Olen miettinyt eroa jo jonkin aikaa, mutta meillä on yhteinen lapsi, joka on vielä todella pieni (1 v 3kk). Ilman lasta olisimme jo luultavasti eronneet.
Tiedän, ettei kukaan voi tulla tänne sanomaan, että kannattaako erota vai ei, mutta olisi mukava kuulla muiden kokemuksia... Miten muut ovat selvinneet erosta pikkulapsiaikana?
Puhumme mieheni kanssa eri kieltä eikä hän ymmärrä suomea, luulen että tämä ainakin omalta osaltani on osoittautunut paljon rankemmaksi mitä luulin. Se tuo suhteeseemme paljon ongelmia.
Ulkopuolisten mielestä mieheni on ns. täydellinen isä, mutta kumppanina hän ei sitä ole, mutta kuka olisikaan. Riitelemme jatkuvasti ja mieheni korottaa aina ääntään, hän myös aina erosta puhuessani uhkaa viedä lapsemme kotimaahansa. Emme osaa riidellä rakentavasti, itse yritän aina, mutta hänen kanssaan se on mahdotonta. Hän myös syyttää minua kaikesta eikä näe omia virheitään.
Välillä tuntuu että myös lapsemmekin on tyytyväisempi kun olen yksin hänen kanssaan, ilmapiiri kiristyy heti hänen tultuaan kotiin.
OIkeastaan syy, miksi en ole vielä eronnut, on se että pelkään mieheni vievän lapsemme pois Suomesta tai vaativan että hän on joka toinen vko kotimaassaan. Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta tilanteesta?
Tiedän, ettei kukaan voi tulla tänne sanomaan, että kannattaako erota vai ei, mutta olisi mukava kuulla muiden kokemuksia... Miten muut ovat selvinneet erosta pikkulapsiaikana?
Puhumme mieheni kanssa eri kieltä eikä hän ymmärrä suomea, luulen että tämä ainakin omalta osaltani on osoittautunut paljon rankemmaksi mitä luulin. Se tuo suhteeseemme paljon ongelmia.
Ulkopuolisten mielestä mieheni on ns. täydellinen isä, mutta kumppanina hän ei sitä ole, mutta kuka olisikaan. Riitelemme jatkuvasti ja mieheni korottaa aina ääntään, hän myös aina erosta puhuessani uhkaa viedä lapsemme kotimaahansa. Emme osaa riidellä rakentavasti, itse yritän aina, mutta hänen kanssaan se on mahdotonta. Hän myös syyttää minua kaikesta eikä näe omia virheitään.
Välillä tuntuu että myös lapsemmekin on tyytyväisempi kun olen yksin hänen kanssaan, ilmapiiri kiristyy heti hänen tultuaan kotiin.
OIkeastaan syy, miksi en ole vielä eronnut, on se että pelkään mieheni vievän lapsemme pois Suomesta tai vaativan että hän on joka toinen vko kotimaassaan. Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta tilanteesta?