Eroanko miehestäni? En kestä mustasukkaisuutta ja olen ehä jo tehnyt kaikkeni

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "juustonaksu"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

"juustonaksu"

Vieras
Olen vasta 27 vuotias ja yhteisiä vuosia meillä on takana kahdeksan. Yksi ekaluokkalainen lapsi. Lapsen takia yritän pitää perheen kasassa. Lapsen elämässä on ollut muutenkin niin paljon muutoksia (koulun aloittaminen, mummin kuolema, paras kaveri muutti eri paikkakunnalle, me muutettiin perheenä uuteen kotiin yms) ja lapsi tuntuu oireilevan aika paljon. Yritän lapseni takia jaksaa.
Mustasukkaisuutta alkoi ilmetä, kun olimme seurustelleet noin vuoden verran. Jatkuvaa epäilyä, pakonomaista kännykän, sähköpotin ja fb:n kyttäystä. Epäilyksiä ja syyttelyä ilman perusteita yms.
Mies saa jatkuvasti mulle aikaan huonon omantunnon, jos lähden yksin johonkin. Edes lenkille. Puhumattakaan, jos olen yön poissa, niin on täysi helvetti kotona. Olen yrittänyt puhua ja puhua ja puhua puhua ja puhua. Ehdottanut pariterapiaa ja mielestäni käyttänyt kaikki keinot.
Jotenkin viimeinen niitti oli tänään: Mulla oli vapaapäivä ja sanoin, että käyn lapsuudenystäväni luona katsomassa tämän vauvaa ja ystävääni. Ystävä asuu 40km päässä. Kun tulin kotiin, mies pyysi välittömästi autoni avaimet. Hän oli katsonut autostani kilometrit ennen lähtöäni ja tuli sisälle vihaisena "jaa pakkaanko laukut heti senkin valehtelija". Ihmettelin mistä oli kyse? Hänen mukaansa paikkakunnalle X on 40km ja edestakaisin olisi voinut mennä max 85km. Mun auton mittariin oli ilmestynyt kuitenkin 150km. Noh, niin oli. Mä kävin nimittäin viemässä kotiin paikkakunnalle X yhden toisen ystäväni, joka oli myös ystäväni luona. Hän olisi muuten joutunut mennä junalla ja sanoin, että voin heittää hänet ja oli mukava ajomatkan ajan vaihtaa kuulumisia myös hänen kanssaan ihan kahdestaan. Siksi mittariin tuli 60 lisäkilometriä. Tästä meillä on tapeltu sitten koko ilta. Mietin jo, että pitääkö mun oikeasti edes vajota tällaiseen?
 
no miksi et viitsinyt kertoa miehellesi etukäteen heittäväsi tuon kaverinkin vielä, ei olis koko sotkua edes syntynyt. Teillä on luottamuspula ja jotenkin tuntuu että sinä et sitä ole helpottanut vaan päinvastoin. Mustasukkaisuu=menettämisen pelko, sille on siis syynsä useimmiten se että toinen koetaan elintärkeäksi+ itsensä täysin riittämättömäksi(mikä taas saattaa johtua jopa lapsuudesta! mutta saattaa myös olla saanut alkunsa teidän suhteenne aikana jostain mitä sinä olet tehynyt/jättänyt tekemättä).

kyllä minäkin reagoisin siihen jos mies sanois menevänsä käymään jossain yhdessä paikassa ja yhtäkkiä olis 65km enempi mittarissa.

Oletko sinä 100%rehellinen ja avoin ollut aina? olet halukas seksiin? puhut avoimesti tunteista? ymmärrät miestäsi ja rauhoitat häntä? =Taidat pelätä menettämistäni,miksi pelkäät sitä niin paljon,rakastan sua.

Mene itse terapiaan niin saat tietoa ammattilaisilta. Minä tosin veikkaan että sinä olet seksuaalisesti haluton=torjut miestäsi
 
no miksi et viitsinyt kertoa miehellesi etukäteen heittäväsi tuon kaverinkin vielä, ei olis koko sotkua edes syntynyt. Teillä on luottamuspula ja jotenkin tuntuu että sinä et sitä ole helpottanut vaan päinvastoin. Mustasukkaisuu=menettämisen pelko, sille on siis syynsä useimmiten se että toinen koetaan elintärkeäksi+ itsensä täysin riittämättömäksi(mikä taas saattaa johtua jopa lapsuudesta! mutta saattaa myös olla saanut alkunsa teidän suhteenne aikana jostain mitä sinä olet tehynyt/jättänyt tekemättä).

kyllä minäkin reagoisin siihen jos mies sanois menevänsä käymään jossain yhdessä paikassa ja yhtäkkiä olis 65km enempi mittarissa.

Oletko sinä 100%rehellinen ja avoin ollut aina? olet halukas seksiin? puhut avoimesti tunteista? ymmärrät miestäsi ja rauhoitat häntä? =Taidat pelätä menettämistäni,miksi pelkäät sitä niin paljon,rakastan sua.

Mene itse terapiaan niin saat tietoa ammattilaisilta. Minä tosin veikkaan että sinä olet seksuaalisesti haluton=torjut miestäsi

Mielenkiintoista...
 
no miksi et viitsinyt kertoa miehellesi etukäteen heittäväsi tuon kaverinkin vielä, ei olis koko sotkua edes syntynyt. Teillä on luottamuspula ja jotenkin tuntuu että sinä et sitä ole helpottanut vaan päinvastoin. Mustasukkaisuu=menettämisen pelko, sille on siis syynsä useimmiten se että toinen koetaan elintärkeäksi+ itsensä täysin riittämättömäksi(mikä taas saattaa johtua jopa lapsuudesta! mutta saattaa myös olla saanut alkunsa teidän suhteenne aikana jostain mitä sinä olet tehynyt/jättänyt tekemättä).

kyllä minäkin reagoisin siihen jos mies sanois menevänsä käymään jossain yhdessä paikassa ja yhtäkkiä olis 65km enempi mittarissa.

Oletko sinä 100%rehellinen ja avoin ollut aina? olet halukas seksiin? puhut avoimesti tunteista? ymmärrät miestäsi ja rauhoitat häntä? =Taidat pelätä menettämistäni,miksi pelkäät sitä niin paljon,rakastan sua.

Mene itse terapiaan niin saat tietoa ammattilaisilta. Minä tosin veikkaan että sinä olet seksuaalisesti haluton=torjut miestäsi

Ihan pimeä kirjoitus. Mikseikertonut etukäteen, no ei varmaan tiennyt että heittää kaverin kotiin? Ei normaali ihminen reagoi kuin ap:n mies, ettei luota puolisoonsa yhtään.
Ja ap torjuu miestään? En tiedä kuinka paljon olet aikaa viettänyt heidän makuukammarissaan mutta olisi hyvin luonnollista olla haluamatta miestä joka kohtelee vaimoaan kuin rikollista ja syyttelee aiheetta.
 
  • Tykkää
Reactions: Vaimo-Rakas
[QUOTE="hohhoijaa";29534190]Ihan pimeä kirjoitus. Mikseikertonut etukäteen, no ei varmaan tiennyt että heittää kaverin kotiin? Ei normaali ihminen reagoi kuin ap:n mies, ettei luota puolisoonsa yhtään.
Ja ap torjuu miestään? En tiedä kuinka paljon olet aikaa viettänyt heidän makuukammarissaan mutta olisi hyvin luonnollista olla haluamatta miestä joka kohtelee vaimoaan kuin rikollista ja syyttelee aiheetta.[/QUOTE]

Niinpä.

Otin äsken tarkasteluun myös aloittaja iän. Nyt ollessaan 27-vuotias hän on aloittanut seurustelun ko. miehen kanssa laskujeni mukaan n. 19-vuotiaana. Kuinka moni aikuinen nainen suvaitsisi tällaista käytöstä? Hakevatko tällaiset hullut mustasukkaisuusharhaiset miehet tietoisesti tai tiedostamattaan nuoria naisia, vai johtuuko mustasukkaisuusharhaisuus naisen nuoruudesta?
 
tuttua... itse laitoin ukon pihalle juuri samanlaisen käytöksen takia. toki meillä ei noin pitkää yhteistä historiaa eikä yhteisiä lapsia.. mutta just tuo fb.n, ja viestien kyttääminen, aina ja joka helvatan liikkeestää ois pitänyt ilmoittaa ja raportoida, yksin jos liikku aina tuli kommenttia että missäs kävit ja kenen kans olit ja oliko seppo hyvä yms yms. ja samoin jos oltiin yhdessä ja vaihdoin kuulumiset miespuolisen kaverin kanssa, kotona sain taas kuulla kunniani.. sitte mököttää siitä jos mä suutun ja vejän kilarit sen sanoista / epäilyistä.

helpottaa voisi sun ja ehkä lapsenkin elämää jos eroaisitte, kaikki tällanen kuitenkin heijastuu myös lapseen vaikka koitettas pitää "ulkopuolella" ja voi tosissaan mennä vielä paljon pahemmaksikin tilanne
 
Yleensä pahenee vaan ajan kanssa. Jos ei suostu selvittelemään / terapiaa, ero lienee ainoa keino, ellet halua viettää loppuelämääsi varoen jokaista sanaasi ja liikettäsi. Ja vaikka niin tekisitkin, mustasukkainen löytää aina syyn epäilyilleen.
 
Sairas suhdehan tuollainen on. Ei mitään vapautta. Ja ei kai aikuisen ihmisen tarvitse raportoida liikkeistään toiselle jos siinä ei mitään mainittavaa olisi?
Minä jätin tuollaisen exäni. Oli niin mustasukkainen minusta että en olisi esim. työmatkojani kulkea miespuolisen kollegani kyydissä vaikka oli sama matka. Mieluummin piti maksaa bussista ja venailla sitä pakkasessa ja viimassa. Jos olin baarissa ystävien kanssa, pisti kaverinsa vahtimaan minua viereiseen pöytään. Halusi tarkan raportin käymistäni keskusteluista mm. kassahenkiköiden ja lääkärien kanssa, jos olivat miehiä. Jos kadulla kulki miehiä niin kyttäs katsonko minä niitä. Katselin polviani.
Exähän itse petti minua. Suhde oli kaikkiaan niin mätä ettei se minua edes haitannut, ihan usutin menemään ja bailaamaan että sain itse olla rauhassa. Olin 16 kun rupesin seurustelemaan hänen kanssaan joten eipä ollut tietoa mikä oli normaalia ja mikä ei. Mutta kun kasvoin aikuiseksi niin tajusin että en halua tuhlata elämääni sellaiseen.
Ja onneksi sen päätöksen tein :) Nyt olen aivan erilaisessa suhteessa.
 
  • Tykkää
Reactions: Owl
Minä erosin aikoinani sairaalloisen mustasukkaisesta avomiehestäni, eikä touhu ollut edes noin pahaa kuin teillä. Enkä ole katunut hetkeäkään. On ihanaa elää terveessä ihmissuhteessa.
 
Sanot että hänen on hakeuduttava hoitoon tai sitten se on finito!

Ei ole lapsellekaan hyväksi imeä tuollaista mallia. Tai nähdä miten äiti kärsii.:(
Teidän suhde ei todella ole terve!

Älä missään nimessä kuvittele että tuo olisi millään tavalla normaalia!
Ai kamala kun tulee elävästi mieleen kaikki nuo syyllisyyden tunteet.:|

Katselin itse vuosia tuollaista ja se vain paheni ajan saatossa.

Kolleegani oli suuri tuki mulle.:heart:
Mua oli poljettu vuosia. Hän nosti mut pystyyn, osapuilleen väkisin, ja kohta jalat jo kantoivat ilman apua.
Voi että mikä suuri helpotus oli, kun sai mennä taas ihan normaalisti, ei sitä tunnetta pysty sanoin kuvata!:)

Nykyisen miehen kanssa ei ole onneksi mustasukkaisuutta. Hyväksyy mun poikaystävät ja antaa mennä miten tahdon.:)
 
No huh ap, millaista elämää teillä on! Todella ahdistavaa, tiedän, koska meillä oli joskus noin. Mies oli sairaalloisen mustis 2 vuotta, kunnes paljasti omat pettämisensä. Siihen loppui kuin seinään se epäily ja kyttääminen hänen puoleltaan, mutta minä sekosin. Halusin koittaa jatkaa suhdetta, mutta olin itse ihan hirveän mustasukkainen. Se oli kamalaa. En tiedä kumpi on pahempaa, olla epäiltävänä vai epäilijänä? Molemmat alkaa pidemmän päälle ahdistamaan ja tekee elämästä aika vaikeata.

Nyt ollaan päästy noista, eikä kumpikaan olla mustasukkasia. Rakkaus ja suhteessa oleminen on vapaaehtoista, koita sinä muistaa se ja miehesikin pitäisi se ymmärtää. Koita saada miehesi terapiaan. Sellaiseen, jossa hän käy itsekseen ja joku missä käytte parina. Ei tuolla tavalla suhde voi jatkua, tiedät sen itsekkin. Miehesi pelkää menettävänsä sinut ja toimii juuri niin, että se tapahtuu.
 

Yhteistyössä