exän suhtautuminen uuteen mieheen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja amma
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

amma

Jäsen
16.02.2005
171
0
16
MIten teidän exät on suhtautuneet uuteen mieheenne?

Kun itsellä on ollut "vakava" suhde jo kohta puoli vuotta ja yhteenmuuttoa on suunniteltu jonkin aikaa, mutta ex ei vielä tiedä uudesta miehestäni, kun EN OLE USKALTANUT suoraan sanoa.
olen odottanut sellaista sopivaa hetkeä, milloin sen voisi "ohimennen" mainita. Tuo miksi en uskalla johtuu siitä, että ex tuntee hyvin todennäköisesti kateutta ja mustasukkaisuutta uutta miestäni kohtaan, koska pelkää lapsensa pitävän "isäpuolesta" enemmän jne. ja alkaa sitten todella vaikeaksi hänen luonteensa tuntien. tämä nyt on hänen osaltaan turha pelko, kun olen tehnyt uudelle miehelle selväksi että hän ei voi koskaan olla muuta kuin isäpuoli ja lapselle bio-isä on aina tärkeämpi.
Lapsi on sen verran pieni, ettei varmaan tunnista vielä kuka on oikea isä ja kuka se "vara-isä",
Ja tapaamiset ovat tähän asti olleet minun luonani, kun välimatkaa on aika paljon, ettei lapsi ihan vielä noin vain lähde isänsä luokse parinsadan kilometrin pääähän kun ei ole kertaakaan ollut yötä poissa kotoa,

joten tässä huolettaa miten noille tapaamisille käy, jos muutan uuden mieheni kanssa yhteen ja tapaamiset olisivat jatkossa meidän yhteisessä kodissamme. Toki lapsi kohta pääsee lähtemään viikonloppuvierailuille isänsä kotiin, mutta en usko että sille olisi kovin "terveellistä" heti kylmiltään lähteä joka viikonlopuksi pois kotoa, olen toivonut siihenkin pehmeää laskua.

kiireessä kirjoitettu ja varmaan jäi jotain olennaista mainitsematta mutta jos joku viitsisi mainita miten olette selvinneet mustasukkaisista existänne ja miten rohkaisisin itseäni kertomaan uudesta miehestä..

 
Ei se sun ex oo sun isä....ei sun tartte saada häneltä hyväksyntää uuteen suhteeseesi. Hm. Mulle ei koskaan tullu edes mieleenkään tollanen. Ettehän elä yhteistä elämää enää. Ja aika tylysti olet uudelle miehellesi toitottanut tuota, ettei hän tule koskaan voittamaan tärkeydessä bio-isää...Mistäs sen tiedät, jos on kyseessä pieni lapsi ?!? Ja kyllä se sun uusi mies takuulla sen tiesi ja tiedostaa ilman ääneen sanomistakin...hohhoijaa....
Kuulostaa aika lapselliselta toi sun ajatusmaailma, sori vaan...
 
Kyllähän ihmisten pitää voida jatkaa elämäänsä eron jälkeen. Entinen miehesi joutuu hyväksymään sen, että sinulla on uusi kumppani. Sinun on kestettävä se, että hän saattaa pahoittaa mielensä asiasta.
Lapsen tapaamisiin löytyy varmaan joku uusi systeemi, jos entinen ei enää ole sopiva teidän uusiin kuvioihinne.
Sinun on tehtävä vaikea valinta entisen ja uuden miehen välillä, molemmille et kai voi olla mieliksi. Jotenkin tuli mieleeni, että olisitko mahdollisesti edelleen jollain tasolla kiinni entisessä miehessäsi myös itse ja sinun on vaikea päästää hänestä kokonaan irti - lapsi "tekosyynä"? (ei ollut tarkoitettu loukkaukseksi!) :)
 
Sinänsä, kun aina vaahdotaan siitä, että tuodaan uusia kumppaneita ns. joka viikko tyrkylle ja sen on niin kamalaa ja erityisesti bioäitien tunteita varjellaan liioitteluun asti, on vain johdonmukaista, että ap on huolissaan lapsen isän reaktiosta. Tämä lähinnä kommenttina toiselle vastaajalle - jolle myös tiedoksi, että kun perheeseen tulee uusi naisaikuinen, kaikki pitävät ihan normaalina toitottaa tälle, ettei tästä koskaan voi tulla uusi äiti lapselle ja bioäiti on aina se tärkein. Miksipä ei sitten toisinkin päin?

Voi hyvinkin olla, että ex ottaa kuitenkin asian leppoisammin kuin ap pelkää. Meillä on perheessä ollut riesana lähes raivohullu ex, joka kuitenkin viime vuosina on tasoittunut, lienee saanut oman elämänsä toivomalleen mallille eikä enää koe pakottavaa tarvetta haukkua ex-puolisoa joka käänteessä. Pelko siitä, että tulee p*aa silmille, elää silti yhä... mutta kyllä ne tilanteet muuttuvat ja positiivisiakin yllätyksiä tulee.

Näin äitipuolena olisin melkein eniten huolissani siitä, puhuuko exäsi lapsellenne jotain ihmeellisyyksiä uudesta puolisostasi. Sitähän on paha estää, mutta ehkä hän kuitenkin ymmärtää, ettei se ole lapselle hyväksi... toivotaan niin.
 
:) yllättävän hyvinkin suhtautui...ovat mm.paiskanneet kättäkin päälle ja esitelleet itsensä,pakostakin varmaan kun on yhteiset lapset,kamalata olisi jos ei tulis toimeen,entä jos minä en pääsisikiään viemään yht.lapsiamme hänelle ja hän sanoisi ettei uusi -mieheni niitä tuo?!kuka ne sitten veisi hänelle jos hänkään ei niitä pääsisi hakemaan? :saint: huonemminkin voisi olla...
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 19.01.2007 klo 16:27 vieras kirjoitti:
entä jos minä en pääsisikiään viemään yht.lapsiamme hänelle ja hän sanoisi ettei uusi -mieheni niitä tuo?!kuka ne sitten veisi hänelle jos hänkään ei niitä pääsisi hakemaan? :saint: huonemminkin voisi olla...

No kuule, esim. meidän ex-kuviossa ex olisi ollut tuossa tilanteessa sitä mieltä, että "omapa on ongelmas ja jos et olis lähtenyt vetään, tätä ongelmaa ei olis, joten sun vika, kun et pääse, ajattelisit vähän lastas etkä aina vaan itteäs. Ja se ämmä ei todellakaan oo turvallinen meidän lasta kuskaamaan enkä halua, että se on lapsen kanssa kahdestaan autossa" jne. Tämän tapainen tilanne sattui meillä, kun uusperhe oli nuori ja mies joutui yllättäen sairaalaan, pääsi sieltä vielä samana iltana, muttei ehtinyt hakea lasta hoidosta ja minä hain. Tuli vuosituhannen suurin riita.

Saat oikeasti olla onnellinen, että teillä on paiskattu kättä.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 11.01.2007 klo 16:04 etäisän vaimo kirjoitti:
Sinänsä, kun aina vaahdotaan siitä, että tuodaan uusia kumppaneita ns. joka viikko tyrkylle ja sen on niin kamalaa ja erityisesti bioäitien tunteita varjellaan liioitteluun asti, on vain johdonmukaista, että ap on huolissaan lapsen isän reaktiosta. Tämä lähinnä kommenttina toiselle vastaajalle - jolle myös tiedoksi, että kun perheeseen tulee uusi naisaikuinen, kaikki pitävät ihan normaalina toitottaa tälle, ettei tästä koskaan voi tulla uusi äiti lapselle ja bioäiti on aina se tärkein. Miksipä ei sitten toisinkin päin?

Voi hyvinkin olla, että ex ottaa kuitenkin asian leppoisammin kuin ap pelkää. Meillä on perheessä ollut riesana lähes raivohullu ex, joka kuitenkin viime vuosina on tasoittunut, lienee saanut oman elämänsä toivomalleen mallille eikä enää koe pakottavaa tarvetta haukkua ex-puolisoa joka käänteessä. Pelko siitä, että tulee p*aa silmille, elää silti yhä... mutta kyllä ne tilanteet muuttuvat ja positiivisiakin yllätyksiä tulee.

Näin äitipuolena olisin melkein eniten huolissani siitä, puhuuko exäsi lapsellenne jotain ihmeellisyyksiä uudesta puolisostasi. Sitähän on paha estää, mutta ehkä hän kuitenkin ymmärtää, ettei se ole lapselle hyväksi... toivotaan niin.

Ihan totta ? Onko noin ? Siis että toitotetaan tollasta. No ei voi muuta sanoa kuin että aika älytöntä, koska eiköhän sen jokainen ymmärrä itsekin. Ja toi on jo naurettavaa exän taholta, että ei anna edes kuskata lapsia tän uuden naisen. Lapsellista. Mutta usko tai älä, tehokkain keino vaikuttaa tuollaiseen käytökseen on täydellinen välinpitämättömyys. Kyllä luulis ajastaan rauhoittuvan. Tai sit on yksinkertaisesti toivoton tapaus. Mutta kaikenkaikkiaan kyllähän se vaatii tuo uusioperhe systeemi paljon molemmilta osapuolilta, tarkotan siis nyt tätä uutta paria.

Kaikkea hyvää :wave:
 

Yhteistyössä