Espoo sit antoi päiväkotipaikan, mutta sellaisen, ettei siinä normaali työssäkäynti onnistu!

[MorbidMama]

[QUOTE="vieras";28435256]Kai syksyksi saat kuitenkin paikan lähempää? Ikävä juttu, mutta subjektiivisen päivähoito-oikeuden vuoksi kaikki lapset on samalla viivalla paikkoja jaettaessa. Nyt tiukkaa soittoa päivähoitotoimistoon.[/QUOTE]

No itseasiasa ei ole, mutta ei siitä sen enempää...

 

[Hertta Pesonen]

No itseasiasa ei ole, mutta ei siitä sen enempää...

Mää voin; ekana katotaan erkat, tokana ...jotkut muut...ja sit ne joilla ei ole vielä paikkaa. Ne joilla on jo paikka mutta haluavat vaan vaihtaa jäävät jonon hännille.

 

[MorbidMama]

Mää voin; ekana katotaan erkat, tokana ...jotkut muut...ja sit ne joilla ei ole vielä paikkaa. Ne joilla on jo paikka mutta haluavat vaan vaihtaa jäävät jonon hännille.

Kiireelliset ls-sijoitukset saavat paikan ohi jonojen.

 

[Hertta Pesonen]

Juu.

 

["vieras"]

Kiireelliset ls-sijoitukset saavat paikan ohi jonojen.

Jouduin yllättäen sairaalaan, kunta järjesti päivähoidon 3 päivässä.

 

[pirullinen emäntä]

[QUOTE="a.p";28437366]Kysymys on siitä, et mun on ihan pakko päästä töihin. Se ei vaan tunnu onnistuvan, koska Espoon kaupunki ei täytä velvotteitaan, eikä yksityisilläkään ole tilaa. Alueen vastaava sanoi mulle, ettei tilanne ole koskaan ollut näin huono.[/QUOTE]

Espoon kaupunki on täyttänyt velvoittensa antaessaan sinulle hoitopaikan. Itse valehtelisin suoraan että teen vuorotyötä ja hoitoajat ajoittuu 06.00 -20.00 ajalle , espoossa on vain pari vuorityöläisille varattua päiväkotia ...

 

[halipupu harmaana]

Espoon kaupunki on täyttänyt velvoittensa antaessaan sinulle hoitopaikan. Itse valehtelisin suoraan että teen vuorotyötä ja hoitoajat ajoittuu 06.00 -20.00 ajalle , espoossa on vain pari vuorityöläisille varattua päiväkotia ...

Tuollaisen ei pitäisi onnistua, koska vuorohoitopäiväkotiin pääsemiseksi tarvitaan yleensä työnantajan todistus vuorotyöstä ja työajoista. Muutenhan vuorohoitopäiväkoteja pitäisi olisi joka nurkalla, jos sinne kaikki pääsisivät ilman todellista tarvetta.

 

["Vierailija"]

Käsittämätöntä toimintaa Espoolta!

 

["Johanna"]

Nää tutkimukset joita päiväkotihoidosta on tehty esim. Ruotsissa ja USA:ssa eivät päde Suomessa, koska suomalaislapset ovat erilaisia kuin esim. amerikkalaiset. Suomalainen kasvatuskulttuuri on aiheuttanut sen, että suomalaislapsista suurin osa on kiintymysmalliltaan turvattomasti kiintyneitä kun taas suurin osa amerikkalaislapsista on turvallisesti kiintyneitä. Kiintymyssuhde vaikuttaa vahvasti siihen miten lapsi kokee päivähoidon ja eron vanhemmasta ja miten lapsi pystyy kestämään stressiä. Turvallisesti kiintyneet lapset selviävät huomattavasti paremmin stressitilanteissa kuin turvattomasti kiintyneet. Päivähoidon aloitus ja usein koko päivä päiväkodissa (etenkin alle kolmevuotiaana) on lapselle stressitilanne, joka pahimmillaan saattaa vaikuttaa lapsen psyykkiseen ja kognitiiviseen kehitykseen.

Puhtaasta mielenkiinnosta: Mitä tarkoittaa turvaton kiinnittyminen/kiinnittymismalli ja turvallinen kinnittyminen/ kiinnittymismalli?

 

["Johanna"]

Nää tutkimukset joita päiväkotihoidosta on tehty esim. Ruotsissa ja USA:ssa eivät päde Suomessa, koska suomalaislapset ovat erilaisia kuin esim. amerikkalaiset. Suomalainen kasvatuskulttuuri on aiheuttanut sen, että suomalaislapsista suurin osa on kiintymysmalliltaan turvattomasti kiintyneitä kun taas suurin osa amerikkalaislapsista on turvallisesti kiintyneitä. Kiintymyssuhde vaikuttaa vahvasti siihen miten lapsi kokee päivähoidon ja eron vanhemmasta ja miten lapsi pystyy kestämään stressiä. Turvallisesti kiintyneet lapset selviävät huomattavasti paremmin stressitilanteissa kuin turvattomasti kiintyneet. Päivähoidon aloitus ja usein koko päivä päiväkodissa (etenkin alle kolmevuotiaana) on lapselle stressitilanne, joka pahimmillaan saattaa vaikuttaa lapsen psyykkiseen ja kognitiiviseen kehitykseen.

Puhtaasta mielenkiinnosta: Mitä tarkoittaa turvaton kiinnittyminen/kiinnittymismalli ja turvallinen kinnittyminen/ kiinnittymismalli?

 

["Johanna"]

Ja mitä tarkoittaa välttämishakuinen kiintymyssuhdemalli?

 

["Johanna"]

Nosto

 

["Johanna"]

Nosto

 

[ole hyvä]

[QUOTE="Johanna";28453503]Ja mitä tarkoittaa välttämishakuinen kiintymyssuhdemalli?[/QUOTE]

Lire en ligne Hoiva, kiintymys ja lapsen kehitys - 5. Kiintymysmallit ja niiden tutkiminen (Prévisualisation) - immatériel·fr

 

[varhaiskasvatuksesta]

[QUOTE="Johanna";28453493]Puhtaasta mielenkiinnosta: Mitä tarkoittaa turvaton kiinnittyminen/kiinnittymismalli ja turvallinen kinnittyminen/ kiinnittymismalli?[/QUOTE]

Hakusanalla kiintymyssuhdemalli/kiintymyssuhdeteoria löytyy netistä tietoa asiasta. Lyhyesti: Ihmisen ensimmäinen kiintymyssuhde on suhde, jonka vauva luo ensisijaisiin hoitajiinsa eli yleensä vanhempiinsa. Sen millainen tämä ensimmäinen suhde on, uskotaan määrittelevän ihmistä hänen ihmissuhteissaan koko hänen elämänsä ajan.

Turvallisesti kiintynyt lapsi on saanut tunteita ilmaistessaan myötätuntoa vanhemmiltaan ja on saanut oikea-aikaista ja johdonmukaista hoivaa. Turvattomasti kiintyneet jaetaan kahtee ryhmään: välttelevästi kiintyneisiin ja ristiriitaisesti kiintyneisiin. Välttelevästi kiinnittynyt lapsi on kokenut jäävänsä yksin tunnetilojensa kanssa. Hän ei ole saanut tunnetilojaan ilmaistessaan empatiaa. Ristiriitaisesti kiinnittyneen lapsen hoivaaja ei ole ollut johdonmukainen:
lapsen tunteenilmaisuihin reagoidaan eri tavoin, eikä lapsi tiedä mitä odottaa.

Turvallisesti kiintynyt lapsi esim. stressitilanteessa luottaa saavansa apua aikuiselta ja luottaa omaan selviämiseensä. Välttelevästi kiintynyt ei usko saavansa apua aikuselta eikä hae aikuisen tukea. Ristiriitaisesti kiintynyt ei luota itseensä eikä aikuisen apuun, joten tilanne on hyvin kaoottinen hänelle.

 

["Tampere"]

Tampereella mun lapseni on päiväkodissa, jonne mennään bussilla 25 min (sisältää pysäkille kävelyn) ja siitä jatkan vielä itse kahdella eri bussilla töihin. Oma työmatkani kotoa työpaikalle kestää 1 tunti 40 minuuttia. Lapseni on ekojen joukossa aamulla kun hänet vien ja viimeisenä haettavien joukossa. Autolla matka päiväkotiin kestäisi alle 10 minuuttia ja siitä työpaikalle noin 15 minuuttia, joten ostan kyllä auton heti kun mahdollista!

 

[Mörköäiti]

Hakusanalla kiintymyssuhdemalli/kiintymyssuhdeteoria löytyy netistä tietoa asiasta. Lyhyesti: Ihmisen ensimmäinen kiintymyssuhde on suhde, jonka vauva luo ensisijaisiin hoitajiinsa eli yleensä vanhempiinsa. Sen millainen tämä ensimmäinen suhde on, uskotaan määrittelevän ihmistä hänen ihmissuhteissaan koko hänen elämänsä ajan.

Turvallisesti kiintynyt lapsi on saanut tunteita ilmaistessaan myötätuntoa vanhemmiltaan ja on saanut oikea-aikaista ja johdonmukaista hoivaa. Turvattomasti kiintyneet jaetaan kahtee ryhmään: välttelevästi kiintyneisiin ja ristiriitaisesti kiintyneisiin. Välttelevästi kiinnittynyt lapsi on kokenut jäävänsä yksin tunnetilojensa kanssa. Hän ei ole saanut tunnetilojaan ilmaistessaan empatiaa. Ristiriitaisesti kiinnittyneen lapsen hoivaaja ei ole ollut johdonmukainen:
lapsen tunteenilmaisuihin reagoidaan eri tavoin, eikä lapsi tiedä mitä odottaa.

Turvallisesti kiintynyt lapsi esim. stressitilanteessa luottaa saavansa apua aikuiselta ja luottaa omaan selviämiseensä. Välttelevästi kiintynyt ei usko saavansa apua aikuselta eikä hae aikuisen tukea. Ristiriitaisesti kiintynyt ei luota itseensä eikä aikuisen apuun, joten tilanne on hyvin kaoottinen hänelle.

Niin... oliko väite siis se, että suurin osa suomalaisista lapsista on turvattomasti kiintyneitä? Aika erikoinen väite.

 

["Johanna"]

Hakusanalla kiintymyssuhdemalli/kiintymyssuhdeteoria löytyy netistä tietoa asiasta. Lyhyesti: Ihmisen ensimmäinen kiintymyssuhde on suhde, jonka vauva luo ensisijaisiin hoitajiinsa eli yleensä vanhempiinsa. Sen millainen tämä ensimmäinen suhde on, uskotaan määrittelevän ihmistä hänen ihmissuhteissaan koko hänen elämänsä ajan.

Turvallisesti kiintynyt lapsi on saanut tunteita ilmaistessaan myötätuntoa vanhemmiltaan ja on saanut oikea-aikaista ja johdonmukaista hoivaa. Turvattomasti kiintyneet jaetaan kahtee ryhmään: välttelevästi kiintyneisiin ja ristiriitaisesti kiintyneisiin. Välttelevästi kiinnittynyt lapsi on kokenut jäävänsä yksin tunnetilojensa kanssa. Hän ei ole saanut tunnetilojaan ilmaistessaan empatiaa. Ristiriitaisesti kiinnittyneen lapsen hoivaaja ei ole ollut johdonmukainen:
lapsen tunteenilmaisuihin reagoidaan eri tavoin, eikä lapsi tiedä mitä odottaa.

Turvallisesti kiintynyt lapsi esim. stressitilanteessa luottaa saavansa apua aikuiselta ja luottaa omaan selviämiseensä. Välttelevästi kiintynyt ei usko saavansa apua aikuselta eikä hae aikuisen tukea. Ristiriitaisesti kiintynyt ei luota itseensä eikä aikuisen apuun, joten tilanne on hyvin kaoottinen hänelle.

Kiitos vastauksesta. Kaipasin juuri tällaista lyhyehköä tiivistystä asiasta.

 

[varhaiskasvatuksesta]

Niin... oliko väite siis se, että suurin osa suomalaisista lapsista on turvattomasti kiintyneitä? Aika erikoinen väite.

ei ole pelkkä väite vaan useissa tutkimuksissa selvinnyt asia. On siis tutkittu vauvoja ja lapsia eri tilanteissa ja sitä miten he reagoivat erilaisiin tilanteisiin, esim. eroon äidistä. Samoin on havainnointu päiväkotilapsia ja siitä miten he toimivat erotilanteissa. Erotilanteissa siksi, että niihin liittyy stressiä, ja silloin eri kiintymyssuhteisiin liittyvät käyttäytymismallit tulevat erityisen hyvin esiin.

Suomalainen kasvatuskulttuuri ei perinteisesti ole hyväksynyt tunnetilojen näyttöä, lapset saavat näkyä muttei kuulua, aikuisille ei ole saanut rähistä vastaan tms. Vaikkakin kasvatuskulttuuri on muuttumassa, vanhemmmat siirtävät tiedostamattaan omaa kiintymyssuhdemalliaan lapsilleen.

Kannattaa oikeasti lukea aiheesta, selittää paljon asioita.

 

["vieras"]

ei ole pelkkä väite vaan useissa tutkimuksissa selvinnyt asia. On siis tutkittu vauvoja ja lapsia eri tilanteissa ja sitä miten he reagoivat erilaisiin tilanteisiin, esim. eroon äidistä. Samoin on havainnointu päiväkotilapsia ja siitä miten he toimivat erotilanteissa. Erotilanteissa siksi, että niihin liittyy stressiä, ja silloin eri kiintymyssuhteisiin liittyvät käyttäytymismallit tulevat erityisen hyvin esiin.

Suomalainen kasvatuskulttuuri ei perinteisesti ole hyväksynyt tunnetilojen näyttöä, lapset saavat näkyä muttei kuulua, aikuisille ei ole saanut rähistä vastaan tms. Vaikkakin kasvatuskulttuuri on muuttumassa, vanhemmmat siirtävät tiedostamattaan omaa kiintymyssuhdemalliaan lapsilleen.

Kannattaa oikeasti lukea aiheesta, selittää paljon asioita.

Onko olemassa maita, joissa lapset saavat enemmän kuulua, kuin Suomessa? Käsitykseni mukaan esim Ranskassa lapset saavat toki olla mukana monessa, mutta nimenomaan niin, että istuvat kauniisti ja hiljaa.

 

[varhaiskasvatuksesta]

[QUOTE="vieras";28457142]Onko olemassa maita, joissa lapset saavat enemmän kuulua, kuin Suomessa? Käsitykseni mukaan esim Ranskassa lapset saavat toki olla mukana monessa, mutta nimenomaan niin, että istuvat kauniisti ja hiljaa.[/QUOTE]

Maailmassa on toki muitakin maita kuin länsimaat. Ja kyse ei ole kurista, vaan siitä yleisestä tavasta miten lasten tunnereaktioihin vastataan. Esim Välimerenmaissa sekä aikuiset ja lapset osoittavat tunteitaan vahvasti ja se on kulttuurisesti sallittua. Suomessa tunteiden ilmaisuun liittyy usein häpeää, ei ole normaalia Suomessa että pariskunta huutaa toisilleen kiihkeästi julkisella paikalla riidellessään, kun taas esim Italiassa se on täysin normaalia.

USA:ssa esim. n 70% lapsista on turvallisesti kiintyneitä, kun Suomessa luku on n. 30%. Jostainhan se johtuu,vai?

 

[Mörköäiti]

ei ole pelkkä väite vaan useissa tutkimuksissa selvinnyt asia. On siis tutkittu vauvoja ja lapsia eri tilanteissa ja sitä miten he reagoivat erilaisiin tilanteisiin, esim. eroon äidistä. Samoin on havainnointu päiväkotilapsia ja siitä miten he toimivat erotilanteissa. Erotilanteissa siksi, että niihin liittyy stressiä, ja silloin eri kiintymyssuhteisiin liittyvät käyttäytymismallit tulevat erityisen hyvin esiin.

Suomalainen kasvatuskulttuuri ei perinteisesti ole hyväksynyt tunnetilojen näyttöä, lapset saavat näkyä muttei kuulua, aikuisille ei ole saanut rähistä vastaan tms. Vaikkakin kasvatuskulttuuri on muuttumassa, vanhemmmat siirtävät tiedostamattaan omaa kiintymyssuhdemalliaan lapsilleen.

Kannattaa oikeasti lukea aiheesta, selittää paljon asioita.

Mutta jos nykyajasta puhutaan, ei liene enää paikkansa pitävää. Sori, en ole vielä ehtinyt lukea sitä linkkiäsi, mutta tarkoitus olisi. Ihan mielenkiintoista.

 

[varhaiskasvatuksesta]

Mutta jos nykyajasta puhutaan, ei liene enää paikkansa pitävää. Sori, en ole vielä ehtinyt lukea sitä linkkiäsi, mutta tarkoitus olisi. Ihan mielenkiintoista.

Nämä on ihan uusia tutkimuksia. Ja jos luet ne tajuat, että vanhemmat siirtävät tiedostamattaan käyttäytymismalleja, joten myös kiintymyssuhdemallit muuttuvat hitaasti.

 

[Vt]

Hmm, no varhaiskasvatus ei tarkoita kasvatusvastuun siirtämistä päiväkodille. Pedagoginen varhaiskasvatus on aivan eri asia kuin vanhempien kasvatus. Ja sitä paitsi se kasvatusvastuu ei ole vain (koti)äideillä, vaikka sinä puhutkin pelkästään heistä. Nykyisin päivähoidon tarkoitus ei ole toimia vain lasten varastointipaikkana aikuisten työpäivän aikana.

Tarvitseeko alle kouluikäinen pedagogista varhaiskasvatusta? Jos se on niin tärkeää, miksei se ole pakollinen kaikille.. Ongelmaperheissä päivöhoitopaikka on varmasti hyväksi lapselle, mutta entä ns. tavallisissa perheissä. Virikehoidolle vaihtoehtona on monenlaisia kerhoja ja avoimia päiväkoteja.

 

[Mörköäiti]

Tarvitseeko alle kouluikäinen pedagogista varhaiskasvatusta? Jos se on niin tärkeää, miksei se ole pakollinen kaikille.. Ongelmaperheissä päivöhoitopaikka on varmasti hyväksi lapselle, mutta entä ns. tavallisissa perheissä. Virikehoidolle vaihtoehtona on monenlaisia kerhoja ja avoimia päiväkoteja.

Missä on "monenlaisia" kerhoja? Useinhan nimenomaan ongelma on se, että mitään kerhoja ei ole, koska ne harvat kerhot ovat täynnä. Ja kyllä alle kouluikäinenkin hyötyy pedagogisesta varhaiskasvatuksesta.

Ahaa, ongelmaperheille soisit sinäkin päiväkotipaikan ja ymmärrät siitä koituvan hyödyn. Mutta miten ne ongelmaperheet sitten tulisivat esiin? Meinaatko, että perheet itse ilmoittautuisivat ongelmaperheeksi? Vai ajattelitko, että päiväkotipaikan saisi vain hakeutumalla lastensuojelun asiakkaaksi? Meinaat, että mainitsemiesi "ongelmaperheiden" lapset tosiaan pääsisivät tarvitsemansa varhaiskasvatuksen piiriin?