eronneet äidit kertokaapa...

[mamma]

tuli mieleen tuosta yhdestä ketjusta (IHANA EX-AVIOMIEHENI
mieleen semmoinen asia jota olen pitkään ja monesti miettinyt että:
-miten te pystytte eroamaan miehestänne johon joskus rakastuitte niin kovasti että halusitte mennä naimisiin?
-miten pystytte unohtamaan ne maailman ihanimmat hetket se rakkaanne kanssa?
-miten pystytte harrastamaan "sitten joskus" seksiä jonkun toisen miehen kanssa ilman että mieleen tulee ihanat hetken entisen miehenne kanssa?
-eikö teillä ole ikävä entistä miestänne koskaan?
-ja vaikka mies on ollut paha jonka takia olet vaikka eronnut niin olihan mies joskus niin ihana että haluasit taivaltaa yhdessä hänen kanssaan, miten sellaiset asiat voi unohtaa? ja eikö niille huonoille asioille olisi voinut tehdä mitään ?

koska jos minun mieheni vaikka kuolisi, en voisi enkä haluaisi enää ketään muuta miestä, en pystyisi harrastamaan esim seksiä, halailemaan tai pussailemaan toista. muistoissani elää niin voimakkaasti ajat jolloin rakastuin mieheeni ja ajat jolloin meillä on ollut ihanaa, ihanat ilmeet, teot ja kaikki...... en voi pukea sitä sanoiksi! jos nyt tuntuu tältä ja olen ollut avioliitossa 4 vuotta niin miten joku voi erota 10:nen vuoden jälkeen!!
kertokaa rehellisesti! itselläni sydän särkyy jo pelkästä ajatuksesta...
ps. tämä mieheni on ainut mies joka minulla on ollut!! halukkaita miehiä olis ollut vaikka kuinka paljon ottamaan minut mutta sydämessäni on vain paikka omalle kullalle <3

 

[mamma]

ja tärkein, miten voitte rakastua toiseen mieheen ja unohtaa nuo kaikki asiat mitkä edellä mainitsin?

 

[vastaus]

Joskus toinen tekee jotain niin kamalaa ettei anteeksi voi antaa. Ne pahat teot pyyhkii pois hyvät.

 

[vieras]

Vois kysyä siltä mieheltä että miksi kohteli huonosti jos kerta rakasti.

 

[hmmm]

Ihanko tosissas kysyt?
Oletko itse vielä yhteydessä kaikkiin lapsuuden ajan ystäviisi? Etkö ikinä hanki uusia? KUinka voit "ottaa" uuden ystävän kun vanhakin on niin mukava?
Entäs jos saa lapsen? Eikö voi ikinä yrittää toista, jos rakkaus ei riitäkään?

 

[AnnClaire]

Ihmiset muuttuu, tilanteet muuttuu. Mies kävi pettämässä. Eipä ollu lämpimiä tunteita enää sen jälkeen.
Entäpä jos sun mies tekisi sulle jotain sellasta, mitä et ikinä pystyisi antamaan anteeksi? Kuinka se muuttaisi suhtautumistasi mieheesi?

Aika kultaa muistot. Ne kauniit muistot pysyy mielessä ja on osa menneisyyttä, mutta ne on siellä muistojen kätköissä.

Kuinkas vanha olet AP?

 

[mamma]

niin, kyllähän se on totta. mutta jos vois antaa joskus anteeksi ni voishan sitä joskus pystyä rakastamaan. koska vain anteeksi anto voi tuoda rakkauden!! en sit tiedä mitä se paha on ollut teidän avioliitossa!

 

[vieras]

minkäs sille teet ku mies kertookin, ettei jaksa tätä parisuhdetta eikä lapsia. Viimeisilläni olen raskaana ja todella turta tähän tilanteeseen - en olisi halunnut alkaa suurperheen äidiksi yksin!

 

[nöppönen]

mieleen semmoinen asia jota olen pitkään ja monesti miettinyt että:
-miten te pystytte eroamaan miehestänne johon joskus rakastuitte niin kovasti että halusitte mennä naimisiin?

minä en olisikaan halunnut erota vaan mieheni halusi. toista ei voi pakottaa olemaan kuitenkaan liitossa ja tuskin minullekaan olisi ollut enää ihanaa olla yhdessä miehen kanssa joka rakasti jo toista

-miten pystytte unohtamaan ne maailman ihanimmat hetket se rakkaanne kanssa?

eihän niitä unohda, mutta jos niitä koko ajan miettii niin hulluks sitä tulee. alkaa rypemään liikaa itsesäälissä.

-miten pystytte harrastamaan "sitten joskus" seksiä jonkun toisen miehen kanssa ilman että mieleen tulee ihanat hetken entisen miehenne kanssa?

kyllä sitä läheisyyttä kaipaa edelleen vaikka joskus onkin ollut naimisissa.

-eikö teillä ole ikävä entistä miestänne koskaan?

kyllä joskus. enemmän tunnen kuitenkin pettymystä hänen tekoihinsa.

-ja vaikka mies on ollut paha jonka takia olet vaikka eronnut niin olihan mies joskus niin ihana että haluasit taivaltaa yhdessä hänen kanssaan, miten sellaiset asiat voi unohtaa?

ei niitä voikkaan.. se maailman ihanin ja rakkain ei vaan ollutkaan sisältä sitä mitä ulkokuori ja käytös näytti.

ja eikö niille huonoille asioille olisi voinut tehdä mitään ?

tähän ei ollut mahdollisuutta. mies puhui toista ja ajatteli toista. en tiennyt että mies joka sanoi rakastavansa ei niin tehnytkään.

 

[vieras]

-miten te pystytte eroamaan miehestänne johon joskus rakastuitte niin kovasti että halusitte mennä naimisiin?

* Kun rakkaus voi loppua kun toinen on tarpeeksi kauan todella inhoittava ja ei rakasta enää vaan halveksii.

-miten pystytte unohtamaan ne maailman ihanimmat hetket se rakkaanne kanssa?

* Kun on tarpeeksi pettynyt niin ei muista enää niitä hyviä hetkiä, varsinkin jos niitä huonoja hetkiä on paljon enemmän kuin hyviä

-miten pystytte harrastamaan "sitten joskus" seksiä jonkun toisen miehen kanssa ilman että mieleen tulee ihanat hetken entisen miehenne kanssa?

*seksin ja rakkauden pystyy tänä päivänä aika moni nainenkin jo erottelemaan.

-eikö teillä ole ikävä entistä miestänne koskaan?

*varmaan niitä hetkiä tulee mut ei sille voi mitään.

-ja vaikka mies on ollut paha jonka takia olet vaikka eronnut niin olihan mies joskus niin ihana että haluasit taivaltaa yhdessä hänen kanssaan, miten sellaiset asiat voi unohtaa? ja eikö niille huonoille asioille olisi voinut tehdä mitään ?

* Joskus yksin on vain mahdotonta muuttaa asioita jos toinen ei halua. Esim meillä mies ei suostu puhumaan. En ole ihmeiden tekijä.

 

[AnnClaire]

niin, kyllähän se on totta. mutta jos vois antaa joskus anteeksi ni voishan sitä joskus pystyä rakastamaan. koska vain anteeksi anto voi tuoda rakkauden!! en sit tiedä mitä se paha on ollut teidän avioliitossa!

Mä en ole ollu koskaan aviossa.
Ehkä sitä voi pystyä rakastamaan, mutta kun se rakkaus ei aina riitä. Parisuhteessa tarvitaan myös luottamusta ja paljon muuta.
Entäpä sitten jos miehesi sulle ilmottaakin yhtäkkiä ettei hän rakasta sua eikä halua olla sun kanssa? Ei halua olla perheenisä? Miten sä sitten reagoit?

Et vastannu muuten ikäkysymykseen

 

[mamma]

Ihanko tosissas kysyt?
Oletko itse vielä yhteydessä kaikkiin lapsuuden ajan ystäviisi? Etkö ikinä hanki uusia? KUinka voit "ottaa" uuden ystävän kun vanhakin on niin mukava?
Entäs jos saa lapsen? Eikö voi ikinä yrittää toista, jos rakkaus ei riitäkään?

hei, nyt puhutaan siitä minkä takia meidät luotiin tänne maailmaan, mies ja perhe.. ystäviä voi olla useita mutta miehiä vain yksi, oikeita rakkauksia vain yksi. mies on luotu elämän tärkeimmäksi kumppaniksi, lapset on sitten tärkeitä ja sen jälkeen vasta ystävät. niitten kans voi puhua, tehdä mukavia asioita, ne voi tukea yms.. mutta niitä ei voi rakastaa!! pistä tärkeys järjestykseen asiat. ei me täällä olla ystävien takia!!

 

[mamma]

minkäs sille teet ku mies kertookin, ettei jaksa tätä parisuhdetta eikä lapsia. Viimeisilläni olen raskaana ja todella turta tähän tilanteeseen - en olisi halunnut alkaa suurperheen äidiksi yksin!

halaus, otan osaa!! se on surullista että on olemassa myös nuita itsekeskeisiä miehen paskoja!! :,( koita jaksaa!!

 

[clivia]

Helposti,mä en koskaan rakastanu lasteni isää.Menin naimisiin vääristä syistä.
Rattopojistanikin olen välittäny enempi kun hänest koskaan.

 

[v]

Ihanko tosissas kysyt?
Oletko itse vielä yhteydessä kaikkiin lapsuuden ajan ystäviisi? Etkö ikinä hanki uusia? KUinka voit "ottaa" uuden ystävän kun vanhakin on niin mukava?
Entäs jos saa lapsen? Eikö voi ikinä yrittää toista, jos rakkaus ei riitäkään?

hei, nyt puhutaan siitä minkä takia meidät luotiin tänne maailmaan, mies ja perhe.. ystäviä voi olla useita mutta miehiä vain yksi, oikeita rakkauksia vain yksi. mies on luotu elämän tärkeimmäksi kumppaniksi, lapset on sitten tärkeitä ja sen jälkeen vasta ystävät. niitten kans voi puhua, tehdä mukavia asioita, ne voi tukea yms.. mutta niitä ei voi rakastaa!! pistä tärkeys järjestykseen asiat. ei me täällä olla ystävien takia!!

Luuletko tosiaan että sinun arvojärjestyksesi on kaikille sama :headwall:
ja kyllä mä rakastan mun ystäviä, ja ne jäi jäljelle vaikka mies lähti.
en mä tänne pallolle ole tullut pelkän mulkun takia

 

[haikeana taas tänään]

miten te pystytte eroamaan miehestänne johon joskus rakastuitte niin kovasti että halusitte mennä naimisiin?

-ei ollut vaihtoehtoa, sillä en halunnut enää turhia lupauksia, viikkojen ryyppyputkia, valehtelua, pettämistä...

miten pystytte unohtamaan ne maailman ihanimmat hetket se rakkaanne kanssa?

-en ole vielä keksinyt vastausta tähän, erosta kymmenisen kuukautta. ikävä ja itkut kai pitää itkeä, unohtaa en edes halua(mutta vois se jo lakata sattumasta)

miten pystytte harrastamaan "sitten joskus" seksiä jonkun toisen miehen kanssa ilman että mieleen tulee ihanat hetken entisen miehenne kanssa?

-läheisyydenkaipuu, ja välittäminen(se että on ex josta välittää ja ikävöi ei tarkoita etteikö pystyis välittää jostakusta toisesta ihan oikeasti.

eikö teillä ole ikävä entistä miestänne koskaan?

-kyllä, usein

ja vaikka mies on ollut paha jonka takia olet vaikka eronnut niin olihan mies joskus niin ihana että haluasit taivaltaa yhdessä hänen kanssaan, miten sellaiset asiat voi unohtaa? ja eikö niille huonoille asioille olisi voinut tehdä mitään ?

-kyllä yritettiin perheneuvolat, katkaisuhoidot, mutta kun asiat ei muutu jos riippuvainen ei itse tosissaan halua muuttua.

ja tärkein, miten voitte rakastua toiseen mieheen ja unohtaa nuo kaikki asiat mitkä edellä mainitsin?

-unohtaa ei voi. mutta rakastua uudelleen voi... haavat paranee ja rakkautta maailmassa riittää, ei se lopu vaikka sitä kuinka käyttää.

 

[Vieras]

Ihanko tosissas kysyt?
Oletko itse vielä yhteydessä kaikkiin lapsuuden ajan ystäviisi? Etkö ikinä hanki uusia? KUinka voit "ottaa" uuden ystävän kun vanhakin on niin mukava?
Entäs jos saa lapsen? Eikö voi ikinä yrittää toista, jos rakkaus ei riitäkään?

hei, nyt puhutaan siitä minkä takia meidät luotiin tänne maailmaan, mies ja perhe.. ystäviä voi olla useita mutta miehiä vain yksi, oikeita rakkauksia vain yksi. mies on luotu elämän tärkeimmäksi kumppaniksi, lapset on sitten tärkeitä ja sen jälkeen vasta ystävät. niitten kans voi puhua, tehdä mukavia asioita, ne voi tukea yms.. mutta niitä ei voi rakastaa!! pistä tärkeys järjestykseen asiat. ei me täällä olla ystävien takia!!

No ei kyllä miestenkään takia täällä olla... Pää pois puskasta ja näe asiat muidenkin silmin.

 

[Emilyn]

En ollut naimisissa, mutta kuitenkin.

Toisesta pystyy kyllä eroamaan, jos toiselle muut asiat kuin perhe alkoivat mennä edelle (alkoholi, muualla kuin kotona oleminen, vieraat naiset) Voi kuule se oli erittäin helppoa jättää moinen mies..

Niitä ihania hetkiä toki oli, mutta eipä ne miltään tuntuneet enää sitten kun mietti millainen toinen todellisuudessa oli.

Tuo seksi oli jännä juttu siltä osin, että melko pian tuntui siltä ettei enää edes kunnolla muista miltä se tuntui exän kanssa - vaikka toki sillä hetkellä oli parasta, kun suhteessa oli.

Eipä noille huonoille asioille voinut tehdä mitään ja exä piti eron jälkeen huolen siitä että hänestä jää mieleen muut kuin hyvät puolensa ja tekee sitä yhä vielä 1,5 vuotta eron jälkeen, katkeruus on näemmä joillakin hyvin pitkäkestoista..

Eli tiivistettynä, kun on enemmän huonoja kuin hyviä hetkiä niin kyllä ne hyvät vaipuu pois mielestä. Ja onhan se eroprosessin läpikäyminen sitä, että sillon se on käyty läpi kun ei enää haikaile toisen perään vaan kykenee suhtautumaan neutraalisti kuten muihinkin.

 

[häh]

Minusta on naivi ajatus, että ihmisille on vain se yksi ainoa oikea. Jokaiselle ihmiselle on satoja oikeita. Tietysti suhteet eri ihmisten kanssa on erilaisia. Vaikka on ollut rakastunut täysillä johonkin, ei se pois sulje sitä ettei voi enää koskaan olla rakastunut johonkin toiseen. Sitäpaitsi jos ihmisille olisi vain yksi oikea, niin kuinka moni löytäisi sitä koskaan? Se sun oikeasi kun voisi asua vaikka toisella puolella maapalloa.

 

[mamma]

niin, kyllähän se on totta. mutta jos vois antaa joskus anteeksi ni voishan sitä joskus pystyä rakastamaan. koska vain anteeksi anto voi tuoda rakkauden!! en sit tiedä mitä se paha on ollut teidän avioliitossa!

Mä en ole ollu koskaan aviossa.
Ehkä sitä voi pystyä rakastamaan, mutta kun se rakkaus ei aina riitä. Parisuhteessa tarvitaan myös luottamusta ja paljon muuta.
Entäpä sitten jos miehesi sulle ilmottaakin yhtäkkiä ettei hän rakasta sua eikä halua olla sun kanssa? Ei halua olla perheenisä? Miten sä sitten reagoit?

Et vastannu muuten ikäkysymykseen

vastasin vastaus- nimimerkille.
miten ikäni liittyy tähän asiaan? :O tulin vain kysymään teiltä jotka olette eronneet en niinkään kertomaan itsestäni sen enmpää!

 

[Pinki]

jos sinä tietäisit kaiken mitä tapahtui minun ja exän avioliitossa, et kehtaisi kysyä :|

 

[Hemmetin Raivostuttavaa]

mun ex oli mun ensirakkaus, mä rakastin häntä vikoineen päivineen kuten ihmisen kuuluu rakastaa toista. Mutta kenties olimme molemmat nuoria emmekä viitsineet pistää yhtään vaivaa että asiat/ongelmat olisivat parantuneet niin mulla rakkaus lopahti. Mä en yksinkertaisesti enää jaksanut.
Onhan mun exällä pieni kohta mun sydämmessä, häneltä sain noi ihanat ja uhmakkaat poikani, ja tosiaan se ensirakkaus. Mutta olen silti iloinen että oma elämäni on nyt parempi. Mulla on kiltti ja huomaavainen mies (vikoineen) mutta olenpa itsekkin tässä kasvanut ensimmäisen liiton jälkeen että lähtökohta tälle uudelle suhteelle oli paljon parempi.

Kyllähän mä 18vuotiaana olin rankasti sitä mieltä että mun lapsillani ei ole mitään sisar ja velipuolia ja että kaikkien pitää biologisia olla, mutta kummasti se mieli muuttui kun rakastui uudelleen

 

[mamma]

ok, kiitos vastauksista. ei tästä voi sen erikoisemmin puhua, olen saanut vastauksen kysymyksiini ja tiedän suurimmat syyt eroonne. surullista!!

 

[mamma]

ja hyvä että olette kuitenkin onnellisia, en minä ole teidän tuomitsijaksi. jokainen tekee omat valinnat.

 

[mamma]

ja hyvä että olette kuitenkin onnellisia, en minä ole teidän tuomitsijaksi. jokainen tekee omat valinnat.