kyllä mielestäni 3v.tarvitsee jotain puuhaa, jos on tottunut siihen. En kyllä laittais päiväkotiin jos olisin vauvan kanssa kotona. Toisaalta esikoinen ei ole hoidossa päiväkodissa. Laittaisin seurakunnan kerhoon ja keksisin jotain muuta puuhaa. Ei se oikein hyvältä tuntuisi, jos itse jään aamulla nukkumaan vauvan kanssa ja esikoinen revitään ylös sängystä ennen seitsemää. Mutta kaikki perheet on niin erilaisia.
Esikoinen hoidossa, äiti kotona vauvan kanssa
- Viestiketjun aloittaja annihelena
- Ensimmäinen viesti
Mun mielestä kyllä jokainen perhe ja vanhempi saa ihan itse päättää pitääkö lasta hoidossa vai ei. Ei sitä kukaan toinen ja perheen ulkopuolinen ihminen pysty tietämään millainen tarve perheellä on lapsen hoidolle ja jos vanhempi katsoo päivähoidon tarpeelliseksi, niin yleensä se sitä myös on.Alkuperäinen kirjoittaja Jeeka:
Meillä 3v. poika on lähipäiväkodissa 2-3 päivää viikossa klo 8-15. Viihtyy siellä hyvin, koska alotti hoidon vajaa vuosi sitten kun me molemmat vanhemmat oltiin töissä. Pojalle syntyi pikku-veikka keväällä ja oli kevään ja kesän kotona ja jatkoi nyt syksyllä taas hoidossa. Hyvin menee ja tykkää olla siellä, ei haikaile kotiin päivän aikana tai itke yms. Viime viikolla pidin pojan kotona "syyslomalla" ja jo keskviikkona ihmetteli aamupalalla, että " iskä unohti viedä mun hoitoon".
Meillä tämä järjestely pelaa hyvin, koska päikkäri on lähellä ja pystyn hakemaan pojan vauvan kanssa iltapäivällä hoiodsta päiväunien ja välipalan jälkeen. Kun poika on hoidossa ehdin siivota, pyykätä ja vähän rentoutua itsekin ja olla vauvan kanssa. Niinä päivinä kun poika on kotona, ehdin ja jaksan antaa hänelle aikaa ja olla paljon ulkona.
Ainakin tämä 3v. ikä on sen verran menevää aikaa meillä, että koko ajan pitäisi pystyä katsomaan pojan perään ettei tee tyhmyyksiä ja ulkona olisi helpointa olla, mutta nyt ilmojen kylmettyä vauvan kanssa ei ole enää niin helppoa olla ulkona jos ei nuku ja kun hereillä ei oikein rattaissa vielä viihdy.
Ja onhan meillä vielä se, että mies kärsii pitkäaikaisesta masennuksesta, joten kotityöt on mun harteilla lähes tulkoon kaikki, joten katson että pojan päivähoito on ihan ehdoton juttu. Toivottavasti ei tule mitään pahoja epidemioita talven aikana päikkäriin, koska sitten pidän pojan kyllä kotona, ettei tartu vauvaan.
meillä nyt kakkonen 2kk ja isosisko 2v9kk. Jäi kotiin heti äippäloman alettua, ja ihan hyvä ratkasu, vaikka rankkaa on joskus. Tyttö oli hoidossa melkein naapurissa olevalla perhepäivähoitajalla, joten yleensä iltapäivisin menemme läheiseen leikkipuistoon missä tämä hoitotätikin hoitolapsineen on, ja tyttö saa siellä leikkiä tuttujen kavereiden kanssa. Toivon vain hartaasti että saan typyn samaan paikkaan pikkuveljineen hoitoon sitten kun äitiysloma loppuu ja kun saan jostain töitä.
No jokaisen oma asiahan tuo on, miten tekee. Meillä esikoinen jäi kotiin heti äitiysloman alettua ja kotihoidossa ollut siitä asti. Eli nyt yhteensä 2 ja puoli vuotta. Itse aion olla hoitovapaalla vuoden 2009 loppuun,koska perheeseen syntyi kolmaskin lapsi, jolloin esikoinen on jo aloittanut koulun. Aluksi kerhoa oli kerran viikossa 2h kerrallaan. Kun ikää tuli lisää päästiin isompien ryhmään ja kerhoa ollut 3x 3h/vko. Varsin riittävä meille.
Päivääkään en ole katunut, että kasvatan omat lapseni itse. Pelottaa, kun tarhapaikkojen haku tulee ajankohtaiseksi, eli hoitovapaa loppuu ja töihin on pakko palata, saavatko lapseni hoitopaikan kodin viereisestä päiväkodista, vai kuskaammeko lapsiamme ylimääräisen tunnin päivähoitoon ja kotiin, koska naapuritarhan lapsista suuri osa on sellaisia, joilla äiti on kotona vauvan kanssa ja esikoinen päivähoidossa, äärimmäisen pätevällä verukkeella. Töitähän tämä tietysti teettää, kun on kolme lasta kotosalla, mutta päivääkään en vaihtaisi pois.
Päivääkään en ole katunut, että kasvatan omat lapseni itse. Pelottaa, kun tarhapaikkojen haku tulee ajankohtaiseksi, eli hoitovapaa loppuu ja töihin on pakko palata, saavatko lapseni hoitopaikan kodin viereisestä päiväkodista, vai kuskaammeko lapsiamme ylimääräisen tunnin päivähoitoon ja kotiin, koska naapuritarhan lapsista suuri osa on sellaisia, joilla äiti on kotona vauvan kanssa ja esikoinen päivähoidossa, äärimmäisen pätevällä verukkeella. Töitähän tämä tietysti teettää, kun on kolme lasta kotosalla, mutta päivääkään en vaihtaisi pois.
Vähän liippaa kyllä aiheen viereltä...mutta meillä ainaki muksut vaan sairasti (varsinki alle 2-vuotiaana)päiväkodissa ollessaan. Oispa järkevää laittaa lapsi sinne hakemaan vauvallekin kaikki taudit. Huomattavan paljon vähemmän ollu kaikkia tauteja nyt kun ei kukaan oo päikyssä. Kukin tekee tietenki niinku tykkää ja omaan perheeseen sopii. Mut varmaan siellä aika paljon sellasia lapsia on, jotka aivan hyvin ja varmaan paljon mieluummin olisivat kotona äidin ja vauvan kanssa.
Meillä esikoinen 3v ja vauva, eikä ollut ollenkaan edes harkinnassa, että poika olis ollut päiväkodissa ja minä kotona. Olin jo ennen vauvan syntymää neljä kuukautta pojan kanssa tarkoituksella kotona, jotta opitaan uusi rytmi ja ehdittiin nauttia yhteisestä kesästä!
Meillä on kyllä erittäin energinen esikoinen, joten nyt hän on puistossa 3 kertaa viikossa ja 2 kertaa meillä on kerho. Näin hän saa riittävästi omaa puuhaa ja ennen kaikkea muiden ikäistensä seuraa! Meillä järjestely toimii hienosti ja on mielestäni ihan riittävä, siihen asti kunnes minun täytyy palata taas joskus töihin.
Meillä on kyllä erittäin energinen esikoinen, joten nyt hän on puistossa 3 kertaa viikossa ja 2 kertaa meillä on kerho. Näin hän saa riittävästi omaa puuhaa ja ennen kaikkea muiden ikäistensä seuraa! Meillä järjestely toimii hienosti ja on mielestäni ihan riittävä, siihen asti kunnes minun täytyy palata taas joskus töihin.
Meidän 3 vuotias on 2 pv/vkossa kunnallisessa päivähoidossa ja minä olen kotona vauvan kanssa. Kokonaan en ottaisi pois pk:sta, koska minä voin sanoa etten ikimaailmassa jaksaisi leikkiä, askarrella, piirrellä, laulaa, ymsyms. siinä määrin mitä pk:ssa voi ja tekevätkin. Huomaahan sen jo lapsesta; kotona en meinaa saada häntä nukkumaan päikkäreitä, kun eihän sitä voikaan nukuttaa meidän aamupäivä! Päiväkotipäivän jälkeen hän haluaa ennemminkin lepäillä ja ottaa rennosti, koska on ollut niin KIVAA. Sallin sen hänelle.
Lapseni siis on "virike"päivähoidossa, vai miksi jotkut sitä kutsuivat. Me asutaan pienellä paikkakunnalla eikä tässä mitään leikkipuistokavereita ole!!!
Sitten kun palaan töihin, niin lapseni kerran haettu päivähoitopaikka muuttuu taas täydelliseen käyttöön!!! :kieh:
Lapseni siis on "virike"päivähoidossa, vai miksi jotkut sitä kutsuivat. Me asutaan pienellä paikkakunnalla eikä tässä mitään leikkipuistokavereita ole!!!
Sitten kun palaan töihin, niin lapseni kerran haettu päivähoitopaikka muuttuu taas täydelliseen käyttöön!!! :kieh:
Minusta on ollut luonnollista hoitaa lapseni itse. Nyt tosin vanhempi lapsi on tällaisella "virikepaikalla". Esikoinen oli 2,5v kun toinen syntyi ja olin silloin hoitovapaalla. Olihan se kahden kanssa kotonaolo raskasta ja vaativaa mutta päivääkään en vaihtaisi. Uskon myös, että lapsilla erittäin läheiset välit, koska ovat kasvaneet yhteen ja eläneet arkea rinnakkain.
Nyt kun tämä esikoinen jo 5v, hänelle ei enää riitä srk-kerho kahdesti viikossa, kuten tähän asti. Mielestäni eskariin harjoittelu myös paikallaan, jotta oppii olemaan isossa ikäistensä porukassa. Mutta tähän asti olemme kotona olleet ja uskoisin meillä kaikilla olleen kivaakin =) Jos meille tulisi kolmas, jatkaisi nyt nuorempi luonnollisesti kotonaoloa.
Nyt kun tämä esikoinen jo 5v, hänelle ei enää riitä srk-kerho kahdesti viikossa, kuten tähän asti. Mielestäni eskariin harjoittelu myös paikallaan, jotta oppii olemaan isossa ikäistensä porukassa. Mutta tähän asti olemme kotona olleet ja uskoisin meillä kaikilla olleen kivaakin =) Jos meille tulisi kolmas, jatkaisi nyt nuorempi luonnollisesti kotonaoloa.
Kun keskustelua seuraa, niin jotenkin tulee sellainen kuva, että vanhemman lapsen laittamista päiväkotiin äidin ollessa kotona perustellaan lapsen tarpeella. Tarkemmin lukiessa tuleekyllä selväksi, että äidin tarve omaan aikaan ja lepoon vauvanhoidosta jne. on oikea motiivi. Onko se sitten oikein vai väärin?
Meillä oli kaksi isompaa sisarusta kotona äityislomat ja hoitovapaat. Kasvatusvastuu ja -työ pidettiin omissa näpeissä...itsekästäkö?
Meillä oli kaksi isompaa sisarusta kotona äityislomat ja hoitovapaat. Kasvatusvastuu ja -työ pidettiin omissa näpeissä...itsekästäkö?
en lukenut nyt keskustelua ihan loppuun saakka, mutta mun näkemys asiasta on se, että en hyväksy jos lapsi on hoidossa kun vanhempi toisen kanssa kotona (ellei kyse jostai erityistilanteesta, masennuksesta ym.), mutta hyväksyn kyllä jos lapsi on virikepaikalla pk:ssa esim puolipäiväisenä tai 2-3 päivää viikossa. Se on aivan eri asia kuin hoidossa olemista. Toki tuon voi korvata myös kerhoilla ym, mutta on otettava huomioon, ettei kaikilla paikkakunnilla todellakaan ole tarjota kerhotomintaa. Ja jos onkin niin se saattaa olla niin hankalan matkan takana, ettei esim ilman autoa kuljetus kerhoon onnistu.
Ja jos lapsi on jo ollut pk:ssa ja se on hänelle tuttu paikka ja siellä on tutut kaverit ja lapsi viihtyy niin miksi ei jatkaisi siellä. Musta ainakin tuossa alkupäässä olevissa jutuissa ole juuri tämänlaisia tilanteita... eri asia on sitten esim äiti jonka 2-vuotias ei ollut päivääkään kotona vauvan synnyttyä, vaikka isäkin piti isyysloman. Poika oli ja on edelleen (äiti kotona 10-kuukauden ikäisen vauvan kanssa) joka päivä pk:ssa yli 8 tuntia. Eikä ole kyse mistään äidin masennuksesta tai muusta vaan äiti itse on sanonut ettei keksi mitä tekisi lapsen kanssa kotona. Tämä on musta uskomatonta ja tälläistä en hyväksy.
Mutta yli 3-vuotias tarvitsee ainakin joskus ikäistään seuraa...ja jos ei sisaruksia ole niin musta on hyvä lähteä seuraa hakemaan puistoista, kerhoista ym. Toki äiti voi näissä olla mukanakin.
Ja mitä tulee siihen että lapset vievät paikkoja muilta hoitoa tarvitsevilta, niin joo, osittain totta. Mutta toisaalta kuntien pitäisi tähän pystyä reagoimaan tarjoamalla enemmän puolipäiväryhmiä. Kaikkialla kun ei ole srk:n kerhoja, kielikylpyleikkikouluja ym.
Ja jos lapsi on jo ollut pk:ssa ja se on hänelle tuttu paikka ja siellä on tutut kaverit ja lapsi viihtyy niin miksi ei jatkaisi siellä. Musta ainakin tuossa alkupäässä olevissa jutuissa ole juuri tämänlaisia tilanteita... eri asia on sitten esim äiti jonka 2-vuotias ei ollut päivääkään kotona vauvan synnyttyä, vaikka isäkin piti isyysloman. Poika oli ja on edelleen (äiti kotona 10-kuukauden ikäisen vauvan kanssa) joka päivä pk:ssa yli 8 tuntia. Eikä ole kyse mistään äidin masennuksesta tai muusta vaan äiti itse on sanonut ettei keksi mitä tekisi lapsen kanssa kotona. Tämä on musta uskomatonta ja tälläistä en hyväksy.
Mutta yli 3-vuotias tarvitsee ainakin joskus ikäistään seuraa...ja jos ei sisaruksia ole niin musta on hyvä lähteä seuraa hakemaan puistoista, kerhoista ym. Toki äiti voi näissä olla mukanakin.
Ja mitä tulee siihen että lapset vievät paikkoja muilta hoitoa tarvitsevilta, niin joo, osittain totta. Mutta toisaalta kuntien pitäisi tähän pystyä reagoimaan tarjoamalla enemmän puolipäiväryhmiä. Kaikkialla kun ei ole srk:n kerhoja, kielikylpyleikkikouluja ym.
Meillä on esikoinen pph:lla 3-4pv/vko, mä vien aamupäivän aikana vauvan kanssa ja mies hakee töistä tullessaan. Esikoinen ehti pph:lla olle melkein vuoden ennen vauvan syntymää, joten hän saa siellä vieläkin jatkaa, tosin ei joka päivä. Tämä siksi, että tyttö kaipaa seuraa ja siellä virikkeitä on erilailla kuin kotona mun ja vauvan kanssa, ei siksi, ettenkö pärjäisi kahden lapsen kanssa. 
Musta tuntuu hölmölle viedä toinen hoitoon ja palata itse kotiin, mutta viikonloppujen jälkeen (tyttö on kotona pe ja ma) hän on innoissaan hoitoreppua pakkaamassa ja lähdössä leikkimään...
Eikä haluttu menettää tätä hyvää hoitopaikkaa, koska esikoinen siellä viihtyy ja alustavasti ollaan jo puhuttu että "sitten joskus" kun mun on aika palata opiskelemaan niin ajoitetaan mun kouluun lähtö niin että hoitajalla on tilaa ottaa myös toinen lapsi samaan paikkaan.
Musta tuntuu hölmölle viedä toinen hoitoon ja palata itse kotiin, mutta viikonloppujen jälkeen (tyttö on kotona pe ja ma) hän on innoissaan hoitoreppua pakkaamassa ja lähdössä leikkimään... Eikä haluttu menettää tätä hyvää hoitopaikkaa, koska esikoinen siellä viihtyy ja alustavasti ollaan jo puhuttu että "sitten joskus" kun mun on aika palata opiskelemaan niin ajoitetaan mun kouluun lähtö niin että hoitajalla on tilaa ottaa myös toinen lapsi samaan paikkaan.
kun toinen syntyy kesän alussa. Ja EHDOTTOMASTI jatketaan päivähoidossa! Tällä palstalla monet "asiantuntijat" väittävät ettei alle 3 vuotias kaipaa mitään virikkeitä vaan se normaaliolo kotona vauvan ja äitin kanssa riittää, varmaan joo riittäisikin MUTTA, jokainen tuntee oman lapsensa ja kukaan ei voi sanoa mikä sopii kenellekin. Itse olen todennut että esikoiseni (nyt 2 v) suorastaan nauttii hoidosta. Siis todellakin nauttii!! Ja aikoo jatkaa osa-aikaisena n. 2 pv viikossa ehkä n. 5 tuntia kerrallaan vain ja ainoastaan sen takia että tykkää siellä olla ja kaveriseura alkaa näköjään jo merkitsemään jotain tuolle meidän pojalle. Asutaan myös syrjässä joten leikkikavereita/leikkipuistoja ei ole.
Ja nyt joku väittää että en tee tätä lapseni puolesta vaan itseni puolesta jotta pääsen helpommalla, niin voin sanoa että helpommalla pääsisin jos en veisi esikoista hoitoon sillä hoitomatkaa tulee 25 km suunta eli 100 km päivässä. Jokainen tietää parhaiten mikä on paras ratkaisu omalle lapselle!
Ja nyt joku väittää että en tee tätä lapseni puolesta vaan itseni puolesta jotta pääsen helpommalla, niin voin sanoa että helpommalla pääsisin jos en veisi esikoista hoitoon sillä hoitomatkaa tulee 25 km suunta eli 100 km päivässä. Jokainen tietää parhaiten mikä on paras ratkaisu omalle lapselle!
Hei kaikille.
Olen uusi palstalainen.Minulla on 2v 3 kk täyttävä poika ja toinen lapsi s yntyy huhtikuussa. Olen nyt sairaslomalla ennenaikaisten supistelujen takia ja poika on hoidossa perhepäivähoitajalla 2 päivää viikossa synnytykseen saakka. Näin ihan sen takia, että voin edes parina päivänä oikeasti levätä ja poika saa virikkeitä.
Itsekin olin ajatellut, että pitäisin poikaa 2 päivää viikossa hoidossa ainakin muutaman kuukaudn vauvan synnyttyä, mutta nyt kun olen saanut olla esikoisen kanssa kotona, en enää haluakaan viedä häntä vieraalle hoitoon. Käydään sitten kerhoissa yms. ja kun sitten on on vielä kesäkin tulossa ja isikin lomalla.
Esikoiseni aloitti päivähoidon perhepäivähoitajalla 4 pvä viikossa 11 kk:n ikäisenä. Tuolloin olin mielestäni maailman huonoin äiti, kun jouduin viemään pojan niinkin nuorena hoitoon, mutta ei ollut vaihtoehtoja. Poika tykkäsi kovasti olla hoidossa ja muiden lasten seurasta, mutta minua harmitti lähteä töihin. Siksipä nautimme nyt paljon yhdessäolosta. Kuitenkin pidän hyvin tärkeänä muulla tavoin järjestää viriketoimintaa ja leikkikavereita.
Mielestäni jokainen perhe tekee tässä asiassa niin kuin parhaaksi näkee. Niin ja ainakin meidän kotikunnassamme kunnallisessa perhepäiväoidossa suhtauduttiin varauksella sellaiseen järjestelyyn, että esikoinen olisi osan viikkoa hoidossa jos äiti on vauvan kanssa kotona. Meille ehdotettiin heti ensimmäiseksi, että voimmehan käydä avoimessa päiväkodissa leikkimässä. Ilmeisesti näin siksi, että kunnan hoitopaikat ovat vähissä.
Olen uusi palstalainen.Minulla on 2v 3 kk täyttävä poika ja toinen lapsi s yntyy huhtikuussa. Olen nyt sairaslomalla ennenaikaisten supistelujen takia ja poika on hoidossa perhepäivähoitajalla 2 päivää viikossa synnytykseen saakka. Näin ihan sen takia, että voin edes parina päivänä oikeasti levätä ja poika saa virikkeitä.
Itsekin olin ajatellut, että pitäisin poikaa 2 päivää viikossa hoidossa ainakin muutaman kuukaudn vauvan synnyttyä, mutta nyt kun olen saanut olla esikoisen kanssa kotona, en enää haluakaan viedä häntä vieraalle hoitoon. Käydään sitten kerhoissa yms. ja kun sitten on on vielä kesäkin tulossa ja isikin lomalla.
Esikoiseni aloitti päivähoidon perhepäivähoitajalla 4 pvä viikossa 11 kk:n ikäisenä. Tuolloin olin mielestäni maailman huonoin äiti, kun jouduin viemään pojan niinkin nuorena hoitoon, mutta ei ollut vaihtoehtoja. Poika tykkäsi kovasti olla hoidossa ja muiden lasten seurasta, mutta minua harmitti lähteä töihin. Siksipä nautimme nyt paljon yhdessäolosta. Kuitenkin pidän hyvin tärkeänä muulla tavoin järjestää viriketoimintaa ja leikkikavereita.
Mielestäni jokainen perhe tekee tässä asiassa niin kuin parhaaksi näkee. Niin ja ainakin meidän kotikunnassamme kunnallisessa perhepäiväoidossa suhtauduttiin varauksella sellaiseen järjestelyyn, että esikoinen olisi osan viikkoa hoidossa jos äiti on vauvan kanssa kotona. Meille ehdotettiin heti ensimmäiseksi, että voimmehan käydä avoimessa päiväkodissa leikkimässä. Ilmeisesti näin siksi, että kunnan hoitopaikat ovat vähissä.
[quote="kolmastulossa"Meillä on täällä tuleva "virike"paikkalainen. Kuitenkaan omalla asuinalueellamme ei ole tarjota yhtään mitään toimintaa omalla äidinkielellämme: ei kerhoja, ei avointa päiväkotia, ei leikkipuistotoimintaa, ei muskaria. Jotta (vanhempi) lapseni saa toimia ja leikkiä omalla äidinkielellään, aion pitää hänen tarhapaikkansa kun parin kuukauden kuluttua jään äitiyslomalle. Päiväkoti on puolipäiväinen, eli vaikk aon tarhassa aamupäivät, ehtii kyllä olla kotona minun ja vauvan (+ muun perheen) kanssa. Toisaalta aamupäivisin voi tarjota vauvalle täyden huomioini, mikä ei uhmäikäisen kanssa tule onnistumaan.
Missään vaiheessa en aio tuntea syyllisyyttä tästä[/quote]
Heippa,
itse nyt kommnetoin omaa krjoitustani, jonka kirjoitin ennen äitiysloman alkua. Olen nyt ollut äikkärillä joulusta, ja ennen joulua 2 kertaa kahden viikon saikulla kipeiden, ja paikkoja avaavien, suppareiden takia. Nyt laskettuun aikaan enään 2,5 viikkoa, ja en voi sanoa muuta kuin että ONNEKSI meillä on ollut tuo tarhapaikka, ei olis nimittäin mun fysiikka kestänyt muuten!
Tyttökin on nyt alkanut hiukan puhua (ikää siis 2v2kk), aktiivisia sanoja käytössä ehkä jopa 20 (+perheenjäsenten nimet), ja ylipäätään sellainen "matkiminen" alkanut kiinnostaa. Samaten aloittanut hyräilyn, eli lauleskelee itsekseen vaikkei sanoja olekkaan. Enpä usko että tähänkään olisi päästy ilman tuota 3-4 tunnin päivittästä hoitoaikaa. Sinänsä en ole puhumattomuudesta ollut huolissan, mutta kuten aiemmin kirjoitin, niin meidän omalla ädinkielellä ei tässä lähistöllä mitään kerhoja tms ole.
Itse edelleenkin kritisoisin lähinnä kuntien tarjoamien paikkojen vähyyttä, kuin sitä, että miksi kukin lapsensa pävähoidossa pitää vaikka olisi vauvan kanssa kotona.
Missään vaiheessa en aio tuntea syyllisyyttä tästä
[/quote]Heippa,
itse nyt kommnetoin omaa krjoitustani, jonka kirjoitin ennen äitiysloman alkua. Olen nyt ollut äikkärillä joulusta, ja ennen joulua 2 kertaa kahden viikon saikulla kipeiden, ja paikkoja avaavien, suppareiden takia. Nyt laskettuun aikaan enään 2,5 viikkoa, ja en voi sanoa muuta kuin että ONNEKSI meillä on ollut tuo tarhapaikka, ei olis nimittäin mun fysiikka kestänyt muuten!
Tyttökin on nyt alkanut hiukan puhua (ikää siis 2v2kk), aktiivisia sanoja käytössä ehkä jopa 20 (+perheenjäsenten nimet), ja ylipäätään sellainen "matkiminen" alkanut kiinnostaa. Samaten aloittanut hyräilyn, eli lauleskelee itsekseen vaikkei sanoja olekkaan. Enpä usko että tähänkään olisi päästy ilman tuota 3-4 tunnin päivittästä hoitoaikaa. Sinänsä en ole puhumattomuudesta ollut huolissan, mutta kuten aiemmin kirjoitin, niin meidän omalla ädinkielellä ei tässä lähistöllä mitään kerhoja tms ole.
Itse edelleenkin kritisoisin lähinnä kuntien tarjoamien paikkojen vähyyttä, kuin sitä, että miksi kukin lapsensa pävähoidossa pitää vaikka olisi vauvan kanssa kotona.
Niin, paikat on aika kalliita päiväkodeissa, yksi maksaa yli kolme vuotiaalle 600-700 e/kk ja alle 3 v, vielä enemmän Itse oli viisi vuotta päiväkodinjohtajana ja laskentaperusteet täyttö/käyttöasteilla on sellaiset, että nämä "virikelapset" lasketaan erilaisilla kertoimilla kuinkokopäivälapset (jotka on siis 1 ja heitä saa olla 7/hoitaja yli 3v) Eli jos on esim neljä 10 pv/kk alle 5 h käyttävää lasta, lasketaan heidät teoriassa jokainen puolikkaaksi kertoimella 0,56 ja koska he ovat vain puoli kuuta paikalla pitää johtajan ottaa vapaapäiville lapset. He vievät yhden lapsen paikan yhteensä siis, vaikka ovat ihan oikeita kokonaisia lapsia kaikkine tarpeineen koko ajan. Nyt sitten voidaan ryhmän lapsimäärää nykyisen lain mukaan tilapäisesti nostaa vaikka 35:een hetkellisesti rikkomatta lakia ja hoitajien määrä on kuitenkin se kolme -siis varsinkin jos eivät ole koko ajan paikalla.
Että tästä puhuvat ammatilaiset, kun ovat huolissaan lapsen saamista virikkeistä -tai ainakin itse mietin että mitähän nämä lapset, jotka ovat 10 h oikean hoidon tarpeen takia, tuumivat kun osapäiväisiä menee ja tulee ja ne sitten vielä kiukkuavat kun äiti on kotona ja ovat kateellisia/mustasukkaisia vauvalle...ja uhmaiässä.
Mutta kuten monet äippiäiset täällä toteavat -syyllisyyttä ei kannata kantaa, kunhan oma muksu voi hyvin, ei niistä muista päiväkodin lapsisita niin väliä tai henkilökunnan jaksamisesta, oma masu lähinnä
Että tästä puhuvat ammatilaiset, kun ovat huolissaan lapsen saamista virikkeistä -tai ainakin itse mietin että mitähän nämä lapset, jotka ovat 10 h oikean hoidon tarpeen takia, tuumivat kun osapäiväisiä menee ja tulee ja ne sitten vielä kiukkuavat kun äiti on kotona ja ovat kateellisia/mustasukkaisia vauvalle...ja uhmaiässä.
Mutta kuten monet äippiäiset täällä toteavat -syyllisyyttä ei kannata kantaa, kunhan oma muksu voi hyvin, ei niistä muista päiväkodin lapsisita niin väliä tai henkilökunnan jaksamisesta, oma masu lähinnä
Nimim. "Asiaa", mitä ihmettä se tarhan tätien jaksamiseen vaikuttaa onko lapsi siellä 2 vai 5 päivää viikossa, joku toinen lapsi usein paikkaa loput päivät ryhmässä? Sama kai se niille on onko sen paikan päivittäinen omistaja Kalle vai Ville.
Ja pitäisikö sinun mielestäsi lapsi hakea siis viimeisenä pois etteivät "muut 10 h-lapsoset olisi niin kateellisia"? Hah! Tottakai kaikki haluavat parasta OMALLEEN, sulla ei ttaida omia olla, olet vain ex-johtaja.......
Ja pitäisikö sinun mielestäsi lapsi hakea siis viimeisenä pois etteivät "muut 10 h-lapsoset olisi niin kateellisia"? Hah! Tottakai kaikki haluavat parasta OMALLEEN, sulla ei ttaida omia olla, olet vain ex-johtaja.......
Niinkuin tossa jo aiemmin totesin, että kolme muksua on, nyt jo kaikki koululaisia ja päiväkodissa sekä perhepäivähoidossa sekä kotona olleet, joten hiukan keskiarvoperhettä enemmän kokemusta omien lastenhoidosta on. Muiden lapsia on hoidettu ja oltu tekemisssä noin 24 vuotta.
Ei ole ihan sama kuka Ville tai Kalle siellä hoidossa on. Henkilökunta ja johtajat ovat erittäin huolissaan lasten voinnista ja nimenomaan kaikkien päiväkodin lasten. Jokainen vanhempi tietenkin ajattelee vain omaa kullannuppua ja niinhän itsekin teen.
Lapsiryhmä koko on olennainen osa päivähoidon laatua. Jos ryhmässä on esim. 21 lasta, niin vuorovaikutusuhteiden määrä on 21x20 eli 420 (tämä on matematiikkaa) ja jos siellä on esim. 6 puolipäiväistä, jotka vie 3 paikkaa ollen kuitenkin paikalla silloin kun muutkin (tämä on siis nykylain aikana mahdollista) niin vuorovaikutussuhteiden määrä nousee 24x23 eli 552:een.
Kokemus on osoittanut, että aikuisilla tulee vaikeuksia, kun rakastunut pari siirtyy sinä-minä (eli kahdesta vuorovaikutussuhteesta) sinä-minä-vauva suhdekolmioon, jossa näitä molemminpuolisia suhteita on 3x2=6 ja on erittäin eroherkkä ensimmäisen lapsiperhevuoden aikana. Lapset kuitenkin laitetaan ihan noin vaan 552 ihmisuhteen joukkoon + aikuissuhteet (sijaiset, naapuriryhmän aikuiset ym.) päälle. Kokemus on edelleen osoittanut, että vaikka tämä on useiden väheksymää matematiikkaa, niin todellakin lasten maailmassa aivan totta.
Itselleni on tullut vuosien mittaan yllätyksenä, että vanhemmat keskimäärin eivät ole kovinkaan huolissaan lastensa hyvinvoinnista.Outoa on, että näistä on enemmän huolissaan aivan vieraat aikuiset.
Tämä on vain yksi näkökulma asiaan, ehkä joku keksii muitakin. Kateus ei kosketa vain tarhaan jääviä lapsia, vaan vanhempi sisarus kokee sitä luonnostaan kotona nuoremman syntyessä ja vielä enemmän kun hänet eristetään perheestä laitokseen ja usein oireilee joko kiukulla tai ylisopeutumalla omat tarpeet kieltäen eli "on niin kiltti" ja haluaa tehdä niinkuin vanhemmat toivoo, ettei lisää rankaista.
Ei ole ihan sama kuka Ville tai Kalle siellä hoidossa on. Henkilökunta ja johtajat ovat erittäin huolissaan lasten voinnista ja nimenomaan kaikkien päiväkodin lasten. Jokainen vanhempi tietenkin ajattelee vain omaa kullannuppua ja niinhän itsekin teen.
Lapsiryhmä koko on olennainen osa päivähoidon laatua. Jos ryhmässä on esim. 21 lasta, niin vuorovaikutusuhteiden määrä on 21x20 eli 420 (tämä on matematiikkaa) ja jos siellä on esim. 6 puolipäiväistä, jotka vie 3 paikkaa ollen kuitenkin paikalla silloin kun muutkin (tämä on siis nykylain aikana mahdollista) niin vuorovaikutussuhteiden määrä nousee 24x23 eli 552:een.
Kokemus on osoittanut, että aikuisilla tulee vaikeuksia, kun rakastunut pari siirtyy sinä-minä (eli kahdesta vuorovaikutussuhteesta) sinä-minä-vauva suhdekolmioon, jossa näitä molemminpuolisia suhteita on 3x2=6 ja on erittäin eroherkkä ensimmäisen lapsiperhevuoden aikana. Lapset kuitenkin laitetaan ihan noin vaan 552 ihmisuhteen joukkoon + aikuissuhteet (sijaiset, naapuriryhmän aikuiset ym.) päälle. Kokemus on edelleen osoittanut, että vaikka tämä on useiden väheksymää matematiikkaa, niin todellakin lasten maailmassa aivan totta.
Itselleni on tullut vuosien mittaan yllätyksenä, että vanhemmat keskimäärin eivät ole kovinkaan huolissaan lastensa hyvinvoinnista.Outoa on, että näistä on enemmän huolissaan aivan vieraat aikuiset.
Tämä on vain yksi näkökulma asiaan, ehkä joku keksii muitakin. Kateus ei kosketa vain tarhaan jääviä lapsia, vaan vanhempi sisarus kokee sitä luonnostaan kotona nuoremman syntyessä ja vielä enemmän kun hänet eristetään perheestä laitokseen ja usein oireilee joko kiukulla tai ylisopeutumalla omat tarpeet kieltäen eli "on niin kiltti" ja haluaa tehdä niinkuin vanhemmat toivoo, ettei lisää rankaista.
Elotyttönen kirjoittaa asiaa. Tuntuu, että jotkut vanhemmat eivät oikein hyväksy sitä tosiasiaa, että lapsista on vaivaa ja työtä -itsekin jouduin kyllä aika pitään sulattelemaan ajatusta. Näin kuitenkin on ja silloinhan voi käyttää luovuuttaan ja kehitellä kaikennäköistä arkista puuhaa lapsen kanssa -vaikka kotona olisi pienempikin. Omat lapseni pitivät erityisesti ruuanlaitosta, esim. jauhelihapihvien paistamisesta tai pullataikinan teosta tai imuroinnista tai kahvinkeittimen lataamisesta jne. silloin kun olivat 2-4 vuotiaita. Eli niistäkin asioista, joista en itse välittänyt.
Miksi lapsi ylipäätään pitää viedä jonnekkin pois kotoaan tai kotipihaltaan? Onko koti niin kamala paikka, ettei siellä viihdy kukaan? Kuka sen kamaluuden aiheuttaa? Lapsiko?
Miksi lapsi ylipäätään pitää viedä jonnekkin pois kotoaan tai kotipihaltaan? Onko koti niin kamala paikka, ettei siellä viihdy kukaan? Kuka sen kamaluuden aiheuttaa? Lapsiko?
Hei!
Meillä 2,5-vuotias jatkaa tavalliseen tapaan päiväkodissa kokopäiväpaikalla elokuussa, vaikka kakkonen syntyy juhannuksen tienoilla. Siinä on välissä pitkät kesälomat ja vapaat, jolloin voidaan olla yhdessä koko perhe. Esikoinen viihtyy tarhassa hyvin.
Puolitimme esikoisen kohdalla fifty fifty vanhempainvapaan, ja mahdollisesti teemme sen tälläkin kertaa. Esikoisen kanssa kotona ollesseni tein lisäopintoja ja sivutöitä. Nytkin on vanhempainvapaalle suunnitteilla tämäntapaista.
Meillä 2,5-vuotias jatkaa tavalliseen tapaan päiväkodissa kokopäiväpaikalla elokuussa, vaikka kakkonen syntyy juhannuksen tienoilla. Siinä on välissä pitkät kesälomat ja vapaat, jolloin voidaan olla yhdessä koko perhe. Esikoinen viihtyy tarhassa hyvin.
Puolitimme esikoisen kohdalla fifty fifty vanhempainvapaan, ja mahdollisesti teemme sen tälläkin kertaa. Esikoisen kanssa kotona ollesseni tein lisäopintoja ja sivutöitä. Nytkin on vanhempainvapaalle suunnitteilla tämäntapaista.
meillä tilanne oli se et esikko meni hoitoon kun oli 1v4kk kun menin aikuisopiskeleen 8kk:x, sitten oltiin kotosalla kun etin töitä, sain vuoden määräaikaisen,meni taas osapvä hoitoon (mä vein 10aikaa,mies haki ennen15), sit otin pois hoidosta kun olin raskaana ja työ loppu ja hoitaja osoittautui huonoksi ja vastuuttomaksi!! muuten olisin pitänyt osapväsenä muutamana pvänä kun olin TODELLA väsynyt raskaana ja mies rakentamas mein taloa aina....
kotona olles huomasin (tyttö 4v) et kaipas seuraa, uhma oli KOVA, valitti kun ei leikkikaveria, toki siis koitin nähdä ystäviä joilla lapsia muttei niitä niin paljoa ollut..
sitten kun vauva oli muutaman kk:n ja esikko ollut kotona varmaan 6kk päätin viedä osapvähoitoon 4h/2-3pvänä,hän halus itekin ja olikin jo 5vpian..
tämä myös siksi että sain nukkua pvällä kun vauvakin nukkui pitkät unet, koska yöt oli tosi kauan katkonaiset ja olin tosi väsynyt. ja sitten aloinkin tätä kolmatta odottaan kun pienempi oli 6kk ja 5v:n hoidossa olo on ollut tosi hyvä ratkasu meille. edelleen joka pvä meen huilaan kun rauhallinen hetki. kesällä pidetään hoidosta lomaa ennen eskaria ja kun isäkin kesälomalla ja kolmas vaavi tulee..
OMA pointtini on se,että lapset ja tilanteet on erilaisia. toiset kaipaa enemmän kuin esim äidin ja vauvan seuraa,etenkin kun on jo päässyt tottumaan hoidossaoloon! jos meillä olis lasten ikäeroksi tullut alle 3v,en olisi vienyt mihkään hoitoon varmaankaan.. mutta tuli yli 4v niin ei oikein leikkiseuraa toisistaan ole, nyt kun toinen lähes 1v, leikitään kyllä jo vähän yhdessäkin.
kotona olles huomasin (tyttö 4v) et kaipas seuraa, uhma oli KOVA, valitti kun ei leikkikaveria, toki siis koitin nähdä ystäviä joilla lapsia muttei niitä niin paljoa ollut..
sitten kun vauva oli muutaman kk:n ja esikko ollut kotona varmaan 6kk päätin viedä osapvähoitoon 4h/2-3pvänä,hän halus itekin ja olikin jo 5vpian..
tämä myös siksi että sain nukkua pvällä kun vauvakin nukkui pitkät unet, koska yöt oli tosi kauan katkonaiset ja olin tosi väsynyt. ja sitten aloinkin tätä kolmatta odottaan kun pienempi oli 6kk ja 5v:n hoidossa olo on ollut tosi hyvä ratkasu meille. edelleen joka pvä meen huilaan kun rauhallinen hetki. kesällä pidetään hoidosta lomaa ennen eskaria ja kun isäkin kesälomalla ja kolmas vaavi tulee..
OMA pointtini on se,että lapset ja tilanteet on erilaisia. toiset kaipaa enemmän kuin esim äidin ja vauvan seuraa,etenkin kun on jo päässyt tottumaan hoidossaoloon! jos meillä olis lasten ikäeroksi tullut alle 3v,en olisi vienyt mihkään hoitoon varmaankaan.. mutta tuli yli 4v niin ei oikein leikkiseuraa toisistaan ole, nyt kun toinen lähes 1v, leikitään kyllä jo vähän yhdessäkin.