eroaisitteko te?

[oidipus]

Takana 13v ja kaksi lasta

-mies paljon töissä, työ vaatii paljon ja lisäksi työmatkat
-olen paljon yksin lasten kanssa
-hoitaa kyllä kotona ollessaan lapsia tai siivoaa kun pyytää
-jos suuttuu niin ei tee mitään vaan jättää kaiken tekemättä ja kasaa vastuun toiselle
-nukkuu vk-loppuisin jopa iltaan asti
-ei huolehdi itsestään tai terveydestään, syö epäterveellisesti tai myöhään
-ei välitä muutenkaan ulkonäöstään
-seksiä eikä läheisyyttä ollenkaan
-puhuminen ei auta vaan pahentaa tilannetta koska mies jättää sitten kaiken toisen vastuulle
-terapiaan ei lähde
-hyvä isä kun on paikalla tosin rutiineista ei tietoakaan, saattaa lapset valvoa 23 asti
-ei tykkää sosiaalisista tilanteista, toisin sanoen minä joudun hoitamaan kaikki kevätjuhlat, vasu keskustelut ym.
-vihaa sukuani eikä halua olla mielellään missään tekemisissä, yleensäkään sukulaisten kanssa
-erakkoluonne
-itseäni alkaneet kiinostamaan toiset, oikeastaan jo monta vuotta, mutta ero pelottaa, petääkään en haluaisi.
-seksi meillä on hyvää mutta sitä todella harvoin, viimeksi keväällä
-mies ei halua oikein mitään tehdä yhdessä perheenä, minä joudun kaiken järjestämään.
-itselläni masennus persusairautena ja helposti syyllistän itseäni



Niin ja ikää itsellä on 34v. Olen ollut naivi kun otin alunperin mieheksi, Tosin olin aborttiakin tekemässä mutta mies suostutteli etten tee ja sanoi että muuttuu. Ja paskat. Lapsia en kadu

 

["vieras"]

Joo no siis mikä olisi se syy, että ET eroaisi?

 

[KiiajaVille]

Kyllä tuossa tilanteessa ero olisi hyvin lähellä.

 

[flower again]

mun eksäni oli tuollainen. kaiken lisäksi oli henkistäkin väkivaltaa, fyysistäkin lievänä. hanki elämä ja ala elää sitä. minä tein niin ja kannatti!!!

 

["Nana"]

Käyttääkö piriä? Ei seksiä, nukkuu, raskas työ... Tulipa vaan mieleen. Ja tosiaan amfetamiinia käyttää moni ns. tavallinen työssäkäyvä ihminen, sen käyttöä ei välttämättä huomaa. Kun on raskas elämäntilanne, lapset ja koti, niin moni sortuu tähän jaksamishuumeeseen. Voi tietty myös pettää...

 

["mä"]

En tietenkään. Niin makaa kuin petaa, mutta aina pitää petaamista parantaa.

 

[tutulta kuulostaa]

Aika paljon samaa kuin omassa miehessänikin. Yhdessä on oltu yhtä kauan kuin tekin Meillä tosin erona se että jonkinlainen keskusteluyhteys kuitenkin toimii.. tosin tilanne saa yleensä mennä tosi pitkälle että se kunnon keskustelu saadaan käytyä ja tilannetta jotenkin muutettua parempaan suuntaan.

Itse varmaan parhaiten tiedät että tuleeko tuosta vielä mitään? Miltä ajatus erosta tuntuu? Ehkä voisitte kokeilla erossa asumista ensin?

 

[Voimia]

Vaikea ulkopuolisten sanoa oisko ero tuossa tilanteessa paras vai ei. Jokainen jaksaa eri tavoin ja toinen voi kokea tilanteen aivan eri tavalla kuin toinen. Teillä on lapsiakin. Isoja ratkaisuja kannattaa miettiä heidänkin kannaltaan. Kirjasit ylös miehesi miinukset, mitkä ovat sinun huonoja puolia (ei tartte tänne kirjoittaa, ihan vain itse miettiä). Jokaisella on noita miinuksia, mutta omia ei niin hyvin huomaa kuin toisten.
Saisitko miehesi kanssa keskusteltua asioista tai voisitteko ajatella jotain pariterapiaa? Aika solmussa suhteenne on, mutta ehkä solmun saisi vielä auki?

 

["petetty"]

on kohdellut minua huonosti kun hänellä on ollut toinen nainen. Silloin ei oman kumppanin kanssa välttämättä mikään kiinnosta. Eroa hänestä! Katso saako se häneen liikettä. Jos hän tuleekin siinä tilanteessa järkiinsä ja huomaa mitä on menettämässä. Jos ei huomaa, niin et ole hävinnyt mitään. Sitten etsit kunnon miehen.

 

[PipariSuu]

[QUOTE="vieras";24751274]Joo no siis mikä olisi se syy, että ET eroaisi?[/QUOTE]

Tätä kannattaa aina näissä pohtia tarkasti. Niitä negatiivisia juttuja nyt löytyy aina, mutta mitkä on ne positiiviset jutut, miksi siihen suhteeseen yhä jää? Ne sen varmaan ratkaisee, jos ei kuitenkaan väkivaltaisuudesta, alkoholistista tai muusta todella ongelmallisesta ole kyse.

 

["Kahden äiti"]

Löysin listastasi paljon tuttuja piirteitä omasta miehestäni. Olemme käyneet pitkiä (joskin aika yksipuolisia) keskusteluita hänen sulkeutuneisuutensa ja vastuun pakoilun tiimoilta, ja vaikkakin tiedän, ettei toisen perusluonnetta voi, eikä saakkaan muuttaa, niin uskon näkeväni pieniä edistysaskelia tässä vuosien varrella. Lähinnä olen puuttunut sellaisiin ääripiirteisiin, joista selkeästi on harmia muille, ja joita ujon- ja laiskankinpuoleinen ihminen voisi itsessään kehittää ihan yleisen viihtyisyyden ja lasten kasvatuksen takia.

Mies on myös (silloin harvoin, kun avautuu) kiittänyt siitä, että on minun kauttani ja pökkimiseni ansiosta oppinut hiukan sosiaalisemmaksi ja päässyt sekä työssään, että harrastuksessaan pidemmälle, kuin olisi itse uskonut ja uskaltanut.

MUTTA, ja pointtini tulee tässä; Olen aikoinaan rakastunut mieheeni ensi silmäyksellä, ja vielä kahdeksan vuoden ja kahden lapsen jälkeenkin tunnen kristallinkirkkaasti, että rakastan häntä edelleen, syvästi ja aidosti -kaikkine vikoineen ja puutteineen. (ja niitähän toki löytyy itseltäkin ihan kotitarpeiksi...). Siksi minusta ainoa relevantti kysymys eroa harkitessa (jos taustalla ei ole väkivaltaa, jatkuvaa pettämistä, alkoholismia tai muuta) on "Rakastanko?". Jos vastaus on kielteinen, en minä ainakaan näe syytä jatkaa.

 

[Chala]

Kukaan muu kuin sinä ja miehesi ei ole suhteessanne osallisena, on siis hieman kummallista kysyä "eroaisitteko te". Miltä luulet että samainen "vikalista" näyttäisi miehesi kirjoittamana?

Sinä päätät haluatko erota, ei siihen pitäisi kenenkään muun vaikuttaa. Jos haluat, teet sen, jos et halua, pyrit siihen että saatte suhteenne siihen kuntoon että siinä on hyvä olla. Jos mies ei mitään halua muuttaa, on sun vain mietittävä mikä on sinulle oikein ja toimittava sen mukaan. Kuinka paljon olet valmis antamaan?

 

["mama"]

erosin juuri täysin kuvailemastasi miehestä enkä ole katunut. tuollaisen ihmisen kanssa on lähes mahdotonta elää. lapset oli ainoa syy miksi pitkitin eroa vaikka nyt huomaan että parasta olisi ollut lähteä jo aiemmin kun mitkään puheet tai muutkaan ei auttaneet. parisuhteeseen kuuluu läheisyys, jokaisella varmasti joskus on niitä hetkiä ettei seksi kiinnosta mutta meillä mentiin jo kolmatta vuotta ilman.

 

[app]

[QUOTE="mama";24751614]erosin juuri täysin kuvailemastasi miehestä enkä ole katunut. tuollaisen ihmisen kanssa on lähes mahdotonta elää. lapset oli ainoa syy miksi pitkitin eroa vaikka nyt huomaan että parasta olisi ollut lähteä jo aiemmin kun mitkään puheet tai muutkaan ei auttaneet. parisuhteeseen kuuluu läheisyys, jokaisella varmasti joskus on niitä hetkiä ettei seksi kiinnosta mutta meillä mentiin jo kolmatta vuotta ilman.[/QUOTE]

Up. kokemuksia kaipaan.