Esikoista yrittämään -pinosta plussanneet 2011 ja 2012

Mun ällöolot ohi. Jes!

rv 10+0 <3

 

Kovin on rauhallista tässä ketjussa. Käyn tuolla yrityspuolella aina välillä lueskelemassa, mutta plussat näyttää olevan kiven alla vaikka uusia keskustelijoita on sinne tullut paljon

Mulla on nyt maha alkanut tulla esiin. Tosin työkaverit ym. väittää että mitään ei näy, mutta ite sen kyllä huomaa. Muutamat housut on pitäny hyllyttää kun vyötärö alko olla epämukavan tiukka. Onneks multa löytyy myös löysemmän mallisia pöksyjä niin vielä on jotain päälle laitettavaa. Huutonetistä oon ostanu odotusfarkut, mutta ne ei oo vielä tullu.
Yllätyksenä mulle on tullu, että vaikka vatsaa ei vielä paljon näy niin olo on selvästi normaalia kömpelömpi. Tietyt asennot/liikkeet, kuten kyykistely tai satulaan nouseminen (oon nyt vielä käyny ratsastamassa) tuntuu jo vähän hankalilta. Jotenkin ajattelin, että eron liikkumisessa yms. huomais vasta sitten kun vatsakumpu on jo komean kokoinen, mutta kai se sitten alkaa vaikuttaa vatsalihaksiin jo tässä vaiheessa? Huomenna alkaa RV14.

Aiheesta toiseen. Luin jutun eri maiden ruokakielloista raskaana oleville, ja siinä sanottiin, että monissa maissa, mm. Ruotsissa (missä yleensä ollaan äärivarovaisia joka asiassa!) sushi ei ole kieltolistalla, "kunhan se on tuoretta". Mun on koko viikon tehny valtavasti mieli sushia, ja ruotsalaisten rohkaisemana kävin eilen syömässä lohinigirejä. Ah, ne oli niiiin hyviä!
Kuinka orjallisesti te muut noudatatte (suomalaisia) kieltolistoja?

 

Kiva oli kuulla Hennun vauvakuulumisia Kohta sitä itsekin pääsee jo kerhon puolelle!!

miss_piggyn ällötykset meni aika nopeasti ohi! Itsellä taisi rauhoittua vasta 13 viikon kohdalla.. Sormet ristiin ettei tuu enää sulle takasin

Catida, vaikea enää muistella oliko tuolloin kömpelöä, nyt ainakin on Multa fysioterapeutti (joskus rv30) tiedusteli oonko tehnyt vatsalihaksia ja mä olin ihan ymmälläni, että en ollut edes ajatellut, että niitä voi kauheen ison mahan kanssa enää tehdä... Mutta tosiaan, kannattaa harjottaa niitä ihan loppuun asti koska synnytyksessä kuitenkin tarvitsee voimaa keskivartalosta
Ja itsehän olen valtava sushin ystävä (kävin edellisen kerran juuri ennen plussan tekoa, koska oli vahva epäilys että oon raskaana) ja oon jättänyt kokonaan nyt syömättä raskauden aikana. Kaikki sushipaikat täällä on ulkomaalaisten pitämiä enkä vaan voi olla varma kalan tuoreudesta... Myöskin kaupan lihatiskiltä ostettu on sen kaksi viikkoa vanhaa (jos on norjalaista "tuoretta" lohta) kun se käy Kiinassa siinä välillä. Meillä neuvolatäti neuvoi, että nopeasti kun kääntää kalafileen pannulla (jos siis tekee itse sushia) niin se kyllä kuumenee tarpeeksi poistaakseen mahdollisen listerian. Mutta esim. kesällä kyllä söin appiukon kalastamaa ja valmistamaa kylmäsavua. Oon muuten ohjeistanu ukon tuomaan mulle sushia sairaalaan heti tiistaina NAMNAMNAM!

Itse alussa ajattelin ottavani lunkisti näiden ruokakieltojen kanssa, mutta kyllä sen jossain vaiheessa käsitti, että kun se listeria voi tulla pienestäkin määrästä ja se on sikiölle vaarallinen niin yritin kyllä välttää sitä riskiä... Mutta esim. lasin punaviinia olen juonut ehkä kerran kuussa ja olen muutaman energiajuomankin juonut raskauden aikana, vaikka niitä ei suositella. Listerian kanssa se kohtuus on vaan niin hiton hankalaa :/

( . ) Vielä ei jännitä huominen sektio, mutta eiköhän tule aika uneton yö... Tänään luvassa vielä siivoilua, Ikeassa käyntiä (viimeiset vauvakamat) ja kaveriporukalla ravintolaan mennään illalla Sitten saunotaan kotona uudessa saunassa (joka korkattiin eilen) ja katsotaan jotain leffaa

Voi morjes, huomenna musta tulee ÄITI! :O

lauwra & rakas 38+5
(täysiä viikkoja ei enää poksukkaan )

 

Tsemppejä ja onnea huomiselle lauwra!

 

lauwra: Se on kyllä totta, että listeria-vaaran suhteen ei oikeen voi soveltaa "kohtuus kaikessa"-linjaa. Toisaalta kala ei ole ainoa mistä sen voi saada.. Tuo ravintola missä käytiin on suomalaisten omistama ja todella arvostettu paikka, joten luotan että siellä kala on oikeasti tuoretta. Epämääräisempiin puoteihin en sentään lähde onneani kokeilemaan.

Tsemppiä nyt huomiselle, toivottavasti kaikki menee hyvin niin sinun kuin vauvan osalta! Me täällä odotellaan malttamattomina kuulumisia

 

lauwralla tällä hetkellä jännät paikat :O Vai jokohan lauwra on jo äiti :heart:
No täällä odotellaan kuulumisia. ja pidetään peukkuja, että kaikki menee jouhevasti.

Oman navan ympärys alkaa lähetä metriä (99cm). Hitaasti, mutta varmasti

Äitiyspakkauksen pääsee hakemaan tänään postista ja näin ollen antamaan myös miehelle omakyhäämän isyyspakkauksen. Tässä siis taas yks niistä lukuisista kauan odotetuista päivistä :heart:

Vähän yli viikon päästä jo ensimmäinen perhevalmennuskerta. Sitä odotellessa uteliaisuudella. Kiva nähä muita samoilla viikoilla olevia mahan kasvattajia.

LittleOne 23+5

 

Voivoi, nyt se lauwran pikkunen on vissiin jo syntynyt! :O Jännää.

ON: Mulle on viime aikoina sattunu ihme unohduksia. Oon totaalisesti unohtanu että töissä on tarkotus tapahtua jotain erityistä ja mun ois pitäny siihen jotenkin valmistautua. No, mitään peruuttamatonta vahinkoa ei ole tapahtunut, onpahan vaan tullu treenattua improvisointikykyä. Voikohan raskaus vaikuttaa muistiin?! Vai onko mulla vaan ajatukset niin keskittyny vauvajuttuihin. Vaikka ei itsestäni siltä tunnu että olis pää täynnä vauvahuttua eikä osais keskittyä mihinkään muuhun. Mutta noi unohdukset on koskeneet nimenomaan työasioita. Outoa vaan kun yleensä oon aika kova stressaamaan työjuttuja ja pyörittelen aina pitkään etukäteen mielessäni jos on jotain tavallisuudesta poikkeavaa tiedossa.

LittleOne: Mielenkiintoista tuo perhevalmennukseen meno. Kerro sit millasta siellä oli. Omat mielikuvat on jostain elokuvista, että siellä sitten ringissä puuskutetaan tahdissa Vaikka se taitais liittyä enemmän synnytysvalmennukseen (jota meidän kaupungissa ei nykyään enää edes ole kuin virtuaalisena verkossa).

 

Catida kyllä raskausdementia on ihan olemassa oleva käsite. Minä kärsin ihan kamalasti moisesta vaivasta. Kaikki menot ym piti laottaa puhelimeen hälytykselle ja sitten unohtelin sen puhelimen milloin minnekin. Tää oli nyt vaan yksi esimerkki

Vissyliini 39+4 (hui miten paljon!!)

 

Tervehdys Taysista!

Eilen aamulla meille syntyi tytär kello 9.06 :heart: ja aikamoinen jössikkä oli kun painoa oli kertynyt 3875g ja pituutta 53cm. Neiti vietiin suoraan sektiosta teholle ja eilinen päivä meni tutkimuksissa. Tänään kuullaan tytön magneettikuvista ja korvakirurgin suunnitelmista. Lääkärien mukaan tilanne odotettua parempi vaikka keuhkossakin on hieman nestettä, jonka vuoksi neiti sai happiletkun keskoskaappiin.. Itse olin eilisen ihan pihalla kipulääkkeiden vuoksi, mutta tänään ollaan jo ihan skarppina kovasti kaipaisin tyttöä syliin jo.. Mutta kaikki aikanaan!

Lauwra ja tytär 1vrk :heart:

 

lauwra ONNEA älyttömästi tytöstä! :heart: Syntymämitat lähes prikulleen samat kun on itselläni ollu syntyessä. Siis täydellinen neiti

Catida itellä kans mielikuva perhevalmennuksesta vaan elokuvien perusteella luotu. Todellisuudessa varmaan Suomessa istuskellaan konservatiivisesti jossain luokkahuoneessa ja katsellaan dioja

Raskausdementia ei kiitos tänne. Muutenkaan oo mikään loistelias muisti Mut joo kyllä kuulee, että raskaana olevilla monilla esim kotiavaimet löytyykin jääkaapista ja ruokaostokset jää kauppaan. Huih.

 

Oikein paljon onnea lauwra !!! :heart: Hienoa, että kaikki meni hyvin =)

Täällä käyty tänään neuvolassa. Edellinen kerta oli tosiaan 31.1. (eikä 16.1.)
Nyt poika painaa 5095 g ja pituutta 57,5 cm =) Sai myös ensimmäisen rokotteen tänään. Se onneksi annettiinkin suun kautta. 3 kk neuvolassa sitten pistetään. Voi äiti raukkaa

Hennu & J
2 kk

 

Onnea onnea lauwra! Mitenkäs teillä nyt sitten hoito etenee, onko milloin leikkausta tiedossa?

Tupu_: Onneksi vauva-aikana unohtelu on vähän niinkun sallittua kun rikkonaiset yöunet ym. vaikuttaa. Eikä toivottavasti oo niin paljon tärkeää (tai mikä nyt sitten lopulta on tärkeää..) muistettavaa kun ei tarvi työasioita muistaa

Hennu86: En oo kuullukaan että rokote voidaan antaa muuten kun pistämällä, onpas jännää! Komeat on jo mitat pojalla

 

Juuri tulin jutulta tehon ylilääkärin kanssa. Tytteli ei oikein ole pissannut, joten ottavat jotain munuaiskokeita vaikka on ihan normaalia ettei noin pieni pissaa pariin päivään. Eilen sydämestä kului pieni sivuääni, joka tänään kuului heikommin. Tämä todnäk liittyy sikiöaikaisiin johonkin avonaisiin suoniin, jotka sulkeutuu viimeistään parin päivän iässä..
Korvakirurgi on magneettikuvien perusteella todennut kasvaimen imusuoniperäiseksi ja koepaloja ei oteta. Hoitomuodoksi tulee kasvaimia pienentävät ruiskeet. Kun vauva pääsee nasaalista (apuhapesta) niin pääsee kotiin ja ruiskuja annetaan myöhemmin vauvan kasvettua, koska vauva pärjää kasvainten kanssa. Ulkoisesti kasvaimet ei näy, lähinnä tytöllä on vaan tosi pulleat posket mut on tylleröllä kokoa noin muutenkin...

Minä pääsen varmaan huomenna kotia ja toivottavasti tyttö mahdollisimman nopeasti perässä! Vielä odottelen maidon nousua, jospa tänään jollain lypsyllä purkkiin tulisi edes tippa...

 

lauwran pienokaisen kuulumisethan ovatkin siis odotettua mukavempia, aivan kuin ounasteltiinkin! ihanaa! Ja Onnittelut tietenkin syntymän johdosta!!:heart::flower:

Mulla olikin tänään viimeinen äitiysneuvola...
Seuraavan kerran täytyy ottaa yhteyttä neuvolaan vasta kun ollaan vaavin kanssa kotiuduttu. Ja jos pikkumies ei ala ulkoistaa itseään ensi tiistaihin klo 9 mennessä, mä suuntaan KYS:n synnytyssalille.

Vissyliini 39+6

 

Jee, yrittäjien puolella on viimein pari kirjoittajaa saanut plussan testiin Toivottavasti ilmestyvät pian tänne.

Mä sain tänään postista ilmoituksen toisesta ultra-ajasta, mutta se on vasta huhtikuun lopussa, mihin tuntuu olevan ikuisuus. Seuraavaan neuvola-aikaankin on vielä kolme viikkoa. Vieläkään ei tunnu miltään erikoiselta, eikä mistään tiedä mitä tuolla sisällä tapahtuu. Alan vähitellen ymmärtää, miksi ihmiset hankkii niitä kotidopplereita (aiemmin ajattelin sen olevan täysi turhake). Ekat tilaamani äitiysvaatteet on saapuneet, ja niitä päälle kokeillessa tuli sentään vähän enemmän raskaana oleva olo. Ehkä pitää vaan alkaa käyttää niitä "psykologisista syistä", vaikkei muuten välttämättä vielä oiskaan tarvetta

Ootteko muut muuten hankkineet paljon varsinaisia äitiysvaatteita? Onko jotain suosituksia, mikä on oikeesti hyvää ja tarpeellista? Tekeekö niillä "masutuubeilla" mitään? Ja pystyykö joku oikeesti käyttää sellasia resorittomia äitiyshousuja, missä on supermatala vyötärö edessä? Siis pysyykö ne jalassa ilman että paikat vilkkuu... tai ylipäänsä?

 

Mulla ois ylimääräsena Angel Sounds -doppleri Catida jos sellaista tarvitset Tästä ketjusta itseasiassa ostin sen silloin alkuraskaudesta

Jokohan Vissyliinillä on alkanut tapahtua kun ei mitään kuulu

Kerrotaan nopsaa vielä vähän meidän kuulumisia. Tytön vointi huononi hieman eilen kun ruuat eivät enää maistuneet ja joutuivat laittamaan nenämahaletkun, jotta riittävät annokset saatiin annettua. Tänään aamusta hengitys oli alkanut olla liian raskasta ja tytölle tehtiin tuohon rintaan hengitysatievanne ja nyt sen kautta hengittelee. Ilmeisesti kasvaimet olivat alkaneet turpoamaan/kasvamaan ja tukkimaan hengitysteitä. Sairaalassa tulevat opettamaan meitä avanteen vaihtamisessa eli ilmeisesti tyttö voisi päästä kotiin tuon laitteen kanssa ja saataisiin myös happisaturaatiomittari. Eipä alkuraskaudesta tullut mieleen, että tälläisiä asioita joutuisi opettelemaan... Kauhea ikävä on maailman suloisinta tyttöä joka ilta, mutta pakko vain ajatella, että hänen on tällä hetkellä parempi olla sairaalassa valvonnassa kuin kotona.

 

No ei ole alkanu tapahtua

Eilen kävin sielää kasvukontrollissa synnärillä. Poju onkin kasvanut maltillisesti ton edeltäneen 2vk ja arvio oli nyt 3,9kg. Napavirtaukset olivat hyvät ja istukka ikäisekseen loistavassa kunnossa sekä vettä runsaasti. Eli muksun valtakunnassa kaikki hyvin.
Riemukseni alakerrassakin oli pientä edistystä tapahtunut ja kohdunsuu alkanut kypsymään. Kanavaa oli 2cm ja auki oli 1cm.
Koska isompaa hätää ei ole tässä sitä vaan odotus jatkuu että jotain alkaisi tapahtumaan.
Seuraavaan kontrolliin ensi viikon tiistaina jos ei nyt ala tulla luonnostaan tässä viikon aikana.

Paljon tsemppejä lauwralle ja pikkuiselle. Peukut pystyssä ja kädet kyynärpäitä myöten ristissä että kaikki sujuu hyvin!

Vissyliini 40+6

 

41+0 poks!

 

No joo, ajattelin lähtee illansuussa synnyttämään, kun ei tässä muutakaan tekemistä... Meinaan vedet meni äsken

 

Vissyliiniä varmaan voi jo onnitella onnea pienokaisesta! :heart:

En ole jaksanut kerhon puolelle siirtyä ja tuntuisi oudoltakin keskustella vauva-arjesta "normaalien" ihmisten kanssa kun meidän arki lähtee rullaamaan aivan erilailla. Ajattelin kuitenkin ilmoitella, että olen alkanut pitämään salattua blogia tytön sairaudesta, joten jos joku tahtoo sitä lukea niin laittakaa sähköpostinne (mieluiten gmail) minulle yksityisviestillä niin lisään teidät lukijoiksi.

Kerrottakoon, että tytön hengitys toimii hienosti avanteen kanssa ja nyt järjestellään jo meille hoitorinkiä kotiutumisen varalle Eli yöhoitaja meillä tulee aina olemaan valvomassa tyttöä kun me nukutaan ja kaiken maailman laitteita. Ensi viikolla tyttö voi jo kotiutua jos saamme kaupungin kautta hoitajat yms. järjestettyä. Voi kuinka me sitä päivää odotetaankaan, että saadaan tyttö mukaan sairaalasta!!

lauwra & Eevi 16pvä

 

Huhuu, mitä kuuluu kaikille?

Vissyliini: Olis kiva kuulla jatkoa tuolle vesien menolle..

lauwra: Aika erilainen alku teillä tosiaan. Vaatii totuttelua tuokin, että vieraita ihmisiä (hoitajat) pyörii omassa kodissa.. Kaiken muun uuden lisäksi.
(Asian sivusta: Mitäs itse tykkäsit tuosta dopplerista, tuliko paljon käytettyä?)

Mulle ei kuulu mitään erityistä, vatsa kasvaa hiljalleen ja ruokahalu on valtava. Tiistaina on seuraava neuvolakäynti ja tällä kertaa mieskin tulee varmaan mukaan. Ultrassa se oli, mutta ei oo tuolla meidän "omassa" (ultra tehtiin muualla) neuvolassa vielä käynykään.

 

Moikka! Pojan palleron 4230g ja 53cm kanssa kotiuduttiin tänään. Ei auttanu vesien meno synnytystä käynnistämään ja 5 vrk meni käynnistellessä, ennenkuin viimeiseltä syntyi tiistaina 5.3. klo 13.33.

Lisää sitten paremmalla ajalla!!

Vissyliini ja pikku-isäntä 4vrk

 

Vissyliini: No johan se sitten pisti vastaan. Mutta nyt teillä ilmeisesti kaikki hyvin? Suuret onnittelut pikkumiehestä ja kirjottelehan tosiaan tarkemmin kun kerkiät

 

Täytyy vielä uudestaan onnitella Vissyliiniä potrasta pojasta! Olit järjestänyt poitsulle hyvät oltavat mahaan kun ei tahtonut tulla pois

Catida, kyllä mä tykkäsin kuunnella niitä sydänääniä vielä silloin kun liikkeitä ei tuntunut. Sai varmistella, että siellä tyyppi vielä oli ja voi hyvin jostain kyllä luin, että moni ei tykkää dopplereita käyttää, koska ei ole tutkittu niiden vaikutusta sikiön kehitykseen... Ultrassakin sikiöt aina ovat virkeämpiä eli vaikuttaako laitteet vai ei, sitä ei tiedetä. Sen vuoksi en doppleriakaan käyttänyt kuin aina silloin kun tarvitsin sen varmistuksen ja liikkeiden tuntumisen jälkeen todella harvoin. Aivan loppuraskaudesta käytin pari kertaa kun vauva oli vähän hiljaisempi. Eli kun käytettynä ostin ja halvalla sain, niin oli kyllä rahan väärti

 

Synnytyskertomus: To 28.2. aamulla masusta kuuluu naps ja vettä holahtaa. Jään odottelemaan supistuksia. Jotain lieviä tuntemuksia harvakseltaan. Nukun päiväunet, yritän rentoutua, käyn kuumassa suihkussa. Illalla 18 aikaan mennään synnärille. Käyrille piirtyy supistuksia noin 30min välein. Kanavaa 2cm ja sormelle auki. Supistukset tuntuvat napakampina mutta väli harvenee tuntiin. Saan kipupiikin ja yöksi nukkumaan.

Pe 1.3. Sairaalan sänky oli myrkkyä selälleni. Selkäkipu ja krampit pahenevat supistusten yhteydessä, joita vauhditetaan nyt cytoilla. Suihkussa pallon päällä selkäoireet pysyvät kunnossa ja pystyn hengittelemään supistusten läpi rennosti. Suihkussa supistukset tuntuivat ylävatsalla. Supistuksia 15min välein. Suihkun ulkopuolella pallon päällä oleilu suht siedettävää, mutta selkäkivut palaavat. Käyrillä olo selän takia yhtä helvettiä. Käyn vähän väliä suihkussa. Koko päivän saldo: Kanavaa sentti, auki 2cm. Yöksi kipupiikki.

La 2.3. Selkä ihan paskana. Sairaalan sängystä ei vaan löydy käypää asentoa teki sitten vaikka mitä tyynypatentteja. Ei supistele. Lääkärin tarkastuksessa reunat ja 3-4cm auki. Tuntuu vauvan pää ja kalvorakkoa. Lääkäri päättää synnytyssaliin siirrosta ja kalvorakon irroituksesta. Ronkliminen voimisti supistuksia, jotka pahensivat taas selkäkipua ja selkä alkoi krampata esim wc-pöntöllä istuessa. Huusin kuin hyeena kivusta vessassa, vaikkei supistusta ollut juuri silloin. Tunne vastaa samaa kuin kova suonenveto esim pohkeessa, mutta tuntui selkälihaksissa ja pakaroissa. wc asioinnista ei tullut mitään. Sain peräruiskeen ja menin takaisin suihkuun. Pallon päällä sain pissattua jotenkuten ja siitä noustua pöntölle kakkosasialle. Samalla pöntöön molskahti jotain. Verta limaa ja vettä.

Sitten saliin. Ja siellä todettiin kalvorakon hävinneen ja vesien menneen myös alhaalta. 4cm auki vähän kanavaa. Aloitetaan oksitosiini-infuusio ja se on yhtä helvettiä selän kanssa.Kyselen kätilöltä, että olenko minä vain näin kipuherkkä vai miksi tämä sattuu ihan saatanasti. Kätilö sanoo että synnytys sattuu ja antaa ilokaasun. Ilokaasun voimalla jaksan sinnitellä läpi kuusituntisen oksitosiini-infuusiourakan, josta ei mitään hyötyä. Tilanne kohdun suulla tismalleen sama kuin aamulla. Illaksi kipupiikit ja nukkumaan. Supistuksia ei yöllä tule. Mutta ei tule kyllä oikein nukkumisestakaan mitään, kun selkä krampaa joka kyljen käännöllä.

Su 3.3. Tilanne kohdunsuulla edellen sama. Aloitetaan uusi oksitosiini infuusio ja kivut lyö päälle heti kovina. Joudun pyytämään välillä lupaa irroittautua koneesta että pääsen kuumaan suihkuun. Saan suihkussa pallon päällä vähän pissattuakin. Pöntölle en uskalla istua koska se koskee ihan saatanasti. Onneksi käyrät saadaan otettua myös pallon päällä salissa ja istun siinä hengitellen ilokaasua. Supistuksia piirtyy noin 6-9min välein, ovat lyhyitä ja teräviä, mutta selkäkramppi jatkuu supistusta pidempään eikä oikestaan hellitä ennen uutta supistusta. 4 tunnin infuusion jälkeen, tilanne kohdun suulla edelleen sama. 4cm auki vähän kanavaa. Kätilö ja lääkäri päättävät lopettaa infuusion ja munut siirretään takaisin osastolle. Saan cytot ja kidutus jatkuu osastolla. Saan kipupiikkejä ja vietän aikaani lähinnä kuumassa suihkussa pallon päällä, tullen sieltä vain käyrille kitumaan. Ja käyriähän otetaan tuntitolkulla ja supistuksia piirtyy vain 30min välein. Muttakun selkä kramppaa kokoajan. Illalla tulee odella kovakourainen gyne, joka pyörittelee ja venyttelee kohdun suuta ja tarkistaa lantion. Sanoi tilaa olevan hyvin ja pitäis mahtua isokin lapsi. Katsotaan kuulema aamulla tilannetta ja sektion mahdollisuuskin on. En saa enää syödä iltapalan jälkeen.

Ma 4.3. aamulla sama lääkäri saapuu ja toteaa paikkojen olevankin auki jo 5cm. Yöllä nukkuessa oli jotain tapahtunut kun sain vahvempaa kipulääkettä joka tepsi hieman selkäkipuunkin. Tuumasi että käyhän suihkussa lähdetään saliin. Sain uuden peräruiskeenkin ja yritin tehdä tarpeitani mutta en pystynyt taaskaan olemaan kunnolla pöntöllä. Saliin ja aloitettiin oksitosiinit... Ja voi saakeli että oli tuon selän kanssa ihan kamalaa. Kätilö vaihtui ja paikalle tuli 30-vuotisen kätilöintiuran tehnyt konkari. Katseli hetken käyriä ja mun kropan reaktioita kun krampit oikeasti kouristivat minua siinä sängyllä. Totesi ettei nyt ole kaikki kohdillaan. Synnytykseen ei kuulema kuulu tuollaiset oireet ja krampit ei edes ole yhteydessä supistusaaltoihin. Nyt on jotain muuta pielessä. Minä väännän itkua ilokaasumaskin alla. Kätilö hälytti välittömästi anestesialääkärit paikalle. Sitten tulivat laittamaan epiduraalia. Jouduin vetämään ilokaasua nonstoppina myös epin laiton ajan, että pystyin olemaan siinä kyttyrässä kylkiasennossa, kun selkäkrampit pyrkivät kouristamaan minua taaksepäin notkolle. Epiduraali puudutti sitten vain oikean puolen ja nyt se villi tunne oli kun vain oikea puoli kramppasi. Epiduraalia siirrettiin ja bolustettiin ilman apua. Ajantaju on tässä vaiheessa mennyt. Kohta tuleekin joku lääkäri joka laittaa kohdunkaulaan paraservikaalipuudutuksen. Ja vastoin kaikkia fysiikan lakeja se auttaa. Kaikki kivut hävisivät. Sain syödä mehukeittoa ja nukkua. Paraservikaalin piti auttaa vain 1,5h, mutta se piti minut kivuttomana yli 4 tuntia. Minusta katetroidaan 1,4litraa pissaa!!!Tulee yö ja vuorokausi vaihtuu.

Ti 5.3. Kivut palaavat samoin lääkäri paraservikaalineulansa kanssa ja taas helpottaa. Olen kuulema auennut kivuttomana ollessa reiluun 8cm. Taas unta kaaliin ja oksitosiini laitetaan tauolle. Annetaan kohdun levätä ja aamulla aloitetaan kuulema uudella rytinällä. Aamuyöstä saan taas palaaviin kipuihin paraservikaalin ja lääkäriä jo naurattaa miten se voi auttaa iskiastyyppiseen kipuun ja selän krampaamisen. Ja ei keksi muuta selitystä, kuin että mulla on hermoradat ristissä lantionpohjan, kohdunkaulan ja selän välillä. Aamulla olen auki 8,5-9cm ja saan käydä pesulla ja raikastautua ennen uutta oksitosiini-infuusiota. Kohta tulee kaksi anestesia lääkäriä laittamaan spinaalia. Se auttaa myös ja pitää kivut poissa. Oksitosiinipumpussa on jo ihan eri lukemat kuin tähän asti ja kohtu saa totaalirääkkiä. Ja pian vauva alkaakin painamaan peräsuolta vasten. Lääkäri antaa luvan työnnellä vauvaa alemmas ja samalla kun ponnistan lekuri työtää reunan rippeitä tarjoutuvan osan taakse. Joudun konttausasentoon koska vauva avotarjonnassa. Pinniä käytetään päässä, mutta ei pysy ja kontillaan kuuluu sydänäänet huonosti, mutta homma jatkuu., Minulle on tiputettu glukoosia ja olo on energinen. Ponnistelen supistusten tahtiin jotka voimakkaita, mutta harvassa tulevat noin 6-9cm välen. Spinaalin vaikutus alkaa loppua ja ilokaasun varassa nyt, pyydän seosta kovemmalle ja alan olla melkoisessa ilokaasupölläkässä, kun en oikein tajua mitä tapahtuu. Ihmisiä parveilee ympärillä ja minua kohennellaan kunnon ponnistusasentoon ja jalkoja asetellaan telineille. Spinaalin vaikutus alkaa heiketä. Lääkäri valmistelee imukuppiauttoa ja minä vetelen vaan kaasua ja ponnistelen. Vauvaa pitää saada alemmas ja lekuri yrittää ohjata ponnistuksen suuntaa sormillaan, se vaan häiritsee minua ja rääkäisen: "nyt ota ämmä helvettiin ne sormes sieltä ne häiritsee mun ponnistamista!" Lekuri nostaa säikähtäen kädet pystyyn ja sanoo "en koske en koske, yritin vaan näyttää ponnistuksen suuntaa" Minä parkaisen takais että "eikö se perkeleen suunta oo pihalle päin!" Hommat jatkuu ja kohta ronkkivat taas alapäässä kovin ottein, vetelen ilokaasua ja mietin että mitä helv... Yhtäkkiä varmaan viis kätilöö roikkuu jaloissa ja huutavat että nyt ponnistaponnistaponnista älä luovuta jne.. kauhee huuto ja mekkala ja ilokaasun ansiosta kaikki kuullostaa yhdeltä sekavalta puurolta. Voimaa minulla on ja jaksaisin ponnistaa vaikka maailman tappiin asti. Nou problem sillä saralla. Tunnen tylppää pullistumista alapäässä ja kohta huudetaan että "imukuppi irti, pää on syntynyt" Seuraavaa supistusta ei kuitenkaan joudeta odottamaan koska väliä se 6min ja oksitosiinipumppu on täysillä. Ponnistan ilman supistusta, kätilöt painaa mahan päältä ja lääkäri auttaa hartiat ulos. Ja loputkin pojasta. Veltto poika nostetaan mahan päälle ja virkoaa nopeasti, apgar 6/9.

Joutuvat tukkimaan vuotoja alhaalta, tehneet todella ison epparin, josta vuotaa iso suoni. Menetän verta 2,3litraa. Istukkaa irrotellaan tunti ja sitten parsitaan alakerta. Ilokaasua vetelen vieläkin mutta lievemmällä annoksella. Poika on iskällä kengurussa. Synnytys onnellisesti ohi.

Seuraavana päivänä saan punasoluja paikkaamaan verenhukkaa. Epparihaava on siisti, kivuton ja alkanut parantua hyvin. Haavaa kipeämpi on pissatessa kirvelevä pikku nirhauma vastakkaisella puolella.

Synnytys oli siis pitkä ja selkävaivan takia poikkeuksellisen kivulias avautumisvaiheen osalta, mutta lääkittynä hyvin ja ollessani kivuton, ei ongelmia ollut.

Vedet menneenä:85.33h

1.vaihe (alkaen ma 4.3.):23.30h

2.vaihe: 1.03h

3vaihe: 1h