Suhde ei toimi, ellei molemmat tee töitä sen eteen. Miks toisen osapuolen pitäis olla lastenhoitaja, kodinhoitaja ja rakastaja/rakastajatar, suhteessa, jossa toinen vaan on ja odottaa, että kaikki tulee valmiina?
Joskus pieni ero saa sen toisen osapuolen tajuamaan mitä on menettämässä, ja suhde voi oikeasti parantua. Mutta ikävä kyllä suurin osa noista "nyt kaikki on puhuttu ja nyt kaikesta tulee hyvää"-jutuista kestää maksimissaan kuukauden, sitten on taas valuttu takaisin siihen alkutilaan, jossa toinen käyttäytyy kuin murkkuikäinen ja toinen kantaa kaiken vastuun.
Seksikin noista sit loppuu, koska ei kukaan jaksa koko ajan olla antamassa ja tekemässä kaikkea toisen eteen..