Etäinen mies :'(

[Phoebe]

Tässä on viime viikot menty niin, että tuskin mitään järkevää sanaa on keskenään vaihdettu, mitä nyt tällaista: "otatko lisää kahvia?", "en"... jne.

Miehellä töissä ollut stressiä paljon, ja vielä on seuraavat kuukauden päivät! Joutuu kesälomien takia hoitamaan kahden ihmisen työn. Minä kun taas olen kotona lapsen kanssa, kaipaisin aikuista juttuseuraa välillä. Ja tietysti kaipaan miestänikin, hänen nauruaan ja juttujaan.

Miten minä häntä piristäisin? Vai jätänkö vain rauhaan, en häiritse turhaan?? Minä kun en ole kauhean pitkäjännitteinen, että välillä tekisi mieli huutaa että ei tässä minullakaan kivaa ole!!! Mutten sitten viitti.... auttakaa joku, kertokaa omia kokemuksia... olenko minä ihan hölmö kun tällaisia murehdin?

 

[Aurinkokunta]

Jos jotain pientä piristystä... Pakkaat eväskorin, ja menette miehen töidenjälkeen piknikille koko perheen voimin.
Tai tee vaikka raparperipiirakkaa, ja istuta miehesi syömään se kahvipöytään ja mene itse seuraksi. Sano, että jutellaan nyt vähän.

Kysy mieheltäsi, mikä mättää... haluaako hän olla ihan vaan rauhassa, vai miten on? Kerro mitä sinä tunnet ja haluat, ja anna miehelle sanansija kertoa omista ajatuksistaan.

 

[Phoebe]

Jos jotain pientä piristystä... Pakkaat eväskorin, ja menette miehen töidenjälkeen piknikille koko perheen voimin.
Tai tee vaikka raparperipiirakkaa, ja istuta miehesi syömään se kahvipöytään ja mene itse seuraksi. Sano, että jutellaan nyt vähän.

Kysy mieheltäsi, mikä mättää... haluaako hän olla ihan vaan rauhassa, vai miten on? Kerro mitä sinä tunnet ja haluat, ja anna miehelle sanansija kertoa omista ajatuksistaan.

Kun minusta tuntuu että olen kysellyt joka päivä, ja hän alkaa kohta täysin hermostua... hän on vain puhumaton, ja vaikka aavistan että väsymystä työasioihin se on, tuntuu että minä vain ärsytän häntä pelkällä olemassaolollani...
Mutta ajattelin tehdä jotain hyvää ruokaa, ja tehdä muutenkin niin, ettei hänen tarvitse tehdä paljoa töiden jälkeen enää. Ehkä se vähän auttaa?

 

[Aurinkokunta]

Mutta ajattelin tehdä jotain hyvää ruokaa, ja tehdä muutenkin niin, ettei hänen tarvitse tehdä paljoa töiden jälkeen enää. Ehkä se vähän auttaa?

Se varmaan auttaa. Jos vaan jaksat, niin tee kotitöitä itse, ja koita antaa miehelle "vapaata".
Kyllä se varmaan sit siitä. :hug:

 

[Naakula]

Meillä on samat kuviot tähän vuodenaikaan, helposti tuntee itsensä sivuunpudonneeksi ja se on kurjaa. Täytyy vaan yrittää pitää mielessä syy ja se että se on ohimenevä juttu, osoittaa myötätuntoa...

 

[Phoebe]

Meillä on samat kuviot tähän vuodenaikaan, helposti tuntee itsensä sivuunpudonneeksi ja se on kurjaa. Täytyy vaan yrittää pitää mielessä syy ja se että se on ohimenevä juttu, osoittaa myötätuntoa...

Kiitos teille molemmille! Laittaisin halaushymiön mutta kun olen vierailemassa niin se ei onnistu.

Yritän tässä olla normaalisti, ja tehdä niin paljon kuin jaksan. Pelkään vain, että jos tämä jatkuu, minä alan hermostua, ja siitä niitä riitoja sitten tulee. Ja ahdistus kasvaa molemmilla.... huoh

 

[huh huh]

jaaahas

 

[vieras]

Meillä kanssa mies on niin poissaoleva. Ei tervehdi, ei juttele, ei vastaa kunnolla jos kysyn jotain. Jatkaa vaan jotain puuhailua vaikka puhuisin hänelle. Herkkä suuttumaan, jos alan jotain "tivaamaan" tai tulen perässä, jos hän poistuu toiseen huoneeseen kun puhun hänelle. Tavallaan ei ole vihainenkaan mistään, mutta on vaan ihan poissaoleva mua kohtaan. Nukkuu eri huoneessa, ei seksiä, ei pussailla, ei halailla. Illat on kyllä ihan OK eikä riitelekään, mutta kun lapset menee nukkumaan, niin vaan katselee telkkaria/ lukee.

Mä olen selvästi enemmän tunneihminen ja haaveilija. Itsekseni haaveilen kaikenlaisesta, hänestä ei ole innostumaan hömpästä. Hän on järki-ihminen ja realisti, eikä viitsi käyttää aikaansa joutavanpäiväiseen höpötykseen. Jos on ongelma, hän joko sanoo ratkaisun jos tietää, jollei tiedä, niin sitten hän ei voi auttaa.