elämästään. Kertoo, mitä haluaa tai toteaa uteluun, ettei aina jaksa jauhaa vanhaa. "Älä viitsi aina kysellä, kerron sitten aikanaan!"

Tämä metodi on ok, jollei ole kyseessä hankala tapaus.

 

[Tekopeliä?]

Tämä ei oikeastaan ole mikään hankala tapaus varmaankaan, en löydä tenttaamissävyä lainkaan. Eli hän ei oikeasti kysele siksi että saisi likaisia yksityiskohtia tueksi esimerkiksi mustasukkaisuudelleen.
Pääosin ihan viattomia kysymyksiä.
Mutta siis..mietin että onko se hyväksi jauhaa eksistä.
Alan taipua siihen että ei ole..koska se tuntuu kuitenkin siltä että puhun toisesta ihmisestä, joka ei ole läsnä.
Miehet tai varsinkaan omat mieheni, eivät ole minulle mitään elukoita joiden toilailuista voi jauhaa ilman, että tulee patskanmaku suuhun. Kyllä se taitaa niin olla. Olin vain senverran päissäni tuossa yksi ilta, että tuli puhuttua sivu suun. Esim seksielämästä.

 

[no]

Tietysti asiassa on kaksi näkökulmaa, kun on kaksi ihmistäkin. Kyllä minäkin voin kertoa, ei siinä mitään. Mutta takerruin siihen, että minua vaaditaan kertomaan ja minulta halutaan tietää lisää ja lisää. Ajattelin lähinnä kysyjän motiiveja, tietysti menneestä elämästä saa puhua ja kertoakin, mutta kyllä ihminen vaistoaa, koska ollaan liian uteliaita ja tullaan alueelle, joka ei ole hyväksi edes kyselijälle, vaan hän tavallaan voi myös ruoskia itseään.

 

[Tekopeliä?]

Pointtisi oli tosi relevantti, sikäli että itse tulin vasta nyt ajatelleeksi että MIKSI tuo mies haluaa eksistä kysellä.Siis oli se sitten viattomasti tai tentaten.
Mutta..olisikohan kysessä lievä kesken kehittyneisyys. Hänen omat ajatuksensa askartelevat eksässään tietty. Minua taas ei kiinnosta ilmeisesti lainkaan, koska en kertaakaan kysellyt itse oma-aloitteisesti häneltä eksistä. Minulle on selvää että jokaisella on niitä eksiä jo tällä iällä. Ja tutustua voi muullakin tavoin: Ihan vaan kysyä, mistä pidät, eikä niin että "mistä pidit eksäsi kanssa" hehe

 

[no]

Pointtisi oli tosi relevantti, sikäli että itse tulin vasta nyt ajatelleeksi että MIKSI tuo mies haluaa eksistä kysellä.Siis oli se sitten viattomasti tai tentaten.
Mutta..olisikohan kysessä lievä kesken kehittyneisyys. Hänen omat ajatuksensa askartelevat eksässään tietty. Minua taas ei kiinnosta ilmeisesti lainkaan, koska en kertaakaan kysellyt itse oma-aloitteisesti häneltä eksistä. Minulle on selvää että jokaisella on niitä eksiä jo tällä iällä. Ja tutustua voi muullakin tavoin: Ihan vaan kysyä, mistä pidät, eikä niin että "mistä pidit eksäsi kanssa" hehe

Tietysti existä puhutaan suhteen alussa, kun tavallaan ovat "omistaneet toista", mutta joku raja siinäkin on. Kaikkein parhaiten sen tosiaan tietää siitä, että kun itselle tulee vaivaantunut olo kysymyksistä, niin silloin ollaan jokin raja ylitetty.