Että mua naurattaa(ja ärsyttää) nuo lapsettomat immeiset.....

Työkaveri valitteli tänään yhteisen ajan puutetta miehensä kanssa.Itse olin ihan puhki kun kuopus valvotti yöllä...pikkuisen taas hymyilytti lapsettomien ongelmat,hohhoijaa.Tiestäispä millaista mun arki on 3 lapsen kanssa ja yhteistä aikaa miehen kanssa (öööö mitä se on?) on tosi harvoin.Tajuaakohan noi lapsettomat miltä niiden jutut kuulostaa? Kyse on kuitenkin jo kolmekymppisestä ihmisestä.....yritin olla empaattinen ja ymmärtäväinen.Huokaus.

 

valinta kysymys

 

no eipä kenenkään ongelmia tarvisi vähätellä, sama oliko hänellä lapsia tai ei.

 

:/ Ne on heidän elämän onkelmia.. Saahan niitä olla vaikka teil ois rankemapaa

Ja toisaalta, kun mä olin töissä ja lapseton meillä oli paljon vähemmän yhteistä aikaa miehen kanssa kun nyt kun mä oon kotona...

 

Ehkä sunkin pitää ajatella siltä kantilta ettei lapsettomalla ihmisellä ole kuin se armas mies, kyllä munkin ajattelutapa yhteisestä ajanvietosta on paljon muuttunut lapsen syntymän jälkeen eikä sitä enää niin paljon kaipaakkaan kun sillon kun ainoa este oli työt.

 

sama juttu.Mutta täytyy aina muistaa että oma valinta on hankkia lapsia :ashamed: Mutta kyllä se silti pistää vihaksi että lapsettomat valittaa tollasta....

 

Voihan esim. työajatkin mennä niin ristiin, että yhteistä aikaa ei ole juuri ollenkaan. Oikeastaan aika turha vähätellä toisten ongelmia ja vertailla niitä omaan jaksamiseen.

 

Ihmettelen vain miksi ei saisi valittaa..?

 

Voihan esim. työajatkin mennä niin ristiin, että yhteistä aikaa ei ole juuri ollenkaan. Oikeastaan aika turha vähätellä toisten ongelmia ja vertailla niitä omaan jaksamiseen.

En voi muuta kuin peesailla =)

 

Niin, eihän lapsettomilla voikaan olla mitään isoja murheita. :headwall:

 

Ehkä sunkin pitää ajatella siltä kantilta ettei lapsettomalla ihmisellä ole kuin se armas mies, kyllä munkin ajattelutapa yhteisestä ajanvietosta on paljon muuttunut lapsen syntymän jälkeen eikä sitä enää niin paljon kaipaakkaan kun sillon kun ainoa este oli työt.

Niin mä yritänkin mutta aina ei jaksa.Etenkin silloin jos on itse tosi väsynyt.Toisten (lapsettomien) ongelmat tuntuu niin mitättömiltä.

 

Kyllä mekin vähemmän nähtiin miehen kans toisiamme ennen muksun syntymää, kun vielä olin töissä. Molemmat teki kolmivuorotyötä ja vapaapäivät osuivat TODELLA harvoin kohilleen.

 

Mutta ei ne lapsettomien ongelmat silti mitään huonompia ja väheksyttävämpiä ole kuin omat... Jokainen kokee asiat eri lailla. Kyllä minuakin joskus hävetti kun valitin yhdestä huonosta yöstä lapsen kanssa kun toisella oli kuukaudessa se yksi hyvä yö. Mutta ei se minun väsymys ja jaksaminen silti ollut sen mitättömämpää.

 

Mutta niinhän se on, että "aikansa kutakin"

Joten enpä juuri tapaile lapsettomia kavereitani, jotka ei osaa osoittaa empatiaa minua kohtaan, jos kerron jostain yövalvomisista. |O

 

Ehkä sunkin pitää ajatella siltä kantilta ettei lapsettomalla ihmisellä ole kuin se armas mies, kyllä munkin ajattelutapa yhteisestä ajanvietosta on paljon muuttunut lapsen syntymän jälkeen eikä sitä enää niin paljon kaipaakkaan kun sillon kun ainoa este oli työt.

Niin mä yritänkin mutta aina ei jaksa.Etenkin silloin jos on itse tosi väsynyt.Toisten (lapsettomien) ongelmat tuntuu niin mitättömiltä.

Lapsettomillako ei saa sitten olla ongelmia?? Minusta tuollainen vähättely on todella surullista ja toivon todellakin etteivät ystäväni ajattele noin kun valitan heille ongelmistani... :headwall: :headwall:

Mistä sinä tiedät mitä muita kaikkia ongelmia tällä parilla saattaa olla joista et voi edes tietää? Voihan olla, että tuttusi ajattelisi että kumpa hänen ongelmat olisivat yhtä yksinkertaisia kuin lapset jotka eivät nuku silloin kun pitäs.

 

Mutta niinhän se on, että "aikansa kutakin"

Joten enpä juuri tapaile lapsettomia kavereitani, jotka ei osaa osoittaa empatiaa minua kohtaan, jos kerron jostain yövalvomisista. |O

Tätä mä just tarkoitin! Tuntuu että eletään ihan eri maailmoissa! Niiden jutut kuulostaa niin hölmöiltä perheellisen korvin,en tietenkään sano mitään.Mietin vaan,että odottakaas kun teillä on joskus lapsia......

 

Ehkä sunkin pitää ajatella siltä kantilta ettei lapsettomalla ihmisellä ole kuin se armas mies, kyllä munkin ajattelutapa yhteisestä ajanvietosta on paljon muuttunut lapsen syntymän jälkeen eikä sitä enää niin paljon kaipaakkaan kun sillon kun ainoa este oli työt.

Niin mä yritänkin mutta aina ei jaksa.Etenkin silloin jos on itse tosi väsynyt.Toisten (lapsettomien) ongelmat tuntuu niin mitättömiltä.

Lapsettomillako ei saa sitten olla ongelmia?? Minusta tuollainen vähättely on todella surullista ja toivon todellakin etteivät ystäväni ajattele noin kun valitan heille ongelmistani... :headwall: :headwall:

Mistä sinä tiedät mitä muita kaikkia ongelmia tällä parilla saattaa olla joista et voi edes tietää? Voihan olla, että tuttusi ajattelisi että kumpa hänen ongelmat olisivat yhtä yksinkertaisia kuin lapset jotka eivät nuku silloin kun pitäs.

Voin peesailla sua ihan täysillä.
Itse en henkkoht jaksa noita lapsellisten ainaista valitusta unen/rahan/puolison kanssa yhteisen ajan puutteesta. Sekin on valintakysymys, haluaako niitä lapsia vai ei ja mitä on valmis niitten lasten takia uhraamaan.

 

Sitä minä vaan ihmettelen, että miten ne lapsettomat aina voivat niin hyvin tietää,miten lapsia pitää kasvattaa ja hoitaa! Meillä on töissä yksi vuosikausia lapsettomuushoidoissa tuloksetta käynyt, jolta löytyy kyllä aina kommentti asiaan kuin asiaan. Esim. kun pojalleni laitettiin hammasraudat, olin tietysti liian pitkään hänen aikanaan antanut syödä tuttia. Ja kun matkustin mieheni kanssa kahdestaan viikoksi ulkomaille, olin täydellisen huono äiti jättäessäni lapseni oman isänsä hoiviin. Ja auta armias, jos joku on lapsensa sairauden vuoksi poistöistä,niin silloin kyllä tekstiä tulee ja kovalla äänellä |O

 

Ehkä sunkin pitää ajatella siltä kantilta ettei lapsettomalla ihmisellä ole kuin se armas mies, kyllä munkin ajattelutapa yhteisestä ajanvietosta on paljon muuttunut lapsen syntymän jälkeen eikä sitä enää niin paljon kaipaakkaan kun sillon kun ainoa este oli työt.

Niin mä yritänkin mutta aina ei jaksa.Etenkin silloin jos on itse tosi väsynyt.Toisten (lapsettomien) ongelmat tuntuu niin mitättömiltä.

Lapsettomillako ei saa sitten olla ongelmia?? Minusta tuollainen vähättely on todella surullista ja toivon todellakin etteivät ystäväni ajattele noin kun valitan heille ongelmistani... :headwall: :headwall:

Mistä sinä tiedät mitä muita kaikkia ongelmia tällä parilla saattaa olla joista et voi edes tietää? Voihan olla, että tuttusi ajattelisi että kumpa hänen ongelmat olisivat yhtä yksinkertaisia kuin lapset jotka eivät nuku silloin kun pitäs.

Tiedän koska työkaveri (työkaverit) kertoilee ihan avoimesti asioistaan.
Enkä mä pahalla,turha vetää hernettä nenään! tarkoitin vaan,että tuntuu hassulta kuunnella toisten valitusta....lapsettoman elämä on valintoja täynnä,parisuhteelle on ihan erilailla aikaa.Ei vastuuta yms.Jos haluaa jumpata 5 krt viikossa niin sitten ei kai ole yhteistä aikaa.pikkuisen suhteellisuudentajua,kiitos.perheellisen on pakko tehdä tietyt asiat.Iltaisin ei ole omaa aikaa,sitten on yhteistä aikaa miehen kanssa kun lapset nukahtaa mikä tarkoittaa sitä että itsekin kaadun sänkyyn.

 

Ei elämäntilanteita tai elämän vaikeusasteita voi suoraan verrata toisiinsa, kun
jokainen meistä elää vain sitä omaa ainoaa eläänsä (paitsi moninikit nettipalstoilla ) Itse kärsin joskus yhteisen ajan vähyydestä puolison kanssa aikaan, jolloin olimme vielä lapseton pariskunta. Ja se oli ihan todellista.
Lasten saaminen on tuonut moneen aikakysymykseeni toisenlaisen perspektiivin, enkä ole enää ihan samaa ihmisenkään kuin aikaa ennen lapsia - mutta ihmiselle joka silloin silloisessa elämäntilanteessani olin- oli se ajanpuute kipeä asia.
Nyt sitä yhteistä aikaa on tosiaan tavallaan vielä vähemmän, mutta se ei tunnu minusta samanlaiselta ongelmalta. Enenmmän minua vaivaa oman ajan puute. Se, ei taas vaivannut minua aikaa ennen lapsia.

B)

 

PS.Puhuin nyt TIETYISTÄ ihmisistä.Toki lapsettomillakin voi olla ongelmia.EN yleistä.Arvasin että moni ymmärtää väärin.

 

Lapsettomilla on lapsettomien ongelmat, kun eivät vielä muista tiedä. Ja ennen minullakin oli ainakin kolme hyvää kasvatusvinkkiä eikä yhtään lasta, nyt mulla on kolme lasta eikä yhtään vinkkiä

 

Ehkä sunkin pitää ajatella siltä kantilta ettei lapsettomalla ihmisellä ole kuin se armas mies, kyllä munkin ajattelutapa yhteisestä ajanvietosta on paljon muuttunut lapsen syntymän jälkeen eikä sitä enää niin paljon kaipaakkaan kun sillon kun ainoa este oli työt.

Niin mä yritänkin mutta aina ei jaksa.Etenkin silloin jos on itse tosi väsynyt.Toisten (lapsettomien) ongelmat tuntuu niin mitättömiltä.

Lapsettomillako ei saa sitten olla ongelmia?? Minusta tuollainen vähättely on todella surullista ja toivon todellakin etteivät ystäväni ajattele noin kun valitan heille ongelmistani... :headwall: :headwall:

Mistä sinä tiedät mitä muita kaikkia ongelmia tällä parilla saattaa olla joista et voi edes tietää? Voihan olla, että tuttusi ajattelisi että kumpa hänen ongelmat olisivat yhtä yksinkertaisia kuin lapset jotka eivät nuku silloin kun pitäs.

Tiedän koska työkaveri (työkaverit) kertoilee ihan avoimesti asioistaan.
Enkä mä pahalla,turha vetää hernettä nenään! tarkoitin vaan,että tuntuu hassulta kuunnella toisten valitusta....lapsettoman elämä on valintoja täynnä,parisuhteelle on ihan erilailla aikaa.Ei vastuuta yms.Jos haluaa jumpata 5 krt viikossa niin sitten ei kai ole yhteistä aikaa.pikkuisen suhteellisuudentajua,kiitos.perheellisen on pakko tehdä tietyt asiat.Iltaisin ei ole omaa aikaa,sitten on yhteistä aikaa miehen kanssa kun lapset nukahtaa mikä tarkoittaa sitä että itsekin kaadun sänkyyn.

Lasten tekeminen on myos valinta. Kyllähän sen tietää kun siihen ryhtyy, että mitä on odotettavissa (toivotaan ainakin). En tarkoita tällä etteiko saisi valittaa jos on lapsia tehnyt, mutta ei ole mielestäni reilua väheksyä sellaisten ihmisten ongelmia joilla ei ole lapsia.

 

PS.Puhuin nyt TIETYISTÄ ihmisistä.Toki lapsettomillakin voi olla ongelmia.EN yleistä.Arvasin että moni ymmärtää väärin.

Olisit sen sitten heti laittanut viestiis, ettet kaikkia lapsettomia tarkoita, koska jotain muuta siitä ekasta viestistä käsitti.

 

Ehkä sunkin pitää ajatella siltä kantilta ettei lapsettomalla ihmisellä ole kuin se armas mies, kyllä munkin ajattelutapa yhteisestä ajanvietosta on paljon muuttunut lapsen syntymän jälkeen eikä sitä enää niin paljon kaipaakkaan kun sillon kun ainoa este oli työt.

Niin mä yritänkin mutta aina ei jaksa.Etenkin silloin jos on itse tosi väsynyt.Toisten (lapsettomien) ongelmat tuntuu niin mitättömiltä.

Lapsettomillako ei saa sitten olla ongelmia?? Minusta tuollainen vähättely on todella surullista ja toivon todellakin etteivät ystäväni ajattele noin kun valitan heille ongelmistani... :headwall: :headwall:

Mistä sinä tiedät mitä muita kaikkia ongelmia tällä parilla saattaa olla joista et voi edes tietää? Voihan olla, että tuttusi ajattelisi että kumpa hänen ongelmat olisivat yhtä yksinkertaisia kuin lapset jotka eivät nuku silloin kun pitäs.

Tiedän koska työkaveri (työkaverit) kertoilee ihan avoimesti asioistaan.
Enkä mä pahalla,turha vetää hernettä nenään! tarkoitin vaan,että tuntuu hassulta kuunnella toisten valitusta....lapsettoman elämä on valintoja täynnä,parisuhteelle on ihan erilailla aikaa.Ei vastuuta yms.Jos haluaa jumpata 5 krt viikossa niin sitten ei kai ole yhteistä aikaa.pikkuisen suhteellisuudentajua,kiitos.perheellisen on pakko tehdä tietyt asiat.Iltaisin ei ole omaa aikaa,sitten on yhteistä aikaa miehen kanssa kun lapset nukahtaa mikä tarkoittaa sitä että itsekin kaadun sänkyyn.

Lasten tekeminen on myos valinta. Kyllähän sen tietää kun siihen ryhtyy, että mitä on odotettavissa (toivotaan ainakin). En tarkoita tällä etteiko saisi valittaa jos on lapsia tehnyt, mutta ei ole mielestäni reilua väheksyä sellaisten ihmisten ongelmia joilla ei ole lapsia.

No,en kyllä uskonut että työn ja perheen yhdistäminen on näin haastavaa.Turha sulle on yrittää selittää kun et ymmärrä mun pointtia.En ole kertoillut työkavereille kuinka raskasta välillä on,koska en halua nostaa itseaäni "jalustalle".