Mulla esikoisella, 11 vuotiaalla, on kaksi kotia. Meillä tuo viikko-viikko-systeemi toiminut todella hyvin. Molemissa kodeissa tytöllä omahuone, jossa omat tavarat. Vaatteet myös molemmissa kodeissa, joten ei tarvitse kauheasti pakkailla. Meillä torstaisin aina kodin vaihto, ja usein tyttö menee torstaisin suoraan koulusta eri kotiin, kuin aamulla lähti. Tytön ei ole tarvinnut stressata onko sitä ja sitä välinettä sitten isän luona jne. Me vanhemmat ollaan huolehdittu niistä urheilu tms välineistä sitten.
Asutaan noin 2 km päästä toisistamme. Tytöllä kouluun suurinpiirtein sama matka. Isänsä luota hyppää bussiin pysäkkiä ennen.
Me molemmat vanhemmat ollaan nyt naimisissa tahoillamme. Tytön isällään yksi lapsi vaimonsa kanssa ja mulla mieheni kanssa 3 lasta. Näin asuessaan tyttö saanut myös tutustua sisaruksiinsa tasapuolisesti. En ole kuullut tytön valittavan asumisestaan.
Tytön virallinen osoite on mun luona, jonne tulee siis kaikki viralliset paperit jne.
Vaatteita molemmat vanhemmat ostavat, ja se onkin kivaa, kun vaatekaapin sisältö vaihtuu viikonvälein. Tai nyt tyttö alkanut pikkuhiljaa kiinnostua käymään kavereiden kanssa ostoksilla. Viikkorahaa tyttö saa aina perjantaisin siltä vanhemmalta, kumman luona on.
Meillä tämä systeemi on koettu hyväksi. Ollaan exän kanssa erottu ystävinä. Todettiin, että me ollaan vaan hyviä kavereita keskenään eikä ole ollut mitään draamaa tai mustasukkaisuutta tai mitään muuta isoa juttua tässä. Edelleen tullaan toimeen hyvin. Meillä myös ollut aina hyvin samanlaiset kasvatusperiaatteet ja menetelmät, joten molemissa kodeissa toimitaan melko samalla lailla. Ja jos on jotain epäselvyyksiä rangaistusten tai palkitsemisen suhteen, niin sitten kysellään toiselta. Tyttö meinaan nyt syksyllä esim yritti saada rahaa isältään vaatteeseen, vaikka mä olin juuri antanut. Alkaa tuo murrosikä tulla pikkuhiljaa meillekin.
Mutta varmasti on niitäkin perheitä, kelle tämä viikko-viikko asuminen ei sovi. Riippuu paljon lapsestakin ja tietenkin lapsen suhteesta vanhempiin ja myöhemmin näiden puolisoihin. Minulla ei muuta miestä ole ollut, kuin nykyinen mieheni tytön olemassa olon aikana. Eksällä oli yksi nainen ennen vaimoaan, mutta siitä ei loppujen lopuksi tullut mitään, koska tämä nainen ei osannut ottaa tyttöä huomioon. Ja se oli kuitenkin tärkeää eksällenikin.
Tuo vanhempien seilaaminen ei mun mielestä pidemmän päälle ole kuitenkaan hyvä vaihtoehto, paitsi jos molemmat vanhemmat pysyvät sinkkuina. Sillä, kun tulee uudet puolisot kuvioihin jne, niin miten se sen jälkeen toimiin. Mahdollisesti voi tulla vielä perheenlisäystä jne. Muuttaako tämä uusi perhe sitten aina viikoksi sihen yhteiseen taloon jne... Ei todellakaan toimisi meillä.