Exä käyttää yhdysnimeä

Mieheni on kärmeissään exälleen, joka käyttää yhä yhdysnimeä tyyliin Omanimi-Miehennimi. Nimi on harvinainen, vain muutama Suomessa, ja mies on hirveän tarkka sen käytöstä. Oli mm. soittanut yhteen lehteen, jossa oli jututettu samannimistä henkilöä ja kysellyt tän perään. Selvisi, että siinä oli ollut nimivirhe kyseessä . Minua tää miehen exän nimenkäyttö ei nyt niin häiritse, olemme naimisissa, ja mulla on miehen nimi käytössä. Mutta kyllähän se tietty vähän ihmetyttää. Mies on pyytänyt exäänsä jättämään hänen nimensä pois käytöstä, mutta exä on vaan mumissut jotain epämääräistä.
Nyt sitten kysynkin, onko tämä kuinka tavallista...? Onko muita, joilla on käytössä YHDYSNIMI (Omanimi-Miehennimi) vielä eron jälkeen...? Itse käytin pitkään ex-mieheni sukunimeä eron jälkeen, se ei tosin ollut yhdysnimi. Exäni kanssa minulla on lapsia, halusin, että koko perheellä on sama nimi. Mutta uskon, että jos olisin käyttänyt yhdysnimeä, se miehen nimi olisi tippunut pois. Nyk. mieheni mielestä yhdysnimi on merkki siitä, ett on naimisissa kyseisen henkilön kanssa. Onko asia näin...???? Miten koette tän...? :/

 

sama fiilis olis minulla.

Mitä seuraavaksi?

Susanna-Maria Pekkarinen-Julkunen-Tapiola

 

Sano miehelles, että nipottaa turhasta! Mitä toi nyt haittaa, monet jättää eron jälkeen miehen sukunimen, niin miks ei yhdysnimeäkin. Vaikea sitä on yhtäkkiä muuttaa, jos kauan pitänyt. Eikä se ole laitonta, ja tuskin se edes miehelles kuuluu...

 

Varmaan se potuttaa, varsinkin jos se harvinainen on. Mutta miehesi ei asialle mitään mahda, se on ex-vaimon laillinen nimi.
Ja veikkaisin, että mitä enemmän miehesi exääpainostaa, sitä tiukemmin tämä pitää nimestä kiinni.
Ajattele jos ex menee naimisiin, niin uus mieshän voi kanssa otaa sen yhdysnimen!

 

\

Varmaan se potuttaa, varsinkin jos se harvinainen on. Mutta miehesi ei asialle mitään mahda, se on ex-vaimon laillinen nimi.
Ja veikkaisin, että mitä enemmän miehesi exääpainostaa, sitä tiukemmin tämä pitää nimestä kiinni.
Ajattele jos ex menee naimisiin, niin uus mieshän voi kanssa otaa sen yhdysnimen!

Eli eihän lapsellekaan voi antaa yhdysnimeä, mitenpä sitten siitä tehdä perheen yhteistä nimeä.

 

Ei uusi mies voi yhdysnimeä ottaa itselleen sukunimeksi. Mutta siis mä luulen nyt, että miehen on vain kestettävä se tosiasia, että joskus menneisyydestä jää jälkiä, kuten nyt vaikkapa exän käyttöön sukunimi. Ehkä ex on tykästynyt sukunimeensä?

Oikeasti musta kuulostaa vähän hassulta tommoinen mustasukkaisuus, oma nimeni on myös harvinainen, muttei tulis mieleenkään soitella esim veljen ent vaimolle ja käskeä ottamaan takaisin tyttönimi ;-)

 

Miehen sukunimi on suojattu. En tiedä, miten se vaikuttaa asiaan... Ehkä ainakin siten, että ex-rouvan mahdollinen uusi mies ei voi sitä noin vain ottaa käyttöön... ei kai kukaan niin hullu ole, toivottavasti ei

Kovin kummaa touhua tämä on. Ehkä ex-rouva tahtoo esintyä edelleen rouvana, en tiedä...? Tai sitten perin harvinaista, kaunista nimeä ei malta jättää oman (tavallisen) nimensä perästä.

Laista mulla ei ole mitään käsitystä, mutta olen nyttemmin kuullut, että eronnut serkkuni on kietlänyt ex-rouvaansa käyttämästä enää nimeään (se ei ollut yhdysnimi, aika harvinainen, mutta ei mikään poikkeuksellinen). Ex-rouva joutui jättämään serkkuni nimen eron jälkeen pois käytöstä. En tiedä, miten siinä oikein meneteltiin, olin vasta lapsi silloin. Mutta jotain riitelyä siihen oli kuulemma liittynyt. En tiedä, tuliko asiasta käräjäjuttu vai mitä.

Mies ei halua mennä näin pitkälle, eli ruveta riitelemään. Olen koettanut sanoa, että ex-rouvalle tuosta yhdysnimestä on enemmän ennen pitkää haittaa. Ihmisethän kyselevät miehestä... Ei varmaan ole kiva selittää, että jo, se ex-mies... Mies jotenkin häpeää, että exänsä käyttää tätä hänen nimeä... On siihen syitäkin, joita en nyt tässä kehtaa... :snotty:

 

Se on ihan se ja sama nykyään, onko sukunimi suojattu vai ei - siis vaikka "virtanen" ei ole suojattu nimi (esim siksi, koska sitä on monessa suvussa) - ei kukaan voi ottaa nimeä "virtanen" käyttöön, KOSKA SE ON VAKIINTUNUT SUKUNIMENÄ.

Netistä löytyy nimilaki (finlex). Itse olen sitä tankannut joskus ja muistelisin, että siis kyllä se entinen rouva voi pitää kaksoisnimeä hamaan hautaan saakka (ihan oikea sukunimi se kaksoisnimikin on), mutta ei mahdollinen uusi ukko sitä entisen miehen nimeä voi itselleen ottaa. Eikä lapselle voi antaa, kuten aiemmin todettiin.

Kaksoisnimestä hännän tiputtaminen pois vaatii asian ilmoittamista ja sitten siitä tehdään lainvoimainen päätös (nimen muutos). Siis täytyy siihen jotain tehdä, et ei se vain ole "ylimääräinen häntä" siinä mielessä, että kun itsekseen kotona lakkaa häntää käyttämästä, se lakkaa olemasta voimassa.

 

Mulla on kyllä se käsitys, ettei toisen sukunimeä voi käyttää "hamaan hautaan", jos se "loukkaa" sitä, jonka nimeä käytetään. Muuten tätä keskustelua seuranneena ihmettelen, miksi eksä haluaa pitää entisen miehensä nimen omansa jatkona? Kyllä itse koen asian niin, että yhdysnimi on "rouvasnimi". Onko kyseessä kiusa?

 

Mä en nyt näe sitä ongelmaa??? Siis exä käyttää sukunimeä jonka hän on saanut/ottanut kun ollut aviossa miehesi kanssa? So? Näinhän sen kuuluu mennäkin.Miehes ois kannattanut miettiä kenen kaikkien kanssa naimisiin menee.
Exällä on oikeus käyttää nimeä, se on hänen LAILLINEN nimensä!!!
Kun te eroatte niin säkin joutuisit ottamaan tyttönimesi takaisin, muista tämä! Ja sit on kiva kun lapset on eri nimellä.
Yhdysnimi ja kokonaan uusi sukunimi ovat molemmat yhtä laillisia, tämän takia juuri se mies jatkaa sukua!!
Äijäs on vähän nipo, kantsis seuraavalla kerralla vähän miettiä.

 

Kun menin naimisiin ensimmäisen mieheni kanssa, otin hänen sukunimensä. Kaksi lasta saimme, erosimme 7 vuotta sitten. Itsestäänselvää oli, että pidän saman nimen, joka lapsillakin on. Myöhemmin menin uudelleen naimisiin, nykyään mulla on yhdysnimi, ex-miehen sukunimi - nykyisen sukunimi. Eikä ex-mies tai hänen nykyinen vaimonsa ole asiasta koskaan valittaneet. Miksei mulla saisi olla sama nimi, kuin lapsilla...ei ymmärrä kaikkien ajatuksenjuoksua...Ei se keneltäkään ole pois, ei edes nykyisen rouvan mielestä.

 

Täh? Haluat pitää EXÄN nimen mentyäsi naimisiin UUDEN kanssa?!!! Tuollaista en ole kyllä koskaan kuullut! Taitaa olla jokin tosi kaunis nimi, tai ruotsinkielinen? :kieh:
Oikeasti olen sitä mieltä, että naiset jättävät exmiehen nimen OSITTAIN itselleen siksi, että haluavat näyttää sillä valtaansa. Sekin on tavallaan keino merkata mies "omaisuudeksi". Siinä on jotain kontrollin tarvetta mukana! Tai sitte ei haluta myöntää "epäonnistumista". Yök!

 

\

mieheni mielestä yhdysnimi on merkki siitä, ett on naimisissa kyseisen henkilön kanssa. Onko asia näin...???? Miten koette tän...? :/

Siis eihän se lain mukaan näin ole, mutta niin mäkin asian koen. Uskjoisin, että ero tilanteessa ottaisin tyttönimeni takaisin, ihan vaan korostaakseni sitä, kuka olen. Nyt minulla on miehen nimi, koska haluan korostaa sitä, että olemme perhe, en ikinä olisi voinut kuvitella meneväni naimisiin ja pitäväni eri nimen kuin mies. Mutta en myöskään voisi kuvitella eroavanoi ja pitäväni edelleen miehen nimen.

Toisaalta kyllähän noita kaksoisnimiä käytetään vähän miten sattuu. Mulla esim. on kaveri, jolla on kaksois nimi, mutta tilanteesta riippuen käyttää välilä vaan jompaakumpaa nimeä. Eli lähinnä joskus työssä on eduksi, jos ei tiedetä mistä suvusta on, ettei luulla että on jotenkin pappa järjestää systeemillä päässyt eteenpäin urallaan, silloin kaveri unohtaa edestä oman nimensä, ja käyttää vaan miehen nimeä.

 

Jos eroaisin, säilyttäisin miehen nimen ihan siksi, että en haluaisi olla rouva, enkä edes eronnut nainen ISÄNI sukunimellä. Tuntuisi sukurutsaiselta.

Nimi kertoo menneestä.

 

7 §
Puolisoiden yhteinen sukunimi

Avioliittoon aikovat voivat avioliittoon mennessään yhdessä päättää, että he ottavat yhteisen sukunimen. Yhteiseksi sukunimeksi voidaan ottaa se sukunimi, joka jommallakummalla heistä viimeksi oli naimattomana ollessaan. Yhteinen sukunimi on ilmoitettava ennen vihkimistä vihkijälle.

Ennen vihkimistä vihkijän on tiedusteltava avioliittoon aikovilta, ovatko he päättäneet ottaa yhteisen sukunimen.

Avioliittoon aikova, jonka sukunimi tulee muuttumaan sen johdosta, että puolisot ottavat yhteisen sukunimen, voi ennen vihkimistä ilmoittaa vihkijälle, että hän ottaa yhteisen sukunimen edellä henkilökohtaiseen käyttöönsä sen sukunimen, joka hänellä viimeksi oli naimattomana ollessaan, tai sukunimen, joka hänellä on avioliittoon mennessään.

9 §
Puolison sukunimen muuttaminen avioliiton purkautumisen jälkeen

Puoliso voi avioliiton purkautumisen jälkeen muuttaa sukunimensä, jonka hän on saanut toiselta puolisolta avioliittonsa perusteella, ottamalla sen nimen, joka hänellä viimeksi oli naimattomana ollessaan.

Jos puoliso on 7 §:n 3 momentissa tai 8 a §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla ilmoittanut käyttävänsä yhteisen sukunimen edellä sitä sukunimeä, joka hänellä oli avioliittoon mennessään, hän voi avioliiton purkautumisen jälkeen ottaa sukunimekseen myös tämän nimen. (8.2.1991/253)

Ilmoitus puolison sukunimen muuttamisesta on tehtävä kirjallisesti sille maistraatille, jonka toimialueella puolisolla on kotikunta tai väestökirjanpitokunta. (21.8.1998/617)

5 LUKU
Sukunimen menettäminen
23 §
Isyyden kumoamisen vaikutus lapsen sukunimeen

Jos isyys on kumottu, tuomioistuin voi miehen vaatimuksesta päättää, että lapsi on velvollinen ottamaan sen sukunimen, joka äidillä oli lapsen syntymän hetkellä, jollei lapsen edun kannalta ole pidettävä tärkeänä, että hän säilyttää sukunimensä. Lapsen sukunimen muuttamista tarkoittava kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun isyys on kumottu.
24 §
Sukunimen menetetyksi julistaminen

Jos joku on hakemuksesta saanut uuden sukunimen ja nimen käyttäminen olennaisessa määrin loukkaa 12 §:ssä tarkoitettua oikeutta suojattuun nimeen tai tunnukseen, voi nimen tai tunnuksen haltija ajaa kannetta sukunimen julistamisesta menetetyksi sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä vastaajalla on kotipaikka.

Sukunimen menetetyksi julistamista tarkoittava kanne on nostettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun uusi sukunimi on merkitty väestötietojärjestelmään. Se, joka on 1 momentin nojalla julistettu menettäneeksi oikeutensa sukunimeen, on velvollinen ottamaan takaisin aikaisemman sukunimensä. (21.8.1998/617)

 

tuntuu että tämä ex ei halua päästää exstä irti!! sillä en oikeen näe järkeä pitää kahta sukkunimeä. olisi ymmärrettävää jos hänellä ei olisi muuta kuin entisen miehensä sukunimi!! tahtoo kaiketi kynsin ja hapain edes jostain pitää kiinni!!! säälittävää

 

Noin mäkin asiasta ajattelen.... Tuntuis aika ääliömäiseltä ajatella, että sitä haluaisi pitää YHDYSNIMEN, jossa on miehen nimi toisena vielä sittenkin, jos tulisi ero... Kun asiaa ajattelee omalle kohdalle, se ei mene jakeluun. En varmaan edes kehtaisi. Tunnustan, että mua hävettäisi! Exän nimen pitäminen oman jatkopalanahan viestii ympäristölle just sitä, ettei halua päästää miehestään irti! Se tosiaan on säälittävää... Se on ihan eri asia, jos kyseessä EI yhdysnimi....

 

No minusta on myös vähän outoa pitää ex-miehen sukunimi varsinkin yhdysnimessä. En kyllä oikein ymmärrä sitäkään että eron jälkeen pidetäään ex-miehen sukunimi enää sen jälkeen kun mennään uusiin naimisiin. Ts. tiedän tapauksen jossa nainen on pitänyt ex-miehen sukunimen vaikka on mennyt uudestaan naimisiin, no perusteluna oli kyllä että lapsen takia (on lapsi myös uuden miehen kanssa ) mutta kummiskin, ainakin itse toimisin toisin.

 

\

Täh? Haluat pitää EXÄN nimen mentyäsi naimisiin UUDEN kanssa?!!! Tuollaista en ole kyllä koskaan kuullut! Taitaa olla jokin tosi kaunis nimi, tai ruotsinkielinen? :kieh:
Oikeasti olen sitä mieltä, että naiset jättävät exmiehen nimen OSITTAIN itselleen siksi, että haluavat näyttää sillä valtaansa. Sekin on tavallaan keino merkata mies "omaisuudeksi". Siinä on jotain kontrollin tarvetta mukana! Tai sitte ei haluta myöntää "epäonnistumista". Yök!

Ei ole erityisen kaunis, ei harvinainen eikä ruotsinkielinen...Mulla vaan on exän kanssa kaksi lasta, halusin pitää saman sukunimen heidän kanssaan. Samoin nykyisen miehen kanssa on lapsia, siksi yhdysnimi. Haluaisin vaan tietää, että mitä tekemistä sukunimellä on jonkun ihmisen kontrolloimisen kanssa?

 

en tajua mitä iloa on yleensäkään pitää ex ukon nimi, jos eroaisin ottaisin tyttönimeni takaisin.

 

Kato jos on vanha sukunimi, niin sen avulla voi manata toiseen vaikka poltergeistin ja käyttää voodoota sekä muita noitavoimia.

Sellaisia exät on, niillä on PAHA SILMÄ.

 

\

en tajua mitä iloa on yleensäkään pitää ex ukon nimi, jos eroaisin ottaisin tyttönimeni takaisin.

Jos lapset on myös samannimisiä niin yleensä nimi pidetään.
Mä en ainakaan aio vaihtaa tyttönimeäni takaisin jos erotaan sillä lapset ovat isänsä nimisiä.
Siksihän se nimi vaihdetaan että se pidetään.

 

\

Oikeasti olen sitä mieltä, että naiset jättävät exmiehen nimen OSITTAIN itselleen siksi, että haluavat näyttää sillä valtaansa. Sekin on tavallaan keino merkata mies "omaisuudeksi". Siinä on jotain kontrollin tarvetta mukana! Tai sitte ei haluta myöntää "epäonnistumista". Yök!

En usko että se on näin.
Jos lapset ovat miehen isänsä nimisiä, on eronkin jälkeen kaikilla sama sukunimi. Se helpottaa asioimista, esim. koululaisten kanssa ja tuleehan semmonen sama perhe - sama nimi - juttu.

Nimeen myös tottuu ja se on osa identiteettiä, että on tietyn niminen. Kun avioon mennessä ottaa miehen nimen, on tehnyt valinnan ja ns. hylännyt sen tyttönimen. Sen ottaminen takaisin eron jälkeen voi tuntua oudolta.

Nimen muutos myös maksaa, kaikkien virallisten papereiden uusiminen tulee kalliiksi.
Ja ne ilmoittelut kaikille ihmisille ja kavereille, aika työlästä, voi moni ajatella..

En usko että siinä on taustalla mitään vallankäyttöä tai unelmaa palata takaisin yhteen yms. potaskaa..

Enkä muutenkaan ymmärrä mitä väliä sillä on, jos pitää sen oman nimensä, ei sitä eroa tekemättömäksikään saa, pyyhittyä pois, elettyä elmää se on vaikkakin mennyttä eikä se pyyhkiydy vaikka nimen takaisin tyttönimelleen vaihtaakin.,

 

hmm..tapaukseen sinänsä en vastaa vaan tähän nimiasiaan annan vain ommentin kun satun lukemaan...

kysyin kerran eräältä vanhemmalta rouvalta hänen erottuaan että miksi hän pitää miehen sukunimen(mikä tietysti on myös hänen vosien jälkeen) ja siihen hän vastasikin että hän on ollut kauemmin virtanen(nimi muutettu )kuin korhonen(nimi muutettu )koska naimsiin mennessään hän oli vasta 17 ja erotessa jotain 50, joten suurimman osan elämästään oli ollut tämä sukunimi ja kaikki tunsivat hänet sillä nimellä ja oli itsekin täysin sisäistänyt itsensä...

etä tällainen mielipde, ei muuta =)

 

Mutta kai se silti on eri asia pitää eron jälkeen yhdysnimi, kuin pelkkä miehen nimi ilman väliviivoja. Minusta siinä on todella iso ero!