EX-Kermit 31 - syyskuu

  • Viestiketjun aloittaja uusi ketju
  • Ensimmäinen viesti
Jazz pikaisesti
Johannalla ollut surullisia mietteitä tänään. Saitkin jo paljon lohdutuksen sanoja.
Et ole yksin pelkoinesi, sanoo hän ;) joka tänään oli aivan varma, että M on kuollut päiväuniensa aikaan ja hänen pelastamisekseen ei voi tehdä mitään kun hän ei aikaisemmin käynyt katsomassa miten hän voi.... ja tämä kaikki johtui siitä, että pieni mies veti ennätyspitkät päikkärit, joka musta oli tietysti erittäin outoa.

Välillä on niitä päiviä, jolloin mieli on maassa vaikka normaalisti ajattelisikin positiivisesti.
Meidän Jiin maailmaan tulo oli dramaattinen ja ensimmäiset päivänsä hän vietti tarkkailussa. Silloin en kuitenkaan ollut yhtä vauhko. Johtui pitkälti siitä, että paljon ennen Jiin syntymää näin niin elävän unen, jossa oli tosi monta läheltä piti tilannetta mun huolimattomuudesta johtuen. Unessa vauva (sivuhuomautuksena: vauva oli unessa AIVAN ämmän näköinen pieni poika) kertoi mulle ettei mun tule murehtia koska hän on selviytyjä. Se lohdutti ja rauhoitti mua läpi raskauden ja vielä pitkään sen jälkeen.

Aurinkoista viikonloppua ja ihanaa eloa ja oloa teille kaikille!
Mä meen tekemään iltapalaa meille kun lapsukaiset juuri nukahtivat. Saatan muuten ottaa siiderin kyytipojaksi... =)
 
Omppu75.
Iltaa ja mukavaa alkanutta viikonloppua. Safiirilla alkoikin ihan ihannemerkeissä! Ja eikös se Ookin jo taas kolkuttele ovenpieliä... ;)

Mulla nousi ihan karvat pystyyn tosta sun unesta Jazz. Vaikka olikin siis lohdullinen ja kantava uni, mutta kuitenkin. Kyllä täälläkin välillä tulee niitä pelkopeikkoja eteen, pelkään toisinaan ihan suunnattomasti lasten puolesta ja muka nään enteitä, että jotain pahaa tapahtuu.. kai ne on ihan normaalia suojeluvaistoa, jotka niitä aikaansaa... Joten Johanna, minäkin ymmärrän täysin sun reaktiot onnenhetkestä epätoivoon. Ei ole kellään mitään valtaa eikä voimaa sanoa, että kaikki tulee menemään loistavasti, mutta siihenhän se on pyrittävä luottamaan. Eiköhän meistä jokainen äidiksi tuleva ja jo äidiksi tullut ole jollain tasolla tekemisissä niiden pelkotunteiden kanssa. Voimia sulle loppuodotukseen ja hyvä tosiaan, jos sait jo ajatukset käännettyä sen ikkunan pesun kanssa :)

Ja sitten tämän jälkeen tämä pyytää kaikilta anteeksi, ettei ole piiiitkäään aikaan oikein ehtinyt paneutua teidän juttuihin. Tuuli ainakin voi todistaa, että tällä kokoonpanolla se ei ole kaikista helpoin tehtävä :) Sen verran aktiivinen tyyppi on tuo nuorimmainen, että johan tässä vallan farkutkin alkaa pyörimään jalassa, kun ei juuri ehdi laakereillaan lepäämään. Luen kyllä siis kaikki jutut aina, mutta en aina ehdi kommentoimaan niin kuin haluaisin.. :/. Onneksi täällä on niitä ehtiviäkin osapuolia! Mutta ajatuksissa olette kaikki ja jokainen yhtä tärkeä osa tätä juttua.

Mietin silloin sen koulusurmatapauksen aikaan, että miten sitä vois suojella omia lapsiaan kaikelta maailmaan vääryydeltä ja pahuudelta. Tunnen itseni todella pieneksi (pienihän mä kyllä olenkin..), kun ihan oikeesti ei ole juuri muuta keinoa, kuin yrittää kasvattaa lapsensa parhaaksi mahdolliseksi katsomallaan tavalla ja toivoa, ettei mikään mene vikaan. Se on tietty vähän sama kuin liikenteessäkin, että se ei riitä, että itse ajat hyvin ja varovaisesti, kun muidenkin pitäis osata tehdä samoin. Mutta, toivotaan, ettei vastaavia tragedioita tarvitse enää tapahtua.

Syvällistä, mutta jotenkin on nyt sellainen fiilis. Olen teen kanssa kahdestaan viikonlopun kotona. Iskä lähti "työreissulle" Länsirannikolle ja Tee mummon kanssa mökille. Outoa, mutta ihanaa laatuaikaa mulla ja teellä ja aion nauttia täysin siemauksin tuosta pienestä ihmeestämme.

Kuinka Ninni jakselet? Toivoisin niin valoa teidänkin tunnelinne päähän. Mikä sun työtilanne muuten oli? Muistanko oikein, että olet työttömänä? Olisko siellä teillä päin vaikka jotain osa-aikaista työtä tarjolla? Ajan vaan sitä takaa, että saisit vähän muutakin elämää. Siis kaikella kunnioituksella ja YHTÄÄN teidän elämäntilannettanne väheksymättä! Mites siellä kaura-altistukset, onko hyviä tuloksia? Entäs joko kukkakaalisoseet on puputettu?

Onneksi ei Gian A:n pallukat olleet mitään vakavampaa. Täytyy tunnustaa, että en ole kyllä kauheesti teen suuhun edes katellut, mitä nyt niitä ikeniä yritän välillä väkisin kaivella :)

Mutta joo, jatkan vielä vapaaillasta nautiskelua, tee siis nukahti jo kasilta (mikä tietty tarkoittaa sitä, että viimeistään puoli seiskalta laulaa kukko :/). Ihanaista viikonloppua leidit!

Omppu

 
Tehotyttö.
Huih, täällä kylmät väreet menee, kun luin tuon Jazzin unen.

Noita heikkoja hetkiä on varmasti meillä jokaisella, vaikka positiivisia olisimmekin. Muistan vaan itsekin keväällä koetut ylimääräiset sydämenlyönnit, kun Mediheli alkoi tässä pyöriä vähän lasten kouluunlähdön jälkeen..
Ja onhan niitä hetkiä, kun tuntuu, että miten näitä voikaan rakastaa niin paljon ja onko oikeasti ansainnut tällaista! Olenko ollut riittävän hyvä ihminen saadakseni tällaiset rakkaat? <3

Vai tulee joku onnelliseksi ikkunan pesusta :-D JOs loppuu onnellisuus kesken, niin teretulemast meille. Keväällä pestyt ikkunat ovat taas aivan järkyt, varsinkin nuo terassin hyönteissiepot!

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!
Pitäkää huolta itsestänne, niistä ihanista jälkeläisistä ja tietty olioistakin :) <3
Johannalle ja Kauriille suppareita!

Tehis
 
Jazz pikaisesti....taas
Omppu pomppuseni, allekirjoitan täysin kirjoituksesi! Mä olen ajatellut paljon samoja asioita palstailusta koulusurmaan.

Taitaa Tehis olla jonkin sortin "noita".... =D Tarkoitan siis, että taidat tuolta sfääreistä napata meidän ajatuksia, kun teillä Ompun kanssa osuu niin usein ajoitukset ja ajatukset yhteen ja meilläkin on pariin otteeseen ollut telepatiaa.

Ja treffeistä, meille käy 7.10 oikein hyvin. TOIVOTTAVASTI tällä kertaa treffit onnistuvat!

Nyt mä meen. Hyvät yöt ja kauniita unia teille kaikille!
 
pikku2
Pikaisesti..

Tänään kopsahti postilaatikosta käräjäoikeudelta kirje.. Isäntä oli sitten mennyt hakemaan sitä avioeroa yksin kun en laittanut pari viikkoa sitten sellaiseen paperiin nimeäni vaan pyysin vielä aikaa.. ; (

Nyt on sitten tässä tämä ilta asiaa pohdittu ja jonkinlaiseen tulokseen päädytty.. Mitään radikaalia ei ole lähitulevaisuudessa tulossa.. Ensi viikolla pitäs viedä tuo lappu allekirjoitettuna käräjäoikeuteen.. Siitä sitten puoli vuotta katsellaan mihin suuntaan tämän perheen tiet vie ja sitten joko erotaan tai jatketaan yhtä matkaa..

Olo on tällä hetkellä aika tyhjä, mutta hyvä että asioita on saatu selvitettyä.. joten positiivisella mielellä meinaan jatkaa seuraavan puoli vuotta eteen päin.. Enkä meinaa ruveta mätänemään kävi kuinka tahansa..

Esikoinen meni tänään mummolaan yökylään ja Siirikin menee huomenna koko päiväksi kummeilleen kyläilemään, jotta minä saan siivottua rauhassa.. Synttäreitä varten tässä pitäs touhuilla.. Isäntä lähtee aamulla puoli viisi ajelemaan Tamperetta kohti ja tulee sitten sunnuntai-iltana myöhään takaisin kotiin..

Isännän kainalosta äsken kuitenkin tänne koneelle kömmin.. pitäs maksaa vielä muutama lasku ja sitten pyykit narulle ja nukkumaan..

Palailemisiin.. Pikku2
 
Niksu1
Jahas, että sellainen tilanne on sitten Pikku2:lla päällä....=(
Nyt sitten vaan pidät huolta itsestäsi, etkä keskitä kaikkea energiaasi vain miehesi miellyttämiseen seuraavat 6kk.

Mä jumahdin tuonne naamakirjaan kamun kanssa höpisemään ja havahduin katsomaan että kello on jo taas ties mitä....

 
Tehotyttö.
Noita:-D huikkasee vielä huomenetkin samalla kun käy pankissa!
Päänvaihto-operaatioon menen heti kasiksi tästä...

Vai sellaiseksi se tilanne sitten siellä Pikku2:lla meni :-( Ikävä kuulla! Mutta toivottavasti saat sitä positiivista mieltä koottua.. Lapset!
En voi oikein kuvitellakaan, miten hajalla varmasti olet kuitenkin. Onhan tuo niin iso asia. Toivottavasti matka kohti parempaa aikaa on alkanut kuitenkin.

Mulla on tuota "telepatiaa" muidenkin kuin Ompun ja Jazzin kanssa. Tosi usein käy muutaman ystävän kanssa niin, että olen kovasti soittamassa, mutta en koskaan ehdi, kun kaveri soittaa ensin. Ja siis sellaisia, että ei todellakaan hirmu usein pirautella. En oikein mihinkään yliluonnolliseen usko, joten sattumaa :) Tosin mun äiti näkee enneunia. Mutta minä en silti oikein usko, vaikka nuo mitä hän on kertonut ovat kyllä aika "hurjia".

Jeps, nyt sinne pankkiin.
Moi taas.

Tehis
 
**Johanna**
Huomenta.

No tulipa nyt puun takaa tuo Pikku2:n surullinen uutinen. Mä olin ihan siinä uskossa, että teillä asiat alkaa menemään parempaan suuntaan. Mä en ymmärrä ollenkaan miehesi ajatuksenkulkua, miksi hän pitää sinua kainalossa ja samaan aikaan hakee avioeroa?! Tuohan on suoranaista kidutusta. Jos asiat ovat siinä pisteessä, että hän hakee yksin avioeroa, niin sitten ulos ovesta myös. Sinun pitää Pikku2 pystyä keskittymään lapsiisi ja itseesi, ei sinun miehesi voi erota ja elää yhdessä samaan aikaan. Anteeksi taas tämä parisuhdeneuvojen määrä, mutta mä näen punaista. Seurannut tämän kaltaisia tilanteita joskus liiankin läheltä, niin pistää korpeamaan ihan sairaasti. Ja mä komppaan Niksua ihan täysillä: lakkaa hoivaamasta sitä avioeroa hakevaa miestäsi. Kyllä hänenkin pitää tuntea miltä se menetys tuntuu, se voi jopa herättää tähän päivään.

Kiivauteni saattaa johtua myös siitä, että olen valvonut puolen yötä taas supistusten kera. Ihme juttu, että aamuyöt saattaa olla tosi kipeitä ja supistuksia tulee 20-30 minuutin välein, mutta ne ei vaan ylly sellaisiksi kuin pitää. Jos kohtu ymmärtäisi puhetta, niin käskisin sen valita: joko tai... Joko supistellaan kunnolla tai ei ollenkaan.

Tehis, en mä nyt niiiiiiin onnelliseksi ikkunoiden pesemisestä tule! =) Mäkin pesin keväällä, muistaakseni vielä toukokuun puolella (?) ja toiset ikkunat oli nyt syyskuussa ihan sen näköiset, että kukaan ei ole niihin koskenut vuosikausiin.

M on kipeä. Lapseni Leijonamieli, joka ei ole koskaan kipeä, on nyt flunssassa. Ja tiistaina olis enkun kokeet ja nyt pitäisi lukea ahkerana... Minkäs sille sitten mahtaa, jos toinen on kuumeessa ja flunssassa, niin ei silloin voi lukea. M:n enkun opettaja on vaan aika säälimätön nainen. Sama jonka kanssa käytiin läpi se purkkaepisodi keväällä. Harmittaa siinä mielessä, että M päätti tämän lukuvuoden aikana korottaa enkun numeroaan, ja onkin vedellyt tasaista kymppiä sanakokeista. Nyt jos kokeet meneekin huonosti, niin :( No, pitää katsoa, että millainen päivä tästä tulee ja jos tarvis, niin Äiti soittaa sitten opettajalle ja pyytää, että josko M saisi tehdä kokeen joskus myöhemmin.

Ihmiset soittelee ja laittaa mulle nyt jo viestiä: Jokojoko?
Jopa äiti-ihmiset, jotka tietää, että se on ärsyttävää... =) Minä en vastaa kenellekään mitään. Kerrotaan varmasti kun kerrottavaa on.

Eiköhän tämä nyt riitä lauantaiksi.

Supparilähetys vastaanotettu, voisitko Tehis laittaa vähän napakampaa tavaraa tulemaan, kiitos? Tosin viikkoja on vasta 37, että pärjään kyllä vielä hetken kokonaan ilmankin.. ;0)

Johanna sekä hän joka eilen meuhkasi ihan koko päivän, rv 37+1
 
senora
pakkasenhuuruiset huomenet... Ollaan taas Nn kans koneella. Mies pakannu repu ja painunu hirvijahtiin..
Olipa tuo pikku2:n uutinen pysäyttävä. Samaan kiinnitin huomiota kuinn Johannaki... Mies sais jäädä ilman palveluksia kun kerran on eroa hakemassa. Kokeileppa viikko, että huolehdit vaan lasten ja omasta pyykki- ja ruokahuollosta. Jossain vaiheessa mieskin huomaa sen näkymättömän työn jota teet...

Safiirilta tuli viestiä eilen... M:llä on ny eka hammas. olivat kirjautuneet jo hotelliin.

toi telepatia... mullan käy kans usein, että ku kirrjottelen tekstaria, nii se kelle kirjotan naputtelee viestiä samaan aikaan. viestit lähtee samaan aikaan...
 
Katzu
Huomenta

Olipas ikävä lukea Pikku2:sen viestiä. Yhdyn myöskin muiden mietteisiin. Joka tapauksessa tosi paljon tsemppiä!!!!

Saakohan Senoran mies hirveä kaadettua :) Onneksi ei tarvi lähteä ajelemaan mihinkään pidemmälle. Voi hirviä säntäillä metsistä hieman eri tavalla....

Tehis menossa kampaajalle. Minunkin pitäisi. Otsista jo napsin yksi päivä hieman lyhyemmäksi.

Johannalle myös täältä suppareita, toivottavasti tulevat perille!!!!!!! Älähän nyt itse sairastu siihen flunssaan, että olet sit kunnossa kun lähdet tosi toimiin.

Hiivatti kun olette kirjoitelleet tuosta ikkunan pesusta. Pitäisi ehkä täälläkin pestä...

Eilen illalla oli kauhea projekti. Tyhjensin ensin mun vaatekaapit. Sit purettiin kaappi tuhannen p:n palasiin ja siirreettin toiseen huoneeseen. M:lle tulee sit uusi komerosysteemi ensi kuussa. Niin ja toki minun piti illalla vielä saada vaatteet takaisin kaappiin. Iso kassillinen meni roskiin.

Nyt kuivaamaan hiuksia,äsken tulin suihkusta ja M on nokosilla toivottavasti vielä hetken
 
pikku2
Huomentapäivää..

Nyt on sitten äidin siivouspäivä vauhdissaan.. matot on kannettu ulos ja ensimmäinen koneellinen petivaatteita pesty.. odottavat narulle pääsyä. Siirin vein äsken kummeilleen päivähoitoon ja esikoiselle soittelin mummolaan.. Isännän kanssa hetki aamulla juteltiin ja "laitoin" sen Tamperetta kohti.. soiteltiin ja viestiteltiin..

Kiitos myötäelämisestä ja neuvoista. Ette ole ainoita jotka antaa samansuuntaisia neuvoja. Olen kuitenkin sen verran jästipää, että haluan hoitaa tämän puolivuotta omalla tavallani. Haluan tuntea, että minä olen tehnyt kaikkeni tämän liiton eteen.. Minun täytyy voida katsoa kymmenen vuoden päästä lapsiani silmiin ja sanoa, että äiti yritti parhaansa..

Olen miettinyt asian niin, että puoli vuotta on kuitenkin niin lyhyt ja niin pitkä aika, että seison vaikka päälläni sen ajan.. ja muutoksiahin ei voi vaatia toiselta jos ei ole valmis itse muuttumaan.. Olen todella joutunut peilistä katsomaan ja toteamaan, että muuttumisen varaa on..

Nyt pyykit narulle.. palailen varmaan purkautumaan taas piakkoin.. Tilanteestamme ei tiedä muut kuin Siirin kummit(joille meni päivähoitoon), minun ystävä(joka myös on Siirin kummi) ja isännän vanhemmat.. joten "juttukavereita" kaipailee..

Synkistelemään en kyllä suostu, joten suupielet ylös päin..

Pikku2
 
senora
Oot sä urhea Pikku2... Tiedän että haluat tehdä omalla tavallasi tän puolivuotta. Mutta mun mielestä mies vois kokeilla sitä perheettömyyttä...

Just viikolla puhuttiin isän kans. Hän on kans ollu hirviporukassa. Tuumas että ei tänä syksynä osallistu jahtiin täydellä osuudella. Sitä kun aamuhämärissä lähee metälle ja illalla palaa väsyneenä kotiin, niin ei oo ruoka valmiina, sauna lämmittämättä ja vielä saattaa uunikin kaivata lämmitystä. Aloita sitten talon työt. Kun äiti eli, niin oli ruoka valmis, sauna lämmin, uuni lämmitetty... Moneen kertaan on sanonu ettei hän osannu äitin työtä arvostaa...

Tehiksellä uus tukka... pistähän pää näytille suljetulle... Oon kans lämmitelly tuota kampaajallakäyntiajatusta... jouduin jo lyhenteleen ottatukkaa... takatukka yltää hyvin ponnarille, että on se kasvanu kesän aikana... Punavärikin on häipyny... Onneks hiljolleen, että on tyttöki kerenny tottua ajatukseen ettei äityli olekkaa punapää vaan blondi...


Mä muuten otin jahuulta mittataulukot talteen. Täytyy koklata saako ne msn:n puolelle siirrettyä.

N on aamun kiukunnu.. oon imettäny sitä tunnin välein puolituntisen... uuh.. aika poikkiolo... syliin on nukahtanu mut pinnikseen siirrettynä herää... Oli tuossa lattiallaki, mutta sormet meni suuhun koko ajan... kattelin, ja vähä oli ylhäältä ikenet turvoksissa. Just - hurraa, jos tässä vielä alkaa hampaita työntää... Ei kyl tunnu eikä näy mitää... Just sain neitin höyhensaarille... Saas nähä kauanko nukkuu, pitäis lähtee viemään lotot... Jos vaikka tulis tänä iltana lotosta rahaa...

Katzu ollu topakkana vaatehuollon kans. Älä välitä, akkunat on täälläki pesemättä. Taian oottaa ens kevääseen. Tai sit pesen vaan jossai vaiheessa sisäpuolelta... vastahan mä ne isomahaisena pesin... :)

 
pikku2
Pikaisesti siivouksen lomassa..

Jos jotain positiivista vielä haluaa löytää niin paino on pudonnut 5,5kg kuukaudessa.. Eikä siis vain stressin ja pahan olon takia.. vaan olen aloittanut kansalaisopiston jumpan ja poljen tuota kuntopyörää säännöllisesti kolme kertaa viikossa..

Pikku2
 
Omppu75.
Lavvantaita!

Pikku2:lle lämmin halaus. Sulla on kyllä todella kypsiä ja loppuunajateltuja ajatuksia. Pidä niistä kiinni ja toivotaan, että tuottavat kaikkia osapuolia miellyttävän tuloksen.

Tehiksellä joo uusi pää ja mä tosiaan olen kanssa menossa perjantaina operoitavaksi. Kovin tuo kutkuttaisi lyhyt malli täälläkin..... kun nää pitkät on nykyään lähes aina ponnarilla, niin mitä iloa niistä on? Päinvastoin, näitä pitkiä hiuksia on ärsyttävä keräillä lattioilta.

Johannan tytölle pikaista paranemista ja toivotaan, että itse vältyt taudeilta. Mähän olen molempien synnytysten aikana ollut flunssassa... Suppareita sinne!

Katzu ahkeroinut vaatteiden ja kaappien parissa. Munkin pitäis..teen kaappi varsinkin pursuaa pieniksi jääneitä, olen vaan yläkerrasta hakenut aina isompaa pinon päälimmäiseksi. Huaaah, nyt olis aikaa ja tilaisuus, mutta ei inspistä :)

Syömään. Aamutuimaan joutui taas tätiä lähteä palvelemaan...


 
Niksu1
Mä kyllä päätin, etten puutu enää neuvoineni Pikku2:n perhetragediaan, mutta vähän on pakko kuitenkin sanoa..... Mä en kertakaikkiaan voi uskoa, että sun lapsesi koskaan kyseenalaistaisivat sitä oletko SINÄ yrittänyt tarpeeksi teidän liiton eteen. Sen sijaan kannattaa ehkä miettiä sitäkin puolta, kunnioittavatko tyttäresi sinua isona siitä, että olet heidän vuokseen antautunut moiseen hyväksikäyttöön avioliitossasi. Ja kyllähän se on ihan raaka fakta, että jos mies kaipaa pelkkää piikaa ja p*noa, niin ei se tilanne siitä muutu vaikka kuinka kovasti jaksaisit yrittää ja rakastaa. Enkä tosiaan ymmärrä sitäkään, kuinka joku voi hakea yksin eroa koska ei enää rakasta ja silti pitää kainalossa?? Eikö se oo vähän ristiriitaista??

Mä lupaan, etten enää puutu. Tai ainakin yritän olla puuttumatta....=) Johannan tavoin näen punaista koko tilanteen tiimoilta, en voi ymmärtää moista henkistä julmuutta. Tuntuu ihan fyysisesti pahalta sun puolesta. Joka tapauksessa meidän on kunnioitettava sun päätöstä, on se sitten mikä tahansa, ja toivottava että teidän elo pian löytää sen hyvän ja rauhaisan uomansa jota pitkin rullata etiäpäin.

Faktahan tietysti on myös se, että me tiedetään vain yksi puoli asiasta. Mutta silti.
Päätän paatokseni tähän, tai ainakin koitan pitää sen ihan itselläni.. ;-) Anteeksi.
Onnittelut muuten huimasta painonpudotuksesta!

Senoran miehelle voi sit varmaan toivotella jahtionnea. Ja Tehikselle onnea uudesta päästä.. ;-) Ja Katzulle mielettömästä kaappiprojektista. Ja mitäs muuta. No ainakin Johannan M:lle pikaista paranemista! Ja paljon niitä suppareita, jotta päästään tavoitteeseen. Jos mä en sit oliskaan ollut niin yltiöpositiivinen niissä päätelmissäni synttäripäivän suhteen... Ikkunoiden pesusta en viitsi edes alkaa, mä en jostain syystä saa itseäni ilostumaan koko ajatuksesta... =) Pölö on muuten hyvä sana....

Tänne ei ihmeitä. Kauppaan ollaan kohta lähdössä ja sit isäntä aloittaa pakkarinsa jarrurempan tos pihassa. Eli ei mitään suurta ja ihmeellistä tapahtumaa tiedossa... =)

Leppoisaa lauantaita!

Niksu ja muut ännät
 
Omppu75.
Piti vielä pikku:lta kysyä, mutta ajatus karkasi, että onko mahdollisesti sun omat vanhemmat eronneet? En muista, onko ollut puhetta.. olen miettinyt, että oletko mahdollisesti itse kärsinyt lapsena vanhempien erosta, ja siksi yrität kaikkesi tilanteen pelastamiseksi.

Siitä olen samaa mieltä muiden kanssa, että miehesi on kyllä, anteeksi vaan, ihan täys sika. Mutta tolla edellisellä kirjoituksellani ajoin sitä takaa, että kunnioitan sun päätöstä ja toimintatapaa, koska kyse on sun elämästä. Huomaan, että olet todellakin miettinyt asia yllin kyllin ja koet sen kaikkesi tekemisen ainoaksi vaihtoehdoksi toimia.
 
pikku2
Ompulle: Ei ole vanhemmat eronneet.. ovat naimisissa edelleen eli tulikohan nyt kesällä 34 vuotta.. Oma käsitykseni avioliitosta vaan on niin "vanhanaikainen", että menen vain kerran elämässäni naimisiin ja olen sen jo tehnyt.. Olen luvannut TAHTOA rakastaa miestäni ja niin myös hän minua.. se TAHTO on vaan ollut tässä viimevuosina miehellä kadoksissa..

Nyt tulee jo paha mieli teidän muiden puolesta kun minun avioliittoani vaan täällä puidaan.. jospa siirryn tuonne suljetulle kertoilemaan näitä asioita niin ne joita ei kiinnosta voivat hyvällä omalla tunnolla hyppiä yli.. ; )
 
taustajoukko..
sori tuppautumiseni...

Kun siinä se pikku2 se 'vika' juuri onkin... kun siihen toimivaan parisuhteeseen tarvitaan 2 jotka tekee kaikkensa toistensa eteen SINÄ yksin et riitä...

 
Jazz hyvin pikaisesti
Voi surku mitä uutisia Pikku2:lla. Olen todella pahoillani, että miehesi on nyt tullut tuohon päätökseen.
Minäkin kunnioitan sinun määrätietoisuuttasi ja sitä, ettet ole valmis noin vain luovuttamaan. Allekirjoitan kuitenkin täysin Johannan ja Niksun sekä taustailijan kommentit.
Sinua uhrautuvampaa ja omistautuvampaa puolisoa voi tuskin hakea. Jos yrität nyt muuttua vielä uhrautuvaisemmaksi ja sitoutuneemmaksi, ei sinusta enää jää jäljelle mitään. Uskon edelleen, että yrittämällä liikaa, työnnät vain miestäsi entistä kauemmaksi sinusta. Näin sivusta seuranneena olen sitä mieltä, että olet jo tehnyt kaikkesi teidän liittonne eteen.

If you love them, set them free.
Kun oikein rakastaa, on joskus vain osattava irrottaa. Toivoa voimme, että miehesi ymmärtää mitä hän on menettämässä ja tulee harkinta-aikana siihe tulokseen ettei hän ole valmis luopumaan teistä.

Halauksia ja jaksuja sinulle kovasti! Ja onnittelut yksivuotiaalle Siirille.
 

Yhteistyössä