Ero tulossa

Vertaistukea olisin vailla.

Kuinka teidän pienet lapset (alle 5-vuotiaat) on sopeutuneet eroon, uuteen kotiin ja hoitopaikkaan sekä kaikkeen muuhun eron mukanaan tuomaan seikkaan?

Olisin kiitollinen toisten kokemuksista.

 

Jaahas, älkääs nyt viitsikö olla ylimielisiä siellä!

 

:attn:

 

Mulla lapset oli täyttäneet juuri 4 ja 5 v, ottivat tosi hyvin asian. Hoitopaikka meillä pysyi samana, mutta muutettiin siis iskästä eroon. Eivät oikeastaan osanneet ihmetellä tai kyseenalaistaa tuota mitenkään, kun kerroin että me muutetaan ja iskä jää tänne asumaan. Näkevät isäänsä usein, joka viikko ovat yhden yön ja joka toisen viikonlopun. En olisi edes uskonut, että niin helposti menee. Nyt erosta on aikaa 3 vuotta.

 

En osaa sanoa, kun asuinpaikka pysyi samana ja lapsikin jo vanhempi (9v). Ollut silti aina isin tyttö. Ekat pari viikkoa tyttö itki kovasti iltaisin, mutta laantui sitten. Nyt mennyt ihan ookoo muuten, mutta kiukuttelee mulle hirveästi. Toki olen itsekin ollut aika hajalla jaen ole aina osannut tukea lasta.
Mutta luin jostain, että lapsilla menee usein noin, että alkuvaiheen jälkeen ollaan kuin ei mitään ja n. vuoden päästä erosta alkaa pahimmat ongelmat näkyä.

 

Mulla lapset oli täyttäneet juuri 4 ja 5 v, ottivat tosi hyvin asian. Hoitopaikka meillä pysyi samana, mutta muutettiin siis iskästä eroon. Eivät oikeastaan osanneet ihmetellä tai kyseenalaistaa tuota mitenkään, kun kerroin että me muutetaan ja iskä jää tänne asumaan. Näkevät isäänsä usein, joka viikko ovat yhden yön ja joka toisen viikonlopun. En olisi edes uskonut, että niin helposti menee. Nyt erosta on aikaa 3 vuotta.

Onpa hyvä kuulla näin positiivinen kokemus, kiitos sulle tästä! :hug:

Muita?

 

Peperoni

Saako sulle laittaa yv:tä?

 

Päällepäin eivät kärsi, kuten en minäkään... mutta kärsin silti. Monesti lapset ovat vanhempien erossa hiljaa ja taka- alalla. Se ei silti tarkoita etteikö he kärsisi erosta vaikka kuinka yrittävät esittää reipasta.
Eikö teidän olis mitään mahdollisuutta mennä avioliittoneuvojalle?

 

Päällepäin eivät kärsi, kuten en minäkään... mutta kärsin silti. Monesti lapset ovat vanhempien erossa hiljaa ja taka- alalla. Se ei silti tarkoita etteikö he kärsisi erosta vaikka kuinka yrittävät esittää reipasta.
Eikö teidän olis mitään mahdollisuutta mennä avioliittoneuvojalle?

Kaikkea tässä on koettu ja kokeiltukin. Ehkä liikaakin.

 

Saa laittaa