Erota?

Olen miettinyt eroa jo jonkin aikaa, mutta meillä on yhteinen lapsi, joka on vielä todella pieni (1 v 3kk). Ilman lasta olisimme jo luultavasti eronneet.

Tiedän, ettei kukaan voi tulla tänne sanomaan, että kannattaako erota vai ei, mutta olisi mukava kuulla muiden kokemuksia... Miten muut ovat selvinneet erosta pikkulapsiaikana?

Puhumme mieheni kanssa eri kieltä eikä hän ymmärrä suomea, luulen että tämä ainakin omalta osaltani on osoittautunut paljon rankemmaksi mitä luulin. Se tuo suhteeseemme paljon ongelmia.

Ulkopuolisten mielestä mieheni on ns. täydellinen isä, mutta kumppanina hän ei sitä ole, mutta kuka olisikaan. Riitelemme jatkuvasti ja mieheni korottaa aina ääntään, hän myös aina erosta puhuessani uhkaa viedä lapsemme kotimaahansa. Emme osaa riidellä rakentavasti, itse yritän aina, mutta hänen kanssaan se on mahdotonta. Hän myös syyttää minua kaikesta eikä näe omia virheitään.

Välillä tuntuu että myös lapsemmekin on tyytyväisempi kun olen yksin hänen kanssaan, ilmapiiri kiristyy heti hänen tultuaan kotiin.

OIkeastaan syy, miksi en ole vielä eronnut, on se että pelkään mieheni vievän lapsemme pois Suomesta tai vaativan että hän on joka toinen vko kotimaassaan. Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta tilanteesta?

 

vaikea tosiaan sanoa. itsellänihän ei vielä lapsia, kun opiskelut kesken, vaikka kovaa vauvakuumetta podenkin. mutta tiedän muutaman tälläisen samantapaisen tapauksen. eroksihan se sitten loppujen lopuksi mennyt koska ei ole muuta tullut kuin riitaa, ja lapsi jäänyt sitten äidilleen. mies muutti takaisin ulkomaille --> päätös siksi oli näin koska lapsi oli n. 5kk ja imetys kesken.
Omassa lapsuudessani kävi, kun äiti ja isä eivät sitten olleetkaan ne oikeat toisilleen, isäni on kuin mielisairaalasta karannut, olin sellainen 4-5 vanha kun sitten muutettiin äidin kanssa toiseen kaupunkiin, nykyisin en ole isän kanssa missään tekemisissä, omasta tahdostani.
Jos mies vaatii että lapsi tulisi joka toinen vko kotimaahansa, tulisi se tulevaisuudessa tuottamaan hankaluuksia. Kuinka kaikki hoitopaikat, ja sitten vanhempana koulunkäynti?
Sinähän voisit neuvolassa vaikka keskustella jonkun henkilön kanssa, joka voisi osata auttaa sinua tässä asiassa paremmin!
Toivottavasti asiat kääntyy parhain päin ja saat pitää lapsen! Tottakai miehellä oikeus tavata lasta, mutta minusta ei olisi oikein että lapsi joutuisi hyppimään maasta toiseen isän ja äidin luo. :|

 

Kirjoituksesi oli kirjoitettu aivan kun omasta elämäntilanteestani!!
Meillä on juuri saman ikäinen lapsi. Olemme olleet naimisissa kaksi ja puoli vuotta. Nykyään elämämme on pelkkää riitelyä, josta tietenkin kärsimme molemmat. Mieheni syyttää minua siitä, että olen pilannut hänen elämänsä, ja jos meillä ei olisi yhteistä lasta, olisi hän lähtenyt jo aikoja sitten omaan kotimaahansa. Miehenikään ei osaa puhua Suomea, mitä nyt arkisissa asioisssa selviää. Minkä maalainen on miehesi? Oli todella "lohdullista" lukea kirjoituksesi, vaikka todella ikävää sinun kannaltasi!! Tiedän vain täsmälleen, miltä sinusta tuntuu! Itse olisin valmis ottamaan eron, mutta tiedän myös, että mahdollisen eron tullessa mieheni lähtisi kotimaahansa ja näkisi lastamme todella harvoin. MUISTA PIILOTTAA LAPSESI PASSI, jos miehesi uhkaa lähteä lapsesi kanssa kotimaahansa!!!

Puhumme mieheni kanssa eri kieltä eikä hän ymmärrä suomea, luulen että tämä ainakin omalta osaltani on osoittautunut paljon rankemmaksi mitä luulin. Se tuo suhteeseemme paljon ongelmia.

Ulkopuolisten mielestä mieheni on ns. täydellinen isä, mutta kumppanina hän ei sitä ole, mutta kuka olisikaan. Riitelemme jatkuvasti ja mieheni korottaa aina ääntään, hän myös aina erosta puhuessani uhkaa viedä lapsemme kotimaahansa. Emme osaa riidellä rakentavasti, itse yritän aina, mutta hänen kanssaan se on mahdotonta. Hän myös syyttää minua kaikesta eikä näe omia virheitään.

Välillä tuntuu että myös lapsemmekin on tyytyväisempi kun olen yksin hänen kanssaan, ilmapiiri kiristyy heti hänen tultuaan kotiin.

OIkeastaan syy, miksi en ole vielä eronnut, on se että pelkään mieheni vievän lapsemme pois Suomesta tai vaativan että hän on joka toinen vko kotimaassaan. Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta tilanteesta?[/QUOTE]

 

Anteeksi, viestini meni jotenkin sekaisin alkuperäisen viestin kanssa, toivottavasti saat selkoa!!