Eiköhän ne vastoinkäymiset anna vähän perspektiiviä elämään ja ole edelletys kasvulle? Kuka on sanonut että elämän pitäis olla helppoa? Sairauksia on vaikka mitä, ja jokainen sairastunut tietää ettei se ole vaan että sitten tervehdytään ja jatketaan kuin ei mitään, se tekee meistä yksilöitä, meidän kokemukset. En osaisi arvostaa terveyttä ja sitä että ei ole sotaa ja itsellä nälänhätää, jos en tietäisi noista asioista mitään.
