Eli siis, miehelläni ja hänen exällään on yhteinen lapsi. Erosivat jo ennen lapsen syntymää. Tapaamiset lapsen ja mieheni välillä ovat todella epäsäännölliset, koska ah, tämä ex päättää itse koska lapsi tulee ja koska ei. Heillä on yhteishuoltajuus ja tapaamiset on sovittu lastenvalvojan kanssa. Niitä kuitenkaan noudattamatta. Mieheni yleensä suuttuu kun tästä exän toiminnasta hänelle puhun.
Kun lapsi on meillä ei tämä ex hakiessaan edes vilkaise minua, saati sitten että puhuisi jotain. Keksii millon mitäkin ettei lapsi meille tulisi. Ja laittaa sanoja lapsen suuhun. Ja kas kummaa, mieheni puollustelee exäänsä! Siis haloo! Ja minua suunnattomasti ärsyttää se lässytys mitä toisilleen pitää kun ex hakee lasta. Kaupungilla kun tulee vastaan ni tilanne on aina tosi kummallinen. en osaa oikein selittää.
Nyt sitten kuitenkin asia on mennyt niin pitkälle, että minulle ei kerrota mitään heidän välisiä juttuja. Olemme suunnitelleet omaa yhteistä lasta, ja koska sen saaminen on ollut niin vaikeaa ni ei olle siitä kenelekkään kerrottu. Mutta, tottakai tämä ex tietää jo asiasta.
Olenko jo vallan vainoharhainen vai miltä tämä teistä kuulostaa?
Kun lapsi on meillä ei tämä ex hakiessaan edes vilkaise minua, saati sitten että puhuisi jotain. Keksii millon mitäkin ettei lapsi meille tulisi. Ja laittaa sanoja lapsen suuhun. Ja kas kummaa, mieheni puollustelee exäänsä! Siis haloo! Ja minua suunnattomasti ärsyttää se lässytys mitä toisilleen pitää kun ex hakee lasta. Kaupungilla kun tulee vastaan ni tilanne on aina tosi kummallinen. en osaa oikein selittää.
Nyt sitten kuitenkin asia on mennyt niin pitkälle, että minulle ei kerrota mitään heidän välisiä juttuja. Olemme suunnitelleet omaa yhteistä lasta, ja koska sen saaminen on ollut niin vaikeaa ni ei olle siitä kenelekkään kerrottu. Mutta, tottakai tämä ex tietää jo asiasta.
Olenko jo vallan vainoharhainen vai miltä tämä teistä kuulostaa?